Kehitysvammaisten työtoiminta ja työhönvalmennus, Essote

Työkykyä ja kumppanuutta Sote-keskuksesta! - hanke sekä Toimintakeskus Kipinän Lari Kantanen ja Arja Brotkin 

Kehitysvammaisten työtoiminta ja työhönvalmennus 

Kuvaile palvelun sisältöä 

• Kehitysvammaisten työtoiminta on toimintakeskuksissa tapahtuvaa toimintaa, esimerkiksi käsitöiden tekoa, siivouksessa ja keittiötyössä auttamista. Siitä ei makseta palkkaa. Tärkeintä on sosiaalinen toiminta, yhteisöllisyys sekä valmistautuminen ja opettelu avotyötoimintaan (säännöllisesti toimintaan tuleminen). Kehitysvammaisten työtoiminta on lakisääteistä toimintaa ja sen järjestämistä määrää kehitysvammaisten erityishuoltolaki.   

• Kehitysvammaisten avotyötoiminta tarkoittaa avoimilla työmarkkinoilla tapahtuvaa työtoimintaa, esimerkiksi kaupassa tapahtuvaa hyllytystä (S-kauppa ja K-kauppa Mikkelissä). Avotyö ei ole työsuhde eikä siitä makseta palkkaa. Työnantajalle ei tule myöskään kustannuksia. Avotyötoiminta on osa-aikaista, usein noin 2–6 h/päivä ja 1–5 päivänä viikossa. Toiminnan alussa työvalmentaja on mukana työpaikalla asiakkaan tarpeen mukaan muutamasta päivästä viikkoon ja tukea vähennetään asteittain niin, että asiakas pärjää toiminnassa työnantajan ohjauksessa. Välillä myös esim. henkilökohtainen avustaja ja tulkki mukana työn aloituksessa työvalmentajan lisäksi.  

• Kehitysvammaisten tuettu työ on avoimilla työmarkkinoilla tehtävää palkkatyötä, jossa asiakas saa työehtosopimuksen mukaisen palkan ja tukea työhönsä työhönvalmentajalta. (Mikkelissä ei vielä ole ollut, mutta tavoitteena on tulevaisuudessa).  

• Kehitysvammaisten työhönvalmennus (Mikkelissä ei vielä ole) on työhönvalmentajan antamaa yksilöllistä tukea kehitysvammaiselle asiakkaalle sekä työyhteisölle tuetun työn aikana. Avotyötoiminnassa työvalmentaja on yhteydessä työnantajiin, kertoo toiminnasta ja markkinoi palvelua sekä etsii asiakkaille sopivia paikkoja. Opastaa työnantajia kehitysvammaisten palkkauksessa, kertoen muun muassa eduista ja hakemusten täytöstä. Tuki työhön tulee aluksi työvalmentajalta. Apua ja tukea annetaan tarpeen mukaan myös yllättävissä tilanteissa sekä asiakkaille että työnantajille.  Lisäksi työvalmentaja auttaa apuvälineiden hankinnassa ja työn muokkauksessa. 

Mikä organisaatio/mitkä tahot palvelua järjestävät/tarjoavat? 

• Essote, Toimintakeskus Kipinä Mikkelissä, Toimintakeskus Keto Kangasniemellä ja Sininen tupa Puumalassa. 

• Vaalijala, Toimintakeskus Savoset, Mikkeli, Juva, Mäntyharju. 

Kuinka paljon asiakkaita palvelussa on (esim. vuosittain)?  

• Essotella työ- ja päivätoiminnassa vuonna 2020 oli 393 ja tänä vuonna ollut 361 asiakasta. 

Minkälainen on asiakasrakenne ja -jakauma? 

(onko esimerkiksi kehitysvammadiagnoosia, mielenterveysdiagnoosia vai onko palveluun ohjattu sosiaalisista syistä, päihdeongelmista johtuen jne.?) 

• Kehitysvammadiagnoosi on yleisin ja suurin vamma. Taustalla voi olla monenlaista muuta kehitysvammaa, esimerkiksi neuropsykiatrisia haasteita (autismin kirjoa) tai mielenterveyden häiriöitä. 

Mitkä ovat asiakkaiden yleisimmät lähettäjätahot? 

• Essoten vanhus- ja vammaispalveluiden palveluohjaajat 

Mihin asiakkaat päätyvät tästä palvelusta? 

• Työtoiminnasta osa siirtyy erityishuoltolain mukaiseen avotyötoimintaan. Siirtyminen katsotaan asiakkaan toimintakyvyn mukaan. Osa jää päivätoimintaan toimintakeskukseen (henkilöt, joiden toimintakyky ei ole riittävää työtoimintaan), jolla ylläpidetään asiakkaan toimintakykyä. 

• Tavoitteena on siirtyä avotyötoiminnasta tuettuun työhön avoimille työmarkkinoille. Tätä ei Mikkelissä ole vielä toteutettu.  

Kuinka pitkiä palvelujaksoja asiakkailla on? 

• Työtoiminnan pituutta on vaikea määritellä, koska tarve on läpi elämän.  

