Kehitysvammaisen lapsen hoitoketju Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (RRP, P4, I1)
Toimintamallissa kuvataan alle 18-vuotiaan kehitysvammaisen asiakkaan hoitoketju Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Toimintamallin tavoitteena on vahvistaa kehitysvammaisen lapsen ohjautumista oikea-aikaisesti oikeiden palveluiden piiriin.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) on yksi Suomen 21 hyvinvointialueesta, joka on aloittanut toimintansa 1.1.2023. Pohde vastaa yli 400 000 asukkaan hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta. Työntekijöitä Pohteella on lähes 19 000. Pohteen toiminta-alue on maantieteellisesti laaja, alueeseen kuuluu 30 kuntaa.
Pohteen tavoitteena on väestön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden parantuminen sekä palvelutarpeiden väheneminen. Yhdenvertaisuus, osallisuus, vastuullisuus ja vaikuttavuus ovat johtotähtiä. Tällä hetkellä hyvinvointialueen sisällä on eroja palveluihin pääsyssä ja toimintamalleissa, joita kehittämistyöllä pyritään pienentämään. Toimintojen kehittämisen avulla alueen asiakkaat saavat yhteen sovitettuja, monialaisella yhteistyöllä toteutettuja ja sujuvammin toimivia sosiaali- ja terveyspalveluja.
Suomessa sote-toiminnan ja kehittämisen yleinen haaste on palvelujärjestelmän hajanaisuus ja asiakkaiden lisääntyvä eriarvoistuminen. Suomen kestävän kasvun ohjelmassa tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Sote-palveluissa covid-19 -epidemian hoito on aiheuttanut palveluvajetta, mikä johtaa sairauksien ja sosiaalisten ongelmien pahenemiseen, kun apua ei ole saatavilla riittävän varhaisessa vaiheessa. Epidemiasta aiheutunut kriisi on vaikeuttanut erityisesti jo valmiiksi heikossa asemassa olevien henkilöiden tilannetta.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella asiakkaan kehitysvamman tunnistaminen viivästyy, mikä voi aiheuttaa haasteita opinnoissa, työelämässä ja elämänhallinnassa. Riskit ongelmien kasaantumiselle kasvavat. Erikoissairaanhoidon kehitysvammatutkimuksiin on runsaasti jonoa. Lisäksi kehitysvammainen asiakas ei aina ohjaudu oikeiden palveluiden piiriin, mikä näyttäytyy asiakkaalle "pompotteluna". Ammattilaisillekin on osittain epäselvää kehitysvammaisille kuuluvat palvelut.
Kehitysvammaisen asiakkaan hoitoketjua tulee selkeyttää ja hoidon painopiste tulee olla peruspalveluissa. Ammattilaisten kehitysvammaosaamista tulee vahvistaa.
- Ydintiimi (projektisuunnittelijat x4, projektipäällikkö ja prosessin omistaja). Projektisuunnittelijoilla on päävastuu työryhmätyöskentelyn etenemisestä, tiedon kokoamisesta ja kehittämistoimenpiteiden käynnistämisestä sekä koordinoinnista.
- Vammaispalveluiden ohjausryhmä, kommentointi ja sparraus
- Kliinistä työtä tekevät ammattilaiset/substanssiosaajat/eri ammattiryhmien edustajat/asiantuntijat moniammatillisesti perustason palveluista ja vammaispalveluista, asiantuntijakommentointi sekä sisällön arviointi
- Kokemusasiantuntija, kehittäminen ja sisällön arviointi
- Järjestöt ja seurakunnat, yhteistyö ja yhteiskehittäminen
Kehitysvammainen asiakas tunnistetaan, diagnosoidaan ja kohdataan ammatillisesti Pohteen alueen perustason palveluissa ja asiakas siirtyy joustavasti ja oikea-aikaisesti eteenpäin hoitoketjussa oikeiden palveluiden piiriin. Eri toimijoiden vastuut ja roolit sekä yhteistyö eri ammattilaisten välillä selkiytyvät, jotta mm. päällekkäisen työn osuus vähenee.
Kehittämistyön tavoitteena on vahvistaa perustason palveluita Pohteen strategiaan pohjaten. Kehitteillä olevan hoitoketjun määrittely pohjautuu tietoon paikallisesta tilanteesta. Tätä varten on suunnitteilla kartoittaa alueen nykytilanne. Nykytilan kartoituksen avulla saadaan käsitystä alueen palvelujärjestelmästä, palveluprosessista sekä asiakasryhmän palvelutarpeista. Hoitoketjun tavoitteena on saada mm. hoitokäytänteitä, hoidon porrastusta, hoitoon ohjausta sekä konsultointikäytänteitä yhtenäistettyä.
Tavoitteena on myös vahvistaa henkilöstön osaamista. Osaamisen vahvistaminen pohjautuu osaamiskartoitukseen, jonka avulla saadaan käsitys osaamisen kehittämistarpeista. Osaamista vahvistetaan esimerkiksi koulutuksen avulla.
Osaamiskartoitus ja koulutuspalautteet.
Pilotoinnin suunnittelu, toteutus ja arviointi.
Tulee laatia selkeä, yhtenäinen hoitoketju, jossa eri tahojen roolit ja vastuut on kuvattu.
Tulee vahvistaa ammattilaisten kehitysvammaosaamista koulutuksen avulla.
Suomessa kehitysvammaisuuden esiintyvyys on suunnilleen sama kuin muissa länsimaissa. Suomessa kehitysvammaisia henkilöitä on noin 50 000. Heistä suurin osa, runsas 90 % on lievästi (60 %) tai keskiasteisesti (30 %) kehitysvammaisia.
Pohteen alueella on noin 4000 kehitysvammaista. Erikoissairaanhoidon kehitysvammatutkimuksiin jonottaa noin 100 lapsi- ja aikuisasiakasta. Arvioidaan, että Suomessa on jopa tuhansia kehitysvammaisia ihmisiä, joilla ei ole diagnoosia.
Kehittämistyöhön osallistuu koulutettu kokemustoimija. Lisäksi perustetaan asiakasraati.