Järjestöt rakentamassa sosiaalisesti kestäviä naapurustoja - Malli aluetyön tekijöille

Mallin avulla voi aloittaa aluetyön tekemisen omassa naapurustossa. Se on tehty yleishyödyllisen organisaation näkökulmasta, mutta eri tyyppiset organisaatiot voivat soveltaa toimintamallia erilaisissa toimintaympäristöissä.

Toimintaympäristö

Alueiden eriytyminen, väestöryhmien terveys- ja hyvinvointierojen kasvaminen, lasten eriarvoisuus, kasautuva ylisukupolvinen huono-osaisuus, maahanmuuttajien integroituminen ja muut yllättävät poikkeustilanteet aiheuttavat painetta rakentaa kaupunkeja sosiaalisesti kestävälle pohjalle. Kolmannella sektorilla voisi olla vahvempi ja tarkemmin jäsennelty rooli julkisen sektorin rinnalla. Sillä on paremmat mahdollisuudet tavoittaa erilaisia kohderyhmiä ja tuottaa erilaisia toimintoja ja palveluita joustavammin tarkemmin rajattuihin tarpeisiin, mihin julkinen sektori pystyy. Paikallisia toimintamahdollisuuksia tarvitaan ensinnäkin siksi, että on monia jotka eivät pääse helposti liikkumaan naapurustoaan kauemmaksi. Toisaalta tekemisen mahdollisuudet lisäävät kohtaamisiaa ja elävöittävät muutenkin asuinaluetta. Tämä vaikuttaa koettuun viihtyvyyteen ja jopa turvallisuuden tunteeseen, kun useammat naapuruston asukkaista tulevat yhteisöllisen toiminnan kautta tutuiksi.

Kolmannella sektorilla voi olla monenlaisia rooleja osana kaupunkien kehittämistyötä. Se voi esimerkiksi toimia viestinviejänä kaupungin ja asukkaiden välissä, se voi käyttää ääntään erilaisten epäkohtien esille tuomiseksi ja tuoda asiantuntemustaan niin asukkaiden kuin päättäjien tueksi. Kolmannen sektorin toimijat voivat käynnistää toimintaa ja tarjota omia resurssejaan asukkaiden käyttöön, jotka haluavat järjestää asuinaluetta hyödyttävää toimintaa alueella. Tarkoituksena on laajentaa mahdollisuuksia osallistua itselle mielekkääseen tekemiseen. Tärkeää on kuulla mitä asukkaat tai muu kohderyhmä itse toivoo ja muistuttaa mahdollisuudesta olla mukana järjestämässä toimintaa itsenäisesti tai tuetusti. Pieni apu esimerkiksi markkinoinnissa tai sopivien yhteistyökumppanien löytämisessä on usein riittävä kannustus siihe, että uskaltaa lähteä toteuttamaan omaa toimintaa, On tärkeä tiedostaa, että osallisuus voi ilmetä hyvin monin eri tavoin, jolloin osallisuuden muodot on tärkeä osata tunnistaa. Työtön ei esimerkiksi välttämättä ole osaton muuhun kuin työhön, hän voi olla osallinen monin muin tavoin.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Toiminta aloitettiin 2017 Helsingin Malmikartanossa. Alue on ollut sosioekonomisesti Helsingin keskiarvon alapuolella pitkään. 2010-luvulla vieraskielisten osuus Malminkartanossa ja sen lähialueilla on kasvanut nopeasti ja tällä hetkellä yli neljännes asukkaista on vieraskielisiä. Kolmannen sektorin mahdollisia rooleja aluekehittämisessä ja naapuruston asukkaiden hyvinvoinnin ja osallisuuden tukemisessa haluttiin kokeilla. Kuntoutussäätiöllä on huomattaa kokemusta ja osaamista haastavissa tilanteissa olevien kohderyhmien kanssa toimimisesta. Teemaan liittyvää tutkimustakin on tehty runsaasti ja näitä kokemuksia ja tietoja haluttiin soveltaa naapuruston asukkaiden hyödyksi. Toiminnalla on pyritty saattamaan erilaisia ihmisiä yhteisen tekemisen äärelle ja siten vaikuttaa yksinäisyyteen, hyvinvointiin ja asukasviihtyvyyteen. Toivomme myös että spontaanien kohtaamisten myötä erilaiset ihmiset voisivat paremmin ymmärtää toisiaan. Alueella on jonkinverran rasistista liikehdintää mikä näkyy mm. rasistisina seinäkirjoituksina ja ajoittain ilmenevenä nujakointina ja muuna uusnatsien ahdisteluna. Aluetyöllä pyritään vaikuttamaan positiivisesti väestösuhteisiin.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Paikallinen matalankynnyksen toiminta hyödyttää monia. Toiminnassa on hyvä ettei se ole leimaavaa ja että siihen osallistuisi erilaisia ihmisiä. Parhaimmillaan paiikallisessa matalan kynnyksen toiminnassa on mukana maahanmuuttajia, ikäihmisiä, nuoria, miehiä ja naisia.

Heikommassa asemassa olevilla voi olla esimerkiksi pitkiä katkoksia palveluiden välillä siirryttäessä. Tällöin matalan kynnyksen toiminta, voi olla sellaista mielekästä tekemistä, joka luo rytmiä päivään ja tarjoaa yhteisön jonka toimintaan osallistua.

Organisaation kannalta aluetyö voi tarjota monia tapoja toimia. Organisaatiolla on usein tiloja, ainakin osan vuorokaudesta vapaana. Niiden jakaminen ulkopuolisten kanssa lisää käyttöastetta ja järjestelyistä riippuen tuoda helpotusta kiinteistöön liittyviin kuluihin. Tarve lisärakentamiselle vähenee jos nykyisten tilojen käyttöaste saadaan nostettua. Mallissa on esimerkkinä kuvattu kokemuksemme tilojen jakamisesta ulkopuoliselle toimijoille.

Yhteiskunta hyötyy kun alueen asukkaat aktivoituvat ja ottavat suuremman roolin asuinalueensa kehittämisessä. Järjestöt voivat lisätä paikallisia toimintamahdollisuuskia, joka vaikuttaa yleisemmin asukasviihtyvyyteen ja pidemmällä aikavälillä myös alueiden maineeseen. Alueiden kokonaisvaltaisen kehittämisen kautta voidaan hidastaa tai jopa estää alueiden välinen eriytymiskehitys joka puolestaan vaikuttaa yhteiskunnan tasapainon ja yhteiskuntarauhan säilymiseen.

Tavoiteltu muutos

Naapurustojen asukasviihtyvyys lisääntyy ja yhteisöt vahvistuvat. Alueiden välinen eriarvoisuus vähenee.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Naapurustojen asukkaat, etenkin heikommassa asemassa olevat. Asiakasymmärrystä on kerrytetty tekemällä alueen asukkaille kysely (webropol & paperinen), kerätty järjestetyistä toiminnoista ja tapahtumista systemaattisesti palautetta. Asukkaita on osallistettu tarjoamalla avoimesti mahdollisuutta järjestää omaa toimintaa tilojamme hyödyntäen. Tuemme lisäksi muutenkin kiinnostuneita vapaaehtoisia toiminnan järjestämiseksi, joka on linjassa oman toimintamme ja tavoitteidemme kanssa. Olemme osallistuneet alueverkoston kokouksiin sekä erilaisiin asukasiltoihin. Toimimme alueella ja juttelemme muun toiminnan ohessa asukkaiden kanssa, jolloin saamme ajantasaista tietoa alueen tapahtumista ja asukkaiden toiveista.