Keko-valmennus -Työikäisille kehitysvammaisille henkilöille ja heidän ohjaajilleen suunnattu elintapavalmennus

Keko-valmennus on työikäisille kehitysvammaisille henkilöille ja heidän ohjaajilleen suunnattu noin vuoden kestävä elintapavalmennus. Se tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä terveyteen ja fyysiseen toimintakykyyn liittyvien teemojen äärelle yhdessä pohtien, kokeillen ja oppien.
 

Toimintaympäristö

Terveysriskit ja fyysinen toimintakyky

Kehitysvammaisilla ihmisillä on muita suurempi riski liikkua vähän  ja syödä epäterveellisesti. Lisäksi useisiin kehitysvammaoireyhtymiin liittyy ylipainoisuus ja suurentunut riski muistisairauksille. Fyysinen toimintakyky ja terveysriskien ennaltaehkäisy vaikuttavat työikäisen kehitysvammaisen henkilön työkykyyn, elämänlaatuun ja elinajan ennusteeseen. On tärkeää, että kehitysvammaisten ihmisten kohdalla terveysriskien ennaltaehkäisyyn kiinnitetään huomioita ja heidän itsensä sekä heidän lähipiirinsä intoa huolehtia fyysisestä toimintakyvystä vahvistetaan.

Kehitysvammaiset ihmiset tarvitsevat tukea terveyskäyttäytymisen pysyvään muutokseen

Tavoitteellinen valmennus, johon myös kehitysvammaisten sosiaalinen ympäristö sitoutuu, ehkäisee parhaiten terveyttä ja toimintakykyä heikentäviä tekijöitä. Keko-valmennus tarjoaa vuosittain viidelle valmennusryhmälle mahdollisuuden keskittyä terveyteen ja fyysiseen toimintakykyyn liittyvien teemojen äärelle. Ryhmä kootaan kahdeksasta työikäisestä kehitysvammaisesta henkilöstä ja heidän kahdesta ohjaajastaan. Tyypillisesti valmennukseen haetaan asumisyksiköstä tai toimintakeskuksesta. Valmennus kestää kokonaisuudessaan noin vuoden sisältäen etävalmennusta ohjaajille ja kaksi lähijaksoa koko ryhmälle osallistujien asuinpaikkakunnalla. Lähijaksolla myös kehitysvammaisen henkilön lähipiirin ihmiset kuten läheiset ja toimintaympäristön muut ohjaajat osallistuvat infotilaisuuteen.

Tavoiteltu muutos

 

 

Toteutussuunnitelma

 

 

Liitteet
Kuva
Kekon valmennusprosessi
Keko-valmennusprosessi

Keko-valmennus kestää reilun vuoden sisältäen kaksi lähijaksoa kaikille osallistujille ja lisäksi etävalmennuksen ohjaajille. Valmennuksessa käytetään virtuaalista Keko-puistoa, joka tarjoaa tietoa ja toimintaa myös valmennuksen jälkeen.
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Keko-valmennuksen pääkohderyhmänä ovat työikäiset kehitysvammaiset henkilöt, joiden tavoitteena on osallistua tai jotka osallistuvat työ-, avo- tai päivätoimintaan. Heitä on Suomessa noin 16 000-17 000 henkilöä.

Vuosittain Keko-valmennus tavoittaa 40 kehitysvammaista henkilöä 5 paikkakunnalta. Keko- valmennuksia järjestetään 5, joista kuhunkin osallistuu 8 kehitysvammaista henkilöä samalta asuin seudulta.

Lisäksi kohderyhmänä on valmennettavien ohjaajat. Jokaiseen valmennukseen osallistuu kaksi kehitysvammaisten parissa työskentelevää ohjaajaa. Nämä vuosittain yhteensä 10 ohjaajaa sitoutuvat vuodeksi valmennukseen ryhmänsä kanssa.

Kohderyhmänä on myös kehitysvammaisen valmennettavan lähipiirin ihmiset. Keko-valmennus tavoittaa vuosittain kehitysvammaisten osallistujien toimintaympäristön läheisiä (n. 20 henkilöä) ja niitä ohjaajia (n. 20 henkilöä), jotka eivät muutoin osallistu Keko-valmennukseen.

