KEIJO-kokemusasiantuntijakoulutus
KEIJO - ” Kokemusasiantuntijuus edistämässä itsenäisyyttä ja osallisuutta”
Koulutusmalli on suunnattu rikos- ja päihdetaustaisille, joiden oma toipuminen on edennyt ja joiden tavoitteena on suunnata kohti koulutusta ja avoimia työmarkkinoita.
Keijo-koulutuksen toimintaympäristö on vahvasti kytköksissä työelämän palveluiden sekä sosiaali- ja terveysalan palveluiden kanssa.
KEIJO-hankkeessa kokeiltiin ja kehitettiin uudenlaista kokemusasiantuntijakoulutusta rikos- ja päihdetaustaisille henkilöille. Aiempiin vastaaviin koulutuksiin verrattuna Keijo-koulutus oli ensimmäinen rikos- ja päihdetaustaisille suunnattu ja myös koulutuksen laajuus oli pidempi kuin vastaavissa. Tuloksena syntyi toimintamalli, joka perustuu kokemusasiantuntijuuteen ja sen ammatilliseen hyödyntämiseen laaja-alaisesti. Tavoitteena oli ennen kaikkea edistää mahdollisimman monin tavoin koulutukseen osallistuvien työllisyyttä. Malli kehitettiin toteuttajien, muiden rikosseuraamus- ja päihdekuntoutustoimijoiden sekä hankkeen koulutuksiin osallistuneiden henkilöiden kanssa tiiviissä yhteistyössä. Kehitystyössä keskeisenä tavoitteena oli, että malli asemoituu osaksi virallista koulutusjärjestelmää.
Hankkeen toteuttamassa kokemusasiantuntijakoulutuksessa ja sen mukanaan tuomissa työtehtävissä rikos- ja päihdetaustaiset saivat mahdollisuuden tulla kuulluiksi ja nähdyiksi, kun he kertoivat tarinoitaan. Rikos- ja päihdetaustaisella on kokemustietoa rikoksista, tuomion saamisesta sekä päihderiippuvuudesta. Tämän lisäksi heillä voidaan olettaa olevan tietoa myös rikoksista irrottautumisesta ja päihteistä luopumisesta sekä siitä mikä tässä elämänmuutoksessaan on heitä auttanut. Tarinoitaan jakamalla rikos- ja päihdetaustaiset pääsivät osaksi erilaisia sosiaalisia verkostoja korkeakouluun, järjestöihin sekä eri palveluihin ammattilaisten rinnalle.
Mallin lähtökohtana ovat rikostaustaisten henkilöiden voimavarat ja potentiaali. Keskeinen ajatus on, että rikostaustaiset henkilöt voivat toimia vertaisina toisilleen ja kokemusasiantuntijoina olla kehittämässä palveluita. Toinen sisäänrakennettu elementti mallissa on innovatiivisuus – tämä korostuu erityisesti verkostoyhteistyössä sekä koulutuksen sisällöissä. Hankkeen aikana rakennettiin myös yhteistyötä turvallisuusalan ammattilaisten kanssa sekä tarjottiin heille mahdollisuuksia kuulla rikos- ja päihdetaustaisten näkökulmia päihtyneiden kohtaamiseen sekä rikollisuudentorjuntaan. Keskeisenä ideana on murtaa ennakkoluuloja puolin ja toisin ja rakentaa pysyvää dialogia rikostaustaisten henkilöiden ja eri alojen ammattilaisten välille. Toimintamalli pohjautuu hankkeen aikana tehtyihin kokeiluihin, mutta hankkeen aikainen juurruttaminen on mahdollistanut sen, että koulutusta toteutetaan myös hankkeen jälkeen.
Kuva
Hankkeen aikana Silta-Valmennusyhdistys ja Valo-Valmennusyhdistys järjestivät 8 kertaa noin 8-12 viikon mittaista koulutusta Tampereella ja Laurea Ammattikorkeakoulu viisi noin 12 viikon mittaista koulutusta Vantaalla. Jälkimmäinen sisälsi myös kolmen kuukauden mittaisen harjoittelun. Lisäksi Tampereella kehitettiin verkkokoulutus. Molemmilla paikkakunnilla siirryttiin keväällä 2020 koronatilanteen vuoksi verkkototeutukseen. Osallistujia koulutuksiin oli hankkeen aikana yli 80 henkilöä. Pirkanmaalla mallia kehitettiin suhteessa viralliseen koulutusjärjestelmään yhteistyössä toisen asteen ammatillisten oppilaitosten kanssa (Ammattiopisto Luovi, Tampereen seudun ammattiopisto TREDU ja muut alueen oppilaitokset). Keijo-koulutus suunniteltiin kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinnon tutkinnonosan Kokemusasiantuntijana ja vertaisohjaajana toimiminen (20 osp) pohjalta. Osallistujien oli mahdollista Keijo-koulutuksen jälkeen suorittaa tutkinnonosa esimerkiksi työkokeilussa tai työharjoittelussa.
