Itä-Uusimaa: Vanhemman mielenterveyden tuen palvelupolku

Vanhemman mielenterveyden tuen polku on digitaalinen palvelupolku, joka on suunnattu sekä vanhemmille, että perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Vanhemman mielenterveyden polku kehitettiin osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushanketta. Koronapandemia ja siihen liittyneet sulkutoimenpiteet haastoivat vanhempien ja lasten hyvinvointia monin tavoin (ks. esim. IIPB konsortio, 2022; Sorkkila & Aunola, 2021). Suomalaistutkimusten mukaan vanhemmista noin 30 prosenttia koki uupumisoireita koronavirukseen liittyvänä poikkeusaikana vähintään viikoittain, kun ennen korona-aikaa oireita koki vanhemmista noin 13 prosenttia (Sorkkila, 2020; ks. myös Sorkkila & Aunola, 2020; 2021). Uupumus saattaa näyttäytyä kroonisena vanhemmuuteen liittyvänä väsymyksenä, tympääntymisenä vanhemman rooliin, emotionaalisena etääntymisenä lapsista sekä negatiivisena muutoksena vanhemmuudessa (Aunola ym., 2020; ks. myös Roskam ym., 2018).

Vanhemmuuden uupumuksen tiedetään olevan riskitekijä lasten kaltoinkohtelulle ja lapsiin kohdistuvalle väkivallalle (ks. esim. Aunola ym., 2021; Mikolajczak ym., 2018). Vanhempien rooli on keskeinen lapsen oikeuksien toteuttamisessa, sillä kasvatusvastuu on ensisijaisesti lapsen vanhemmilla (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 2019/190 1 §).

Tästä syystä on ensiarvoisen tärkeää tuoda vanhemman mielenterveyttä tukevia palveluja näkyväksi sekä perheille itselleen, että perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Projektin aikana järjestettiin kaksi moniammatillista työpajaa, joihin kutsuttiin laaja joukko perheitä eri työtehtävissä kohtaavia sekä päihde- mielenterveyspalveluiden ammattilaisia. Palvelupolun digitalisoimisessa hankkeeseen saatiin tukea NHG:n palvelumuotoilijoilta.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Palvelupolun kohderyhmä muuntui projektin aikana. Lähtötilanteessa palvelupolun otsikkona oli masentuneen äidin palvelupolku. Jo kehittämisen alussa palvelupolkua laajennettiin koskettamaan kaikkia vanhempia, sukupuolesta riippumatta. Kehittämisen aikana järjestettiin työpajoja, joissa havaittiin, että muodostumassa oleva palvelupolku sopii monenlaisten mielenterveyden haasteiden ohjautumiseen. Palvelupolun lopulliseksi nimeksi tulikin siksi "Vanhemman mielenterveyden tuen palvelupolku".

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Digitaalinen palvelupolku tullaan liittämään hyvinvointialueen nettisivuille ja linkittämään kaikkiin soveltuviin palveluihin. Palvelupolkua esitellään perhekeskuksen ammattilaisille suunnatussa infotilaisuudessa, Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen ja HUS lasten- nuorisopsykiatrian yhteistyökokouksessa sekä muissa soveltuvissa kokouksissa. Lisäksi palvelupolusta laaditaan tiedotteet sekä intraan (ammattilaisille) että hyvinvointialueen nettisivuille (asiakkaat). Mikäli se on teknisesti mahdollista, palvelupolku liitetään myös sähköisen perhekeskuksen alueellisille sivuille, mutta tämä tarkentuu sähköisen perhekeskuksen käyttöönoton edetessä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Nyt kehitetyn digitaalisen palvelupolun rakennetta voidaan hyödyntämään muiden hyvinvointialueen palvelupolkujen kehittämisessä. Kehitteillä on jo päihdevanhemman palvelupolku yhteistyössä HUS Etu-hankkeen kanssa sekä neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen palvelupolku osana Kestävän kasvun hanketta. Palvelupolkua voidaan hyödyntää joissa halutaan tuoda palveluita näkyväksi digitaalisessa muodossa tai kehittää työkalu ammattilaisten työn tueksi asiakkaiden ohjaukseen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Vanhemman mielenterveydenpolku valmistui marraskuussa 2023, joten käyttökokemusta alueella ei ehditty hankkeen aikana kerätä. Olemassa olevien palveluiden ja tukimuotojen näkyväksi tuominen hyödyttää aina asiakasta. Lisäksi palvelupolku toimii työkaluna alueen perheitä työssään kohtaaville ammattilaisille.