• Avotyötoiminta jatkuu niin pitkään, kun asiakas pystyy ja jaksaa tehdä, tai kun työsuhde päättyy. Joku asiakas on ollut samassa avotyöpaikassa jopa 10 vuotta. Tilanteen mukaan asiakas siirtyy toiseen avotyöpaikkaan. Tulevaisuudessa tavoitteena on avoimet työmarkkinat tuetusti.  

Kuvaile ja pohdi tiiviisti, kuinka palvelussa toimii yhteistyö muiden sote-palveluiden kanssa 

• Ei ole yhteistyötä. Essoten palveluohjaajat seuraavat avotyötoimintaa palvelusuunnitelman päivittämisessä ja käyvät tarvittaessa työpaikoilla. Avotyötoiminnassa olevista asiakkaista osa on vammaispalveluiden vastuulla ja viime aikoina asiakkaiksi tulleet saavat tukea Kipinästä. 

Onko palvelussa tai sen asiakkailla (tai osalla asiakkaista) tukenaan asiakasvastaava? Jos on, kuka toimii asiakasvastaavana? Jos ei, voit pohtia, olisiko asiakasvastaavamallista hyötyä tai haittaa 

• Toimintakeskuksessa ei varsinaisesti ole asiakasvastaavaa, joka hallitsisi koko sote-kentän palvelut.  

• Toimintakeskuksen työvalmentajilla tai Essoten palveluohjaajilla olisi hyvä olla vankempaa kokemusta te-palveluista ja palveluiden yhdistämisestä, tällöin he voisivat toimia asiakasvastaavina. 

Onko asiakkaille tarjolla työhönvalmennusta? Jos on, kuinka paljon? 

• Työvalmennusta on tarjolla sekä Kipinässä, Savosetillä tehdään lisäksi työhönvalmennusta. Kipinässä työvalmennusta on noin 10 % vastaavan ohjaajan työajasta. Työhönvalmennukselle olisi enemmän tarvetta, mutta muiden töiden vuoksi ei siihen ole vielä mahdollisuutta.  

Mikäli mahdollista, kuvaile ja/tai arvioi, mitä etuuksia asiakkaat saavat. Vaikuttaako etuusjärjestelmän logiikka asiakkaiden ohjautumiseen palveluun? 

• Asiakkaiden päätulona on työkyvyttömyys/takuueläke. Lisänä usein eläkkeen saajan perushoitotuki, asumistuki, toimeentulotuki.  

• Ei ole vaikutusta työtoimintaan ja avotyöhön ohjautumiseen. Eläkkeissä on tietty tuloraja, minkä ylimenevä osa vaikuttaa eläkkeen suuruuteen ja sillä voi olla vaikutusta asiakkaan mennessä avoimille työmarkkinoille tuettuun työhön.  

Saavatko asiakkaat korvauksia palveluun osallistumisesta? 

• Avotyötoiminnassa maksetaan kunnan maksamaa työosuusrahaa enintään 12e/päivä, verotonta tuloa. Ei ole vaikutuksia asiakkaan saamaan eläkkeeseen.  

• Työtoiminnassa ei omien tulojen lisäksi makseta muita korvauksia.  

Pohdi, minkä asioiden pitää muuttua, jotta palvelusta päästäisiin etenemään nykyistä paremmin avoimille työmarkkinoille/TE-toimiston asiakkaaksi/työllisyyspalveluihin/ Kelan ammatilliseen kuntoutukseen tai koulutukseen. 

• Tukien joustavaa yhteensovittamista asiakkaan edun mukaisesti. Työnantajille enemmän tietoa kehitysvammaisten työllistämisestä sekä tukea asiakkaan palkkaamiseen ja ohjaamiseen. Työnantajien asenteiden muutosta, ennakkoluulojen poistamista, yhteiskunnallisen hyödyn sisäistämistä osatyökyisten työllistämisen rikkaudesta. Rakenteellisia muutoksia asiakkaan ohjautumisessa työllisyyspalveluihin, Kelan palveluihin sekä yhteistyön ja tiedon lisäämistä. 

Kuvaile mahdollista työnantajayhteistyötä/yhteistyötä te-toimiston kanssa. Voit myös pohtia, miten näitä voisi parantaa. 

• Toimintakeskuksella ei vielä ole yhteistyötä te-palveluiden kanssa. Vammaispalveluiden asiakasvastaava voisi koordinoida yhteistyötä sote-kentän ja työllisyyspalveluiden kanssa.  

Keskeisiä haasteita 

• Sopivien työpaikkojen löytyminen 

• Työnantajien ja asiantuntijoiden tietämättömyys kehitysvammaisten työllistämisestä ja asenteet 

• Resurssien riittämättömyys 

• Palvelujen hajallaan olo, tarvitsisi selkeytystä  

Toimintakeskus Kipinän asiakkailla yhteys- ja asiakasohjaus sosiaali- ja työllisyyspalveluiden kanssa on vähäistä. Asiakkailla saattaa olla muissa palveluissa asiakkuuksia, mutta yhteistyötä asiakkaan edun mukaisesti ei juurikaan ole. Kipinässä toivottaisiin yhteistyötä kehitysvammaisten palveluiden parantamiseksi erityisesti TE-palveluiden ja aikuissosiaalipalveluiden kanssa.