Uudellamaalla hankekoulutus oli mahdollista sisällyttää toisen asteen opintoihin aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisena (15 op. laajuisena). Hankekoulutuksen aikana oli mahdollista suorittaa Laurea-ammattikorkeakoulun opintoja avoimen AMK:n kautta. Myös avoimen AMK:n opinnot oli mahdollista sisällyttää toisen asteen tai mahdollisiin AMK-opintoihin. Yhteensä Laureassa toteutuneet koulutusryhmät suorittivat noin 230 avoimen AMK:n opintopistettä. Laureassa Kokemusasiantuntijuus rikosseuraamusalalla (5 op.) sekä Naiserityisyys rikosseuraamusalalla -opintojaksot (5 op.) kehitettiin hankkeen aikana ja ne ovat kokemusasiantuntijuuteen liittyviä opintojaksoja, jotka ovat rikosseuraamusalan sosionomitutkintoon sisältyviä täydentäviä opintoja.
Toteutettujen koulutusten sekä niihin liittyneiden muiden toimintojen ja kokeilujen pohjalta rakennettiin ja kuvattiin Keijo-toimintamalli. Laureassa Keijo-koulutus jatkuu pysyvänä kokemusasiantuntijakoulutuksena ja sitä järjestetään kerran vuodessa Laurea-ammattikorkeakoulussa. Koulutuksessa tulee olemaan kolme kuukautta teoriaopetusta ja kolme kuukautta työharjoittelua. Koulutuksessa suoritetaan vähintään viiden opintopisteen laajuinen opintojakso. Keijo-kokemusasiantuntijakoulutus järjestetään Silta-Valmennuksessa kaksi kertaa vuodessa osana Silta-Sote-työpajan kuntouttavaa työtoimintaa.
Hankkeessa tehtyjen osallistujakyselyjen mukaan Keijo-koulutuksen vaikutus oli osallistujille suuri. Merkittäväksi koettiin koulutuksen aikana saatu kokemus siitä, että on arvostettu ja kykenevä ja pystyy paitsi osallistumaan yhteiskuntaan, mutta myös antamaan oman merkityksellisen panoksensa yhteiskunnan eri osa-alueilla. Omien taitojen ja osaamisen lisääntyminen oli merkittävää tulevaisuuden suunnittelun näkökulmasta. Saadut vuorovaikutustaidot, uudet verkostot, kokemukset esiintymisestä ja ohjauksesta kirkastivat monelle uusia uranäkymiä ja suurella osalla oli koulutuksen päättyessä harjoittelupaikka, koulutuspaikka, työpaikka tai muu suunnitelma. Hankkeen osallistujien työllistymiseen liittyvät tulokset olivat paremmat kuin keskimäärin vastaavilla hankkeilla.
Työpaikoilla saatiin ja tullaan jatkossa saamaan uudenlaista, osaavaa työvoimaa, henkilöitä, jotka pystyvät tekemään laadukasta, asiakaslähtöistä työtä sekä toimimaan yhteistyössä ammattilaisten kanssa esimerkiksi palvelujen kehittäjinä. Yhteiskunnallinen tarve kokemusasiantuntijoiden osaamiselle näyttäytyi hankkeen aikana lukuisina yhteydenottoina ja pyyntöinä: Keijolaisia haluttiin mukaan seminaareihin, erilaisiin tilaisuuksiin sekä myös päättäjien ja poliitikkojen kanssa keskusteluihin. Vaikkei nopeita yhteiskunnallisia muutoksia lyhytaikaisten hankkeiden aikana pystytä tekemään, on selvää, että äänen saaminen esille julkisissa instituutioissa kuten korkeakoulussa ja ministeriöissä, tukee rikostaustaisia henkilöitä voimaantumaan ja kokemaan osallisuutta yhteiskuntaan. Tämä vahvistaa rikoksista irrottautumisen prosessia ja toimimista myös jatkossa osana yhteiskuntaa. Toisaalta vaikutus ammattilaisiin, virkamiehiin ja päättäjiin on ilmeinen: työskentelemällä rikostaustaisten henkilöiden kanssa huomataan, etteivät rikoksentekijät ole muita ihmisiä erityisempiä. Keijot ovat voimavara yhteiskunnalle, yhteisöille ja heidän avullaan kehitetään entistä parempia palveluita ja yhteiskuntaa.