| Innokylä

Toimintaympäristö

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen VAKEhyva – Hyvät palvelut -hanke (RRP) on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Hankkeessa kehitetään keinoja koronavirustilanteen aiheuttaman hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelan purkamiseksi sekä hoitotakuun toteutumiseksi. Hankkeen avulla panostetaan myös siihen, että yhä useampi hyvinvointialueen asukas pääsisi kiireettömään hoitoon viikon kuluessa hoidon tarpeen arviosta. Hankkeessa vahvistetaan ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista.

Hoitoon pääsyn parantamiseen tähtäävää kehittämistyötä suunnataan asiakasryhmille, joiden on alueella tehdyn selvitystyön myötä tunnistettu olevan koronapandemian myötä erityisen heikossa tai haavoittuvassa asemassa. Näitä ovat vauvaperheiden osalta:

Nuoret ja nuoret aikuiset, joilla on tunnistettuja tai vielä tunnistamattomia päihde- tai mielenterveyshäiriöitä
Mielenterveys- ja päihdehäiriöitä omaavat tai niiden riskissä olevat
Maahan muuttaneet lapset, nuoret ja perheet, joilla on todettua tai piilevää työ- ja toimintakykyyn liittyvää tai psykososiaalisen tuen tai hoidon tarvetta.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 elävänä syntyneitä oli Keravalla 316 ja Vantaalla 2525 lasta. Väestö vuonna 2023 oli Keravalla 38 211 ja Vantaalla 247 443 asukasta.

Vaken perheneuvolan vauvaperhetyön asiakkuuksia vuonna 2023 oli 160.

https://vakehyva.fi/fi/palveluhakemisto/palvelu/vauvaperhetyo#tab-introduction

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Hankkeen myötä vauvaperhetiimiin siirtyi kaksi kätilöä jalkautuvan kätilötyön osalta purkamaan koronan aiheuttamaa hoitovelkaa. Lopullinen toimintamalli ja portaittainen asiakasohjaus muotoutuivat hanketyöntekijöiden tehdessä asiakastyötä vauvaperhetyön tiimissä.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämistä ovat toteuttaneet yhteistyössä Vaken vauvaperhetyön tiimi Myyrmäessä, Tikkurilassa ja Keravalla, perheneuvolan esihenkilöt sekä kehittämiskoordinaattorit.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena hankkeessa on ollut saada jonotusaika perheneuvolan vauvaperhetyön palveluun lyhentymään osittain kätilöresurssin avulla. Asiakkaat voivat ohjautua ensin kätilölle, jos palveluun hakeutuminen liittyy vahvasti kätilön asiantuntijuuteen. Asiakkuudet voivat siirtyä joustavasti kätilön ja psykologin välillä tai tarvittaessa voidaan työskennellä työparina.

Asiakkailla on mahdollisuus saada joustavasti saman palvelun sisällä tukea mm synnytyskokemuksen työstämiseen tai imetykseen liittyviin haasteisiin, mitkä vaikuttavat tutkitusti varhaisen vuorovaikutussuhteen muodostumiseen.

Moniammatillisessa tiimissä on mahdollisuus tiedon jakamiseen ja oman ammatillisen osaamisen laajentamiseen asiakkaiden hyväksi.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat Vaken vauvaperhetyön asiakkuudessa olevat perheet. Asiakkaille tarjotaan mahdollisuutta tavata kätilöä, jos asiakkaan arvioidaan hyötyvän tapaamisesta.

Kuvittele ja kokeile

Idean testaus asiakkaalla

Suullinen ja kirjallinen palaute asiakkailta, tiimiltä sekä yhteistyökumppaneilta on ollut positiivista.

Ratkaisun testaaminen

Hankkeen aikana toimintamallia toteutetaan, resursseina on kahden kätilön työpanos (60% asiakastyötä, 40% hanketyötä). Toimintamalli päättyy hankkeen päättyessä kesäkuussa 2025.

Kokeilun tavoitteet

Tavoitteena on vähentää koronan aiheuttamaa hoitovelkaa ja tarjota perheille moniammatillista tukea odotukseen ja vauvavuoteen sekä mahdollistaa kätilötyön näkökulmaa ja asiantuntijuutta vauvaperhetyön tiimissä.

Kokeilussa opittua

Vauvaperhetyön tiimi on kokenut moniammattilisen työskentelyn tarpeellisena ja tärkeänä työmuotona.