Ratkaisun perusidea

Keko-elintapavalmennukseen haetaan ryhmänä. Ryhmän voi koota esimerkiksi samasta asumisyksiköstä tai toimintakeskuksesta. Ryhmän koko on kymmenen henkilöä (kahdeksan työikäistä kehitysvammaista henkilöä ja heidän kaksi ohjaajaansa). Vuosittain järjestetään viisi Keko-valmennusta. Kekon toiminta-alueena on koko Suomi. 

Keko-valmennusprosessi

Valmennus kestää reilun vuoden sisältäen kaksi lähijaksoa kaikille osallistujille ja lisäksi etävalmennuksen ohjaajille. Valmennuksen aikana järjestetään myös infotilaisuuksia kehitysvammaisten läheisille ja niille kehitysvammaisten ohjaajille, jotka eivät osallistu muutoin Keko-valmennukseen. Valmennuksessa käytetään virtuaalista Keko-puistoa, joka tarjoaa tietoa ja toimintaa myös valmennuksen jälkeen.

Ohjaajien etävalmennus

Valmennus alkaa kehitysvammaisten osallistujien omien ohjaajien (2) eli ”Tsemppareiden” etävalmennuksella. Tsempparin rooli on tärkeä, sillä Keko-valmennus perustuu yhteisön kykyyn siirtää valmennuksessa opitut asiat osaksi arkea. Etävalmennus auttaa ohjaajia omaksumaan Tsempparin roolin ja orientoi heitä Keko-valmennuksen tavoitteelliseen toimintaan. Ohjaajat asettavat itselleen myös henkilökohtaisen tavoitteen Tsemmpparina kehittymiselle. Etävalmennuksessa hyödynnetään virtuaalista työkalua Keko-puistoa ja sen Tsempparille suunnattua osuutta. Lisäksi heille esitellään puiston toimintasisältöjä, jotka mahdollistavat yhteisen Kekon teemoihin palaamisen kehitysvammaisten osallistujien kanssa valmennuksen aikana ja sen jälkeen. 

Ohjaajien etävalmennus jatkuu vielä lähijaksojen välissä, jossa ohjaajat saavat tukea Tsempparina toimimiseen, tunnistavat omia vahvuuksiaan sekä arvioivat omien tavoitteidensa toteutumista.

Etävalmennus toteutetaan Teams-sovelluksella yhteensä 6-7 kertaa.
 

Lähijaksot 

Kehitysvammaisten valmennus käynnistyy osallistujien kotiseudulla nelipäiväisellä lähijaksolla, jolloin kartoitetaan osallistujien fyysisen toimintakyvyn, terveysriskien ja terveyskäyttäytymisen lähtötilanne. Em. tietoa hyödyntäen määritetään motivoivan haastattelun keinoin yksilöllinen hyvinvointitavoite.

Jaksolla perehdytään liikuntasuosituksiin ja kokeillaan eri liikuntalajeja. Lisäksi perehdytään ravitsemussuosituksiin havainnoiden ja kokeillen uusia toimintatapoja, kuten lautasmallin mukaista annostelua. Osallistujat oppivat myös hoitamaan henkilökohtaista suu-, käsi- ja unihygieniaa. Ohjaajat havainnoivat ja sisäistävät lähijaksolla uudenlaisia ohjaamisen tapoja.

Toinen kaksipäiväinen lähijakso järjestetään osallistujien kotiseudulla tai sen läheisyydessä. Jaksolla vahvistetaan osallistujien motivaatiota, syvennetään opittua, seurataan yksilöllisten tavoitteiden toteutumista ja vakiintumista sekä kokeillaan uusia liikuntalajeja. 
 

Info-tilaisuudet lähipiirille

Keko-valmennuksen lähijaksolla järjestetään tunnin mittaiset Keko-infot erikseen kehitysvammaisten läheisille ja niille kehitysvammaisten ohjaajille, jotka eivät osallistu muutoin Keko-valmennukseen.

Keko-infoissa esitellään Keko-valmennuksen sisältö ja tavoitteet. Osallistujat tutustuvat terveellisiin elintapoihin kuten liikunta- ja ravitsemussuosituksiin sekä muutosmotivaatiota tukeviin keinoihin.  Tilaisuudet ovat luonteeltaan keskustelevia ja niissä korostetaan siihen osallistuvien vaikuttamismahdollisuuksia kehitysvammaisen henkilön terveyskäyttäytymisen muutoksen tukemisessa. 

