Ikääntyneiden turvallista kotona-asumista tukevien teknologioiden ja digipalveluiden käyttöönotto hyvinvointialueella​

Kuvaus teknologioihin ja digipalveluihin liittyvien toimintamallien yhtenäistämisestä ja niiden käyttöönotosta.

Toimintaympäristö

Suomessa vallitsee vahva ikääntyminen, eläköityminen ja palveluiden keskittyminen kotihoitoon. Kotihoidon asiakasmäärät kasvavat ja ovat raskashoitoisempia. Ikääntyvien asiakkaiden määrä lisääntyy, ja nykyinen henkilöstöresurssi ei ole riittävä. Teknologian hyödyntämisellä pyritään tehostamaan ja kohdentamaan oikein kotihoidon resurssien käyttöä sekä ohjaamaan asiakkaat heille soveltuvien palveluiden piiriin. ​

Suomen laajuisesti haasteena on, ettei etäkotihoidon vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta ole kattavaa tieteellistä näyttöä olemassa. Käynnissä olevat ratkaisut ja näiden vaikuttavuuden arviointi perustuu pitkälti pienempien pilottien pohjalta tehtyihin arvioihin. ​

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle yhdistyi 8 kuntaa ja yksi kahden kunnan perusturvakuntayhtymä. Hyvinvointialueelle siirtyminen loi tarpeen yhdenmukaistaa teknologioihin ja digipalveluihin liittyvät toimintamallit sekä laajentaa niiden käyttöä koko hyvinvointialueen kattavaksi.

Tavoiteltu muutos

Kehittämistyön tavoitteena oli nykyisten toimintojen jatkumisen turvaaminen hyvinvointialueella, listattujen teknologioiden ja niihin liittyvien toimintamallien laajentaminen hyvinvointialueen laajuisesti sekä keskitetyn digipalvelut-yksikön suunnittelu ja perustaminen. Lisäksi tavoiteltiin digipalveluiden levittämistä alueelle (mukaan lukien tukitoimet, kuten koulutukset, sparraaminen), jalkautuminen, tuki, verkostot ja asiakasohjauksen tuki.​

Toimintamallilla tavoitteet saavutettiin pois lukien keskitetyn digipalveluyksikön perustaminen, johon liittyvät toimet tullaan saattamaan loppuun vuoden 2024 aikana.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhminä otetaan huomioon kotihoidon henkilöstö, kotihoidon johto sekä kotihoidon asiakkaat.

Valmisteluorganisaation aikana kuntien vastuuhenkilöistä koostettiin teknologioittain verkostoja, joissa jaettiin toimintamalleja ja valmistauduttiin yhteiseen toimintaa hyvinvointialueena. Hyvinvointialueen aikana verkostojen kautta on viety tietoa projektien etenemisestä, haettua tukea linjauksien tekemiseen ja toimeenpantu muutoksia.

Asiakkaita on osallistettu omaisteniltojen kautta. Omaistenilloissa kotihoidon omaisille ja asiakkaille esiteltiin kotihoidon käytössä olevat teknologiaratkaisut, ja heille tarjottiin mahdollisuus kysyä ja kommentoida näitä. Paikalla oli myös alueiden esihenkilöitä, joille välittyi suoraan tieto asiakkaiden ja omaisten heränneistä kysymyksistä ja huolista.

Etäkotihoidon ryhmätoiminnan osalta on tehty asiakaspalautekysely, ja tätä hyödynnetään tulevien ryhmien suunnittelussa. Etäpäivätoiminnan ryhmistä koottiin erillinen asiakaspalaute, ja näistä löytyy erillinen kuvaus Innokylästä.

Lääkeautomaattien osalta on asiakaspalautekysely on tehty Espoon kaupungin alueelta, ja nämä tiedot välitettiin johdolle eteenpäin.

Vuodelle 2024 on suunniteltu laajempia asiakaspalautekyselyitä teknologiosta.​

Ratkaisun perusidea

Tarkoituksena on yhtenäistää teknologioihin ja digipalveluihin liittyviä toimintamalleja sekä tukea teknologioiden käyttöönotossa kotona asumisen tuen linjalla. Lisäksi tarkoituksena on laajentaa yhtenäisten toimintamallien käyttö koko hyvinvointialueelle.

Toimintamallissa kuvataan teknologioiden käyttöönottoon ja jatkuvaan tukeen liittyvät tehtävät. Toimintamallia toteutettiin kotona asumisen tuen piirissä, erityisesti kotihoidon palveluissa ja siinä huomioitiin etäkotihoito, avaimeton ovenavaus, kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä sekä lääkeautomaatit. Toteutus tapahtui yhteistyössä kotihoidon asiakkaiden, henkilöstön ja johdon kanssa. Alueella yhtenäistettiin käytäntöjä niin, että toimintamalliin liittyvät etäpalvelut ovat tulleet tarjolle koko hyvinvointialueelle. Lisäksi etähoivan palveluiden teknologiset ratkaisut ja toimintamallit sekä palvelun tarjoaminen alueella yhtenäistettiin. Etähoiva käsittää tässä yhteydessä etäkotihoito, -kuntoutus, -päivätoiminta, ja lääkeautomaattien käytön.​

Toimintamallin ideana on saada tehokkaasti ymmärrys toisistaan poikkeavista kuntaorganisaatioista ja luoda mahdollisuudet yhteistyölle ja ripeälle teknologioiden käytön laajentamiselle. ​Tiiminvetäjällä on kokonaishallinta, sopimukselliset asiat sekä toimittajayhteistyö. Muu tiimi jakaantuu alueellisesti ja teknologioittain toisiaan sijaistaen. Yhteistyöverkostojen kautta yhtenäistetään ja laajennetaan teknologioiden käyttöä. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Aluetuntemuksen lisääminen puolin ja toisin. Yksittäisissä toimipisteissä tulee kiertää aktiivisesti esittelemässä teknologioita, niihin liittyviä tavoitteita ja tutustumassa yksiköiden ominaispiirteisiin. Mahdollistetaan avoin keskustelu ja helpotetaan yhteistoimintaa tutustumalla alueen ammattilaisiin.​

Teknologiakohtaiset:​

  • verkostot, työtilat, tilastot, käyttöönoton käsikirjat​

Keskitetty vastuu: 1 vapaana olevien lääkeautomaattien seuraamisesta, 2. laitehankinnoista ja niihin liittyvien muutosten arvioinnista, ohjeistamisesta 3. tietosuojaprosessi 4. tulosten luonnista, seurannasta ja johdon tuki. Edellä olevat vastuut tulisi jatkaa keskitetyn teknologia koordinaation toimesta, hyödyntäen KATI mallia.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Teknologiakoordinaation suunnittelu ja toteuttaminen on ensiarvoista.​

Suunnittelemiseen on varattava enemmän aikaa, kotihoidon toimintaympäristöä kuvastaa resurssipula ja jatkuvat muutokset toiminnassa, minkä vuoksi valmisteluun tulee käyttää riittävästi aikaa.​

Käyttöoikeuksiin, osaamiseen ja laadunvalvontaan liittyy enemmän työtä, kuin mihin on tällä koordinaatioresurssilla varauduttu.​

Yhteinen toiminta vasta alkanut, suurimmasta osasta asioita ei ole olemassa valmiita prosesseja, esimerkiksi tietosuoja- sekä tietoturva-asiat selvitettävä alusta alkaen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Verkostot toimivat, yhteiset asiakaskriteerit ja –maksut, esimerkiksi lääkeautomaattien käyttö lisääntynyt voimakkaasti, lähes 300%.​

Käyttöoikeuksiin, osaamiseen ja laadunvalvontaan liittyy enemmän työtä, kuin mihin on tällä koordinaatioresurssilla varauduttu.​

Yhteisiä toimintamalleja ja prosesseja on työstetty​.

Alueille on aktiivisesti jalkauduttu ja haasteisiin puututtu, pyritty aktiiviseen tukeen jotta teknologiat saataisiin laajenemaan.

Kuntakohtaisista sopimuksista yhteiseen siirryttäessä oli merkittäviä viiveitä, mikä vaikutti esimerkiksi etäkotihoidossa tarvittavien laitteiden hankintaan ja täten palvelun laajenemiseen​.