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Vaken perheneuvolan vauvaperhetyössä työskentelee moniammatillinen tiimi tukien vanhempien ja vauvojen vuorovaikutussuhdetta. Tiimi koostuu kuudesta vauvaperhepsykologista ja kahdesta kätilöstä. Tiimi työskentelee kolmessa yksikössä; Myyrmäki, Tikkurila ja Kerava. Perheneuvolan vauvaperhetyön asiakkuuteen pääsee lähetteellä, pääsääntöisesti äitiys- ja lastenneuvolan kautta. Alkukartoituksen perusteella päätetään ohjautuuko asiakas vauvaperhetiimiin ja sen mukaisesti ensin psykologille vai kätilölle.

Vauvaperhetyön asiakkuudessa olevien perheiden on mahdollista saada tukea, ohjausta ja neuvontaa kätilöltä. Kätilö tarjoaa odotus- ja vauva-ajan tukea vahvistaen varhaista vuorovaikutusta ja turvallisen kiintymyssuhteen muodostumista sekä tukee vanhemman mentalisaatiokyvyn vahvistumista sekä vauvan suotuisan kehityksen suojaamista. Kätilön työskentelyn tavoitteet ovat samat kuin psykologeilla, joten yhteinen työskentely monipuolistaa perheiden saamaa tukea.

Kätilö pystyy joustavasti tukemaan myös mm. odotukseen, imetykseen ja synnytyskokemukseen liittyvissä teemoissa, jotka voivat tutkitusti haastaa vuorovaikutussuhdetta. Vuorovaikutuksen arvioinnista vastaa psykologi.

Toimintamallissa psykologin on mahdollista konsultoida tiimin kätilöä matalalla kynnyksellä tiimin sisällä, psykologi ja kätilö voivat työskennellä työparina tai kätilö voi tarjota käyntiä asiakkaalle sovituista teemoista. Myös kätilön on mahdollista konsultoida psykologia tai siirtää asiakkuus tarpeen mukaan joustavasti tiimin psykologille jatkotyöskentelyyn ilman hoitosuhteen katkeamista. Kätilö tekee myös palveluohjausta ja verkostotyötä.

Kätilön asiantuntijuutta lisääntymis- ja seksuaaliterveyden ammattilaisena on voitu hyödyntää vauvaperhetyön tiimissä monipuolisesti. Asiakkailta tulleen suullisen ja kirjallisen palautteen mukaan työskentely on ollut tarkoituksenmukaista ja vaikuttavaa. Tapaamiskerrat ovat pääsääntöisesti 3-5 tapaamista, mutta vaihtelevat suuresti asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Teemoja työskentelyssä ovat olleet mm. odotukseen ja kohtuvauvaan liittyvä mielikuvatyöskentely, synnytykseen ja synnytyksen jälkeiseen aikaan valmistautuminen, synnytys- ja sairaalakokemuksen käsittely, vaikean synnytyskokemuksen käsittely, imetyshaasteet, imetysohjaus ja imetysluottamuksen vahvistaminen, imetyspettymys, raskaudenaikaiset ja vauvavuoden aikaiset menetykset (kohtukuolema, keskenmenot). Varhaisen vuorovaikutussuhteen havainnointi, vahvistaminen ja tukeminen, aiempiin raskauksiin, synnytyksiin tai vauva-aikaan liittyvien vaikeiden kokemusten käsittely, vastasyntyneen itkuisuuteen, uneen ja univaikeuksiin sekä rauhoittamiseen liittyvät teemat ovat myös olleet työskentelyn teemoina.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kätilöresurssi vauvaperhetyön tiimissä on ollut hankkeen myötä 60% työajasta.

Toimintamalli on päättymässä kesäkuussa 2025, hanketyön päättyessä. Toimintamallille ei ole tulossa jatkoa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin soveltaminen vaatii riittävät resurssit eli vähintään yhden kätilön palkkaaminen vauvaperhetyön tiimiin. Vaatimuksena on myös tahtotila tiimin ja esihenkilöiden osalta toimintamallin kehittämiseksi. Kätilöllä on hyvä olla soveltuvaa työkokemusta varhaisen vuorovaikutuksen tukemisesta.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Vauvaperhetyön asiakkuudet jakautuvat hyvin kätilöille ja psykologeille asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Kätilöillä on ollut mahdollisuus ottaa nopeasti asiakkuuksia, joten jonotusajat kätilöille ovat olleet usein lyhyempiä kuin psykologeille.

Asiakkaat kokevat hyötyvänsä kätilön tapaamisista ja asiakkaat saadaan entistä nopeammin palvelun piiriin.

Tiedon jakaminen ja konsultaatiot psykologien ja kätilöiden kesken tuovat monipuolista ymmärrystä asiakasperheiden tilanteista ja lisäävät molempien ammattilaisryhmien ammatillista osaamista.

Kätilö osana perheneuvolan vauvaperhetiimiä, Vantaan ja Keravan HVA (RRP, P4, I1)