 Virtuaalinen Keko-puisto

Kekopuisto on kehitysvammaisille ja heitä tukeville henkilöille suunnattu verkkopalvelu. Se tarjoaa Keko-valmennuksen teemojen mukaista tietoa, harjoituksia ja pelejä. Sen avulla voi kerrata ja täydentää Keko-valmennuksessa opittuja asioita. Keko-valmennukseen osallistuvat ohjaajat voivat käyttää Kekopuistoa myös valmennuksen jälkeen asumisyksiköiden asukkaiden sekä työ- ja toimintakeskusten asiakkaiden hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja terveyden edistämisessä.

 

Pitkäaikaisvaikutusten arviointi

Toisen lähijakson jälkeen Keko-valmennukseen osallistuneet kehitysvammaiset henkilöt ja heidän ohjaajansa toteuttavat tavoitteidensa mukaista toimintaa arjessaan. Prosessin päätteeksi (noin vuosi valmennuksen alusta) ohjaajat arvioivat Keko-valmennuksen pitkäaikaisvaikutuksia kehitysvammaisten osallistujien elintapoihin ja toimintaympäristöön.  

Liitteet
Kuva
Keko-puisto verkkopalvelu
Virtuaalinen Keko-puisto tarjoaa tietoa ja tekemistä Kekon hyvinvointiteemoista.
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kehitysvammaiset osallistujat: Pysyvien elintapamuutosten tekeminen on kenelle tahansa haastavaa. Osallistujan oma halu kokeilla uutta ja ympäristön tuki ovat keskeisiä onnistumisen kannalta. Valmennuksessa osallistujien motivaatiota herätellään konkreettisen ja ymmärrettävän/selkeän tiedon avulla. Valmennuksessa oppiminen on kokemuksellista (lautasmallia harjoitellaan, eri liikuntalajeja kokeillaan yms.).

Osallistujien muutoshalukkuuden aito kuuleminen sekä riittävän pienen, saavutettavissa olevan, konkreettisen ja mitattavan tavoitteen rakentaminen tuetusti auttaa onnistumaan. Kirjattu tavoite, johon sen toteutumiseksi tarvittavat tukikeinot on kuvattu, edistää tavoitteen toteutumista.  

Valmennukseen osallistuvat ohjaajat ja esimiehen tuki: Kehitysvammaisen osallistujan sosiaalisella ympäristöllä on keskeinen rooli onnistumisessa. "Hyvän näkeminen" eli onnistumisten ja terveyden kannalta hyvän toiminnan huomaaminen ja huomioiminen tukee osallistujien motivaatiota, toimijuutta ja pystyvyyttä. Valmennukseen osallistuvat ohjaajat saavat valmennusta ns. Tsempparin roolin omaksumiseen. Ohjaajan oma avoimuus uusien toimintatapojen oppimiselle ja itsensä kehittämiselle edesauttaa tätä. Tsempparin rooliin omaksuminen (etävalmennuksen pienet esitehtävät, etävalmennukset, lähijaksot sekä uusien toimintatapojen ja -mallien kokeileminen arjessa) vievät työaikaa. Esimiehen sitoutuminen Keko-valmennukseen onkin tärkeää, sillä se edesauttaa tarvittavan ajan löytymistä ja osoittaa työntekijän ammatillisen kehiyttymisen arvostamista. 

Läheiset ja muut ohjaajat: Myös läheiset sekä ne ohjaajat, jotka kuuluvat kehitysvammaisen henkilön toimintaympäristöön, mutta eivät muutoin osallistu valmennukseen, saavat tietoa myönteisen muutoksen tukemisen keinoista. Näin pyritään varmistamaan, että koko toimintaympäristön valmiudet tukea osallistujaa paranevat.

Arviointi: 

  • Tulosten arviointi: Keko-valmennukselle asetettujen tavoitteiden ja tavoiteltavien tulosten kuvaaminen Vaikutusketjuun kirkastaa valmennuksen toimintaa ja auttaa seuraamaan sen vaikutuksia kohderyhmän elämässä. Pitkäaikaisvaikutusten seuraaminen (vuosiseuranta) konkretisoi vaikutuksia pidemmällä aikavälillä sekä niiden mahdollista leviämistä kohderyhmän ulkopuolelle esim. asumisyksikköön tai toimintakeskukseen. 
     
