Kausirokottamisen koordinointi, Länsi-Uudenmaan hva (RRP, P4, I1)

Kausirokottamisen koordinaation toimintamallissa on kirjattu auki eri asiat, jotka tulee huomioida koko hyvinvointialueen laajuista rokottamista suunniteltaessa ja koordinoitaessa sekä aikataulutettu nämä vuosijanalle.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Kausirokottaminen on kansallisen rokotusohjelman mukaista toimintaa, jota säätelee laki. Influenssa- ja koronarokotukset on tarjottava kohderyhmälle maksutta. Rokotusten toteuttamisessa usein alueita vertaillaan keskenään ja korkea rokotuskattavuus nähdään onnistumisena. Kautena 2024-2025 koronarokotukset toteutettiin alkusyksystä, huomattavasti aikaisemmin verrattuna aiempien vuosien influenssarokotusajankohtaa. Tarkoituksena oli saada ikääntyneimmät suojattua mahdollisesti alkavalta koronaepidemialta. Koronaviruksen kausivaihtelu on kuitenkin yhä vaikeasti ennakoitavaa, eikä aiemmalla rokotusajankohdalla ollut merkitystä tänä kautena sairastuvuuteen. Rokotukset toteutettiin iäkkäimmille kahdessa osassa, eli koronarokotteet ensin ja influenssarokotteet myöhemmin. Tämä toimintatapa oli THL:n ohjeistama ja tuotti lisäkustannuksia rokottamisen toteuttamisessa. Tulevina vuosina aikataulutus voi THL:n puolelta olla erilainen.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kausirokottamisessa vetovastuu terveysasemien koordinoinnista on hyvinvointialueellamme koettu haastavana ja raskaana työtehtävänä. Monenkirjavat toimintatavat eri terveysasemilla aiempien vuosien osalta luo epätasaista palveluntarjontaa asiakkaille sekä epätasa-arvoa työntekijöiden välille. Tarkoituksena oli saada koordinointitehtävästä helposti eteenpäin annettava työtehtävä sekä luoda helposti viestittävä ja yhtenäinen palveluntarjonta asiakkaille.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamallia luodessa on otettu huomioon kauden asiakaspalautteita kausirokotuksiin liittyen. Esimerkiksi viestinnästä saatuja palautteita on otettu ylös ja kirjattu huomiot toimintamalliin tulevien vuosien vinkeiksi.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Kausirokottamisen koordinaation toimintamallissa on kuvattu aikajanalle tarvittavat toimet kausirokottamisen suunnittelussa ottaen huomioon esimerkiksi yhteistyöstä sopimiset, viestinnän, digitaalisen ajanvarauksen modifioinnit ja rokottamisen keskittämisen. Mallissa on kirjoitettu auki sovittavien asioiden positiivisia ja negatiivisia puolia päätöksen tueksi.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin käyttö vaatii kausittain yhden koordinoijan, joka seuraa mallin sisältämiä kohtia ja ottaa nämä sopivien tiimien kanssa keskusteluun. Koordinointityö vaatii myös paljon itsenäistä työtä, kuten ajanvaraustekstien luomista ja tilastoiden ylläpitoa. Koordinoijalla tulee olla rokottamisesta aiempaa kokemusta, sillä ohjeiden kirjoittaminen ja kysymyksiin vastaaminen vaatii myös paljon konkreettista tietoutta rokottamisesta. Toimintamallin läpikäynti kausirokotusten alkaessa luo jatkuvuutta ja tasalaatuista toimintaa vuodesta toiseen.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Soveltaessa toimintamallia kannattaa aikataulut tarkastella aina uudelleen siitä näkökulmasta, milloin THL antaa tiedot rokotusjärjestyksistä ja ajankohdista. Toimintamalli on suunniteltu niin, että rokottaminen aloitettaisiin marraskuussa. Rokottamisen aloitusajankohta on kuitenkin THL:stä riippuvainen, joten aikataulu saattaa muuttua. Toimintamalli on sovellettavissa avopuolen toimijoille, esimerkiksi neuvolatoimintaan.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Osa aiemmalla kaudella vaivanneista epäselvyyksistä/ratkomattomista pulmista saatiin käsiteltyä ja sovittua yhteinen toimintatapa. Toimintamallia luodessa luotiin myös tilastoinnin Excel, jolla pystyttiin viikkotasolla seuraamaan annettuja rokotuksia sekä puhelintilastoja. Aiempien vuosien tilastointivirhe THL:ään siirtyneissä rokotustiedoissa saatiin konkreettisesti esille ja todelliset luvut omaan seurantaan näkyviin. Rokotuskustannusten seurantaa tehtiin sekä teoreettisella tasolla että käyttämällä kustannuspaikkana yhtä yksittäistä koodia, jolloin kuluja pystyttiin tarkastelemaan osittain sitäkin kautta. Kustannuspaikkaseurannalla ei kuitenkaan saatu toivottuja tuloksia, sillä kuluja ei saatu eriteltyä terveysasemakohtaisesti vaan pelkästään ylätasolla.