Jatkuvan kehittämisen käyttöönotto suun terveydenhuollon palveluissa
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen suun terveydenhuollon palvelualueella haluttiin osallistaa henkilöstöä prosessien kehittämiseen. Kehittämistyötä ohjasi asiakaslähtöisyys ja henkilöstöä koulutettiin kehittämistyöhön Lean-menetelmien avulla.
Vantaan ja Keravan alueen väkiluku kattaa noin 16 % koko Uudenmaan väestöstä ja väestön odotetaan lisääntyvän noin 40 000 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. Väkimäärän lisääntyessä myös suun terveydenhuollon palveluiden tarve kasvaa. Jatkuvan kehittämisen toimintavan käyttöönotolla pyritään sujuvoittaamaan prosesseja ja näin vastaamaan kiristyneeseen hoitotakuuseen sekä kasvavaan palvelutarpeeseen.
Jatkuvan kehittämisen käyttöönottoa suun terveydenhuollon palveluissa tuetaan toimialueen johdon lisäksi Tulevaisuuden sote-keskuksen vastaanottopalveluiden kärjestä. Tulevaisuuden sote-keskuksen vastaanottopalveluiden kärki keskittyy erilaisten vastaanottopalvelumuotojen kehittämiseen, pilotointiin ja käyttöönottoon. Tavoitteena on käyttöönottaa uusia toimintatapoja ja kehittää jo olemassa olevia toimintatapoja saatavuuden parantamiseksi eri palveluissa. Tähän sisältyy mm. moniammatillisen yhteistyötapojen, uusien vastaanottomallien, etävastaanottojen, asiakassegmentoinnin, aikuissosiaalityön sekä suun terveydenhuollon palveluiden kehittäminen läpileikkaavasti koskien kaikkia ikäryhmiä.
Jatkuvan kehittämisen työtavalla käyttöönotolla pyritään kehittämään palvelujen saatavuutta ja oikea-aikaisuutta. Oikea-aikainen palveluihin pääsy parantaa palvelujen vaikuttavuutta, tukee asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia ja ehkäisee korjaavien palvelujen tarvetta. Yhdeksi jatkuvan kehittämisen työtavan implementointia tukevaksi tekijäksi tunnistettiin perustason palveluissa toimivien ammattilaisten erilaisten kehitysmenetelmien osaamisen vahvistaminen.
Koulutuksen ja kehitysmenetelmien käyttöönoton avulla työntekijät opetetaan tunnistamaan hyötyä tuottavat ja hukkaa aiheuttavat toimintatavat. Hukkaa aiheuttavien toimintatapojen tunnistaminen ja näistä poisoppiminen edistävät resurssien kohdentamista vaikuttaviksi tunnistettuihin toimintatapoihin. Kun resurssit kohdennetaan vaikuttaviin ja laadukkaisiin palveluihin, myös asiakkaiden luottamus palveluihin kasvaa, avun hakemisen kynnys madaltuu ja koettu asiakas- ja potilasturvallisuus paranee.
Palveluiden tarjoaminen asiakkaille oikea-aikaisesti ja vaikuttavasti sekä korjaavien palveluiden tarvetta ennalta ehkäisten, mahdollistetaan kustannusten nousun hillitsemisen. Nopea vaikuttavien palveluiden saanti lisää kustannustehokkuutta asiakkaiden palvelutarpeiden tullessa tyydytetyksi kevyemmissä palveluissa ja kevyemmillä tukitoimilla. Hyvin koordinoiduilla ja tehokkailla työskentelymalleilla vapautetaan ammattilaisten aikaa välittömään asiakastyöhön ja poistetaan päällekkäistä työtä. Tavoitteena on nopeuttaa palveluihin pääsyä ja virtaustehokkuutta muuttamalla ja kehittämällä mm. erilaisia vastaanottomalleja ja työntekemisen tapoja.
Kohderyhmänä ovat sote-ammattilaiset. Eri ammattiryhmät ovat olleet mukana työryhmätyöskentelyssä ja tuottaneet tietoa asiakasymmärryksestä.