  • Prosessin arviointi: Keko-valmennusprosessin eri osien arviointi osallistujilta saadun palautteen perusteella auttaa kirkastamaan valmennusprosessin eri osien merkitystä tulosten kannalta. Kekon moniammatillisen työryhmän viikoittaiset palaverit edesauttavat valmennuksen laadukkaan toteutuksen sekä tulosten ja budjetin seuraamisen.

Keko-valmentajat: Ovat terveys-, sosiaali- tai opetusalan ammattilaisia. 

 

Keko-valmennuksen taustalla ovat: 

COM-P -malli, jonka avulla voidaan ymmärtää miten ja millä ehdoin ihmiset muuttavat terveyteen liittyvää käyttäytymistään. Mallin mukaan ihmisen käyttäytyminen muotoutuu hänen itsensä ja ympäristön välisessä vuorovaikutuksessa, ja siihen vaikuttavat ihmisen kyvykkyys (Capabilities), ympäristön luomat tilaisuudet (Opportunities) ja halu eli motivaatio (Motivation). Käyttäytymisen muutokseen tarvitaan kaikkia em. tekijöitä ja jokaisella niistä on merkittävä rooli onnistuneessa muutoksessa.

PARAS-malli, joka on yhteistyömalli ja voimauttavan vuorovaikutuksen menetelmä, joka korostaa asiakkaan autonomiaa ja pystyvyyttä. Ohjaaja herättää, kannustaa ja vahvistaa asiakkaan aloitekykyä ja motivaatiota muutoksen aikaansaamiseen.

Positiivinen pedagogiikka, jossa korostuu jokaisen arvostava kohtaaminen, vaikeuksissa auttaminen ja hyvän huomaaminen. 

Keko-valmennus on osallistujille maksuton.

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Valmentajat ja osaaminen: Valmennuksen toteuttaminen on sujuvaa kahden valmentajan voimin, mikä mahdollistaa eriyttämisen tasoryhmiin ja yksilöllisyyden esim. yksilölliset tavoite- ja palautekeskustelut. Kahden valmentajan malli tuo valmennukseen erilaista osaamista, rikastaa valmennuksen toteutusta ja mahdollistaa reflektoinnin. 

Suositeltavaa on että valmentajat ovat terveys-, sosiaali- tai opetusalan ammattilaisia. Valmentajilla tulee olla ammattitaitoa ja joustavuutta hyödyntää ja sopeuttaa toimintaa eri paikkakunnille, toimintaympäristöihin ja erilaisten ryhmien tarpeita ja tasoa vastaaviksi. Valmentaminen edellyttää sekä ryhmän, että yksilöiden ohjaamisen taitoja sekä lisäksi muutoksen ohjaamisen valmiuksia. Eri liikuntalajien, rentouden ja toiminnallisten harjoitusten ohjaamisen taidoista on hyötyä. 

Muutosohjaus edellyttää luottamuksen syntymistä valmentajan ja valmennettavan välille, jota tasavertaisuuteen pyrkivä ja kuunteleva kohtaaminen edistää. Luottamuksellinen ilmapiirissä  mahdollistaa yksilöllisten merkitysten löytäminen muutokselle.  

Kehitysvammaisuuteen liittyvien kognitiivisten haasteiden ylittämiseksi oppimisessa käytetään eri aistikanavia ja erilaisia pedagogisia lähestymistapoja. Oppiminen tapahtuu parhaiten positiivisessa ilmapiirissä kokeilemalla, erehtymällä ja onnistumalla. Muutos toteutuu parhaiten hyvien kokemusten kautta.   

Liiallinen auktoriteetti ja tietäminen/opettaminen tai jonkin asian (esim. herkkujen) kieltäminen eivät tue valmennettavan kokemusta pystyvyydestä tai toimijuudesta, vaan voivat aiheuttaa ulkoa ohjautumista, jolloin sisäisten merkitysten ja motivaation löytyminen muutokselle vaikeutuu. Ulkoa ohjattu muutos on harvoin pysyvä. Ohjaajan toiminnassa pienten muutosten näkeminen ja  hyväksyminen sekä tarvittaessa tavoitteen pilkkominen pienempiin osiin edistää valmennettavan onnistumista.  

