| Innokylä

Toimintaympäristö

Kerkkäpolku ‑projekti on vahvasti sidoksissa niihin megatrendeihin, jotka liittyvät luonnon kantokyvyn murenemiseen, hyvinvoinnin haasteisiin sekä taloudelliseen kestävyyteen.

Projektin aikana seurakuntayhtymä ja työllistetyt nuoret aikuiset ovat saaneet lisää osaamista luonnontuotealasta ja kestävästä luontosuhteesta. Työllistämällä heikossa työmarkkina-asemassa olevia nuoria aikuisia heidän hyvinvointiaan on voitu tukea monipuolisesti. Esimerkiksi maksamalla heille palkkaa, lisäämällä heidän osaamistaan, sosiaalisia kontaktejaan ja liikkumistaan luonnossa sekä vahvistamalla heidän luontosuhdettaan, voidaan nähdä olevan hyvinvointia lisääviä vaikutuksia. Seurakuntayhtymä on oppinut jaksolla hyödyntämään omistamaansa talousmetsää monipuolisesti, sekä lisäämään sosiaalista vastuullisuuttaan työllistämällä nuoria aikuisia uusiin työtehtäviin. Nuoret mahdollisuudet työllistää itse itsensä jatkossa on varmistettu jakson aikana saadulla koulutuksella sekä tarjoamalla mahdollisuus Kerääjäkortti -testin suorittamiseen, