Ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen palvelukonsepti

Kirjallinen kuvaus ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen palvelusisällöstä ja toimintamalleista ulkoisen ja sisäisen toiminnan tarpeisiin.

Toimintaympäristö

Tehdyn selvityksen perusteella väestön ikärakenteen muutoksen myötä yhteisöllisen asumisen palvelutarpeen arvioidaan kasvavan nykyisestä 120 paikasta n. 2400 paikkaan vuoteen 2040 mennessä.

Yhteisöllisen asumisen palvelun tulee täyttää kulloinkin voimassa olevien lakien ja viranomaismääräysten asettamat vaatimukset ja suositukset, joihin yksiköiden henkilökunnan on velvollisuus perehtyä. Mikäli kansallisissa säädöksissä tai suosituksissa tapahtuu muutoksia, yhteisöllisen asumisen yksiköt ovat aina velvollisia noudattamaan uusimpia säädöksiä ja suosituksia laadukkaan toiminnan turvaamiseksi.  

Keskeisimpiä lakeja ja suosituksia ovat mm.:  

  • Sosiaalihuoltolaki  
  • Terveydenhuoltolaki  
  • Vanhuspalvelulaki
  • Valvontalaki  
  • Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä
  • Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä  
  • Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä  
  • Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023  
  • Turvallinen lääkehoito -opas 2021
  • Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laatusuositus 2022  
  • Ikääntyneiden Ravitsemussuositus
  • Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet 2023
  • Käypä hoito –suositukset 
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Yhteisöllisessä asumisessa asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen on keskeinen toimintaperiaate. Palvelut toteutetaan yhteistyössä asiakkaan kanssa. Palveluntuottaja tukee asiakasta elämään oman näköistä elämää, edistämään ja ylläpitämään hyvinvointia ja terveyttä ja osallistumaan yhteisön elämään. Yhteisöllisyys on muun muassa luonnollisia kohtaamisia toisten asiakkaiden ja yksikön henkilöstön kanssa, yhteisiä kahvi- tai ruokailuhetkiä sekä osallistumista palveluntuottajan järjestämiin yhteisiin tapahtumiin ja harrasteisiin. Mahdollisuus osallistua yhteisön elämään tukee ikääntyvää henkilöä ylläpitämään sosiaalista toimintakykyä ja ihmissuhteita sekä vahvistaa osallisuuden ja turvallisuuden kokemusta.   

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Tällä hetkellä yhteisöllistä asumista tarjotaan omana tuotantona ja ostopalveluna yksityisiltä palveluntuottajilta. Tehdyn selvityksen perusteella yksiköissä on vaihtelua palvelun sisällön ja toimintamallien, henkilöstön, kustannusten sekä asiakasmäärän osalta eikä ostopalveluissa ole aina määritelty yhteisöllisen asumisen sisältöä. Yksiköiden välillä vallitseva vaihtelu muodostaa tarpeen yhdenmukaistaa hyvinvointialueen yhteisöllisen asumisen palvelut.

Tavoiteltu muutos

Yhdenmukaisemmat yhteisöllisen asumisen palvelut. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Yhteisöllinen asuminen on palveluasumista ikääntyvälle henkilölle silloin, jos huolenpidon tarve kasvaa alentuneen toimintakyvyn, sairauden, turvattomuuden tai muun vastaavan syyn takia, mutta hänellä ei ole säännöllistä ympärivuorokautisen avun tarvetta.

Ratkaisun perusidea

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen yhteisöllisen asumisen palvelukonsepti on kirjallinen kuvaus yhteisöllisen
asumisen palvelusisällöstä ja toimintamalleista ulkoisen ja sisäisen toiminnan tarpeisiin. Palvelukonseptissa kuvataan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ikääntyneiden asumispalveluiden järjestämän yhteisöllisen asumisen sisältöä ja laatua koskevat vähimmäisvaatimukset, jotka palveluntuottaja on sitoutunut täyttämään palvelun tuottamisen ajan. Konseptin laadinnassa on huomioitu Suomen lainsäädäntö sekä voimassa olevat viranomaisten antamat määräykset ja ohjeet. Palvelukonsepti sisältää kuvaukset mm. asiakkaaksi tulon prosessista, yhteisöllisen asumisen toimintaperiaatteista, asumisesta ja arjesta yksikössä, palvelun ja hoidon järjestämisestä ja henkilöstöresurssien määräytymisestä.  

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Palvelukonseptin käyttöönotto on syytä aloittaa konseptin perusteellisella läpikäynnillä yhdessä yksiköiden esihenkilöiden kanssa, jotka ovat avainhenkilöitä konseptin jalkauttamisessa. Läpikäynti auttaa tunnistamaan, miltä osin yksiköiden toiminta vastaa konseptin mukaista toimintaa ja mitä kokonaisuuksia tulee kehittää. Erityisen tärkeää on tarkastella seuraavat osa-alueet yhteistyössä yksiköiden kanssa: asiakasmaksujen määräytymisen perusteet, henkilöstöresursointi, päivittäiskirjaaminen jokaisessa työvuorossa, palvelun ja toiminnan suunnitteluun ja järjestämiseen liittyvien määräaikojen
toteutuminen.

Konseptin mukaisen toiminnan alkaessa on tärkeää seurata, että se vastaa tarkoituksenmukaisella tavalla toiminnan tarpeisiin. Myös käyttöönoton jälkeen on oleellista kuulla esihenkilöiden näkemyksiä toiminnasta sekä kerätä palautetta yksiköiden henkilöstöltä.