Uskomme, että valmennusmalli on sovellettavissa eri kohderyhmille.  

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Tuloksia vuoden 2021 Keko-valmennuksista:

Kehitysvammaiset aikuiset

Myönteiset muutokset osallistujien elintavoissa näkyivät ruokailu- ja liikuntatottumusten sekä unen ja päiväaikaisen vireystilan parantumisena. Terveysriskejä kartoittavissa testeissä havaitut myönteiset muutokset vahvistivat tulosta. Muutokset näkyivät keskimääräisenä BMI:n pienenemisenä sekä sisäelinrasvan vähenemisenä. BMI kuvaa suhteellista sairastumisriskiä useisiin kansansairauksiin normaalipainoisiin verrattuna ja sisäelin rasvan määrällä on yhteys mm. tyypin 2 diabetekseen.

Fyysisen toimintakyvyn mittauksissa esiin tulleet myönteiset muutokset toiminnallisessa tasapainossa ja 6 min. kävelytestissä kertovat osallistujien parantuneesta fyysisestä toimintakyvystä. Hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto sekä tasapainokyky vaikuttavat tutkimusten mukaan sujuvaan ja turvalliseen arkisuoriutumiseen. Hyvä fyysinen kunto on myös erillinen terveysriskeiltä suojaava tekijä. 

Suurin osa kehitysvammaisista osallistujista joko saavutti tai ylitti asettamansa terveystavoitteen. Tavoitteen toteutumista edisti kehitysvammaisten oman tahdon ja motivaation kuuleminen tavoitteen asettamisessa. Sitä edisti myös tavoitteen arkeen sitominen, tarvittavista tukitoimista etukäteen sopiminen sekä ohjaajien "Tsemppari-taitojen" kehittyminen. 

 

Ohjaajat

Lähes puolet ohjaajista saavuttivat osaamistavoitteensa ja puolet etenivät tavoitteensa suunnassa, vielä saavuttamatta sitä määrittämällään tavalla. Ohjaajien etävalmennus edisti heidän orientoitumistaan Tsempparin rooliin ja uusien toimintatapojen kokeilemista ohjatusti. Kuitenkin alan työvoimapulaan ja koronaan liittyvät kuormitustekijät hidastivat uusien toimintatapojen opettelua ja käyttöönottoa sekä ohjaajien omien osaamistavoitteiden toteutumista. Tavoitteiden toteutumista pidettiin kuitenkin mahdollisena, kun uusia toimintatapoja ja -malleja viedään arkeen seuranta-aikaa pidemmällä aikavälillä. 

 

Lähipiiri

Info-tilaisuuksiin osallistuneista lähipiiriläisistä (kehitysvammaisen henkilön läheiset ja ne ohjaajat, jotka eivät muutoin osallistuneet Keko-valmennukseen) arvioi infotilaisuudesta saamansa tiedon itselleen hyödylliseksi tai erittäin hyödylliseksi. He kertoivat auttavansa osallistujia kannustamalla, mahdollistamalla ja yhdessä tekemällä. Tärkeinä tukikeinoina pidettiin myös päätöksenteon tukemista, aitoa kuulemista, yhdessä vaihtoehtojen punnitsemista ja niistä sopimista.

 

Pitkäaikaisvaikutukset

Valmennuksella on osoitettu olevan myös pidempiaikaisia vaikutuksia osallistujien elintapoihin ja elinympäristöön. Valmennuksessa opittua ei unohdettu, vaan myönteinen terveyskäyttäytyminen pysyi tai edistyi seuranta-aikana. Ohjaajat olivat oppineet tukemaan henkilöitä muutoksissa sekä omaa toimintaansa (esim. kannustaminen ja toivotun toiminnan huomaaminen) että elinympäristöä (esim. päivittäiset kävelylenkit porukalla) muokkaamalla. Lisäksi riskikäyttäytymistä ja epäedullisia muutoksia toimintakyvyssä tunnistettiin ja niihin pyrittiin vaikuttamaan entistä määrätietoisemmin. Ohjaajien Tsempparin valmiuksien kehittymisen myötä, olivat myönteiset vaikutukset levinneet valmennusryhmiä laajempaan joukkoon, muuttaen asumisyksiköiden sekä työ- ja toimintakeskusten toimintatapoja terveellisempään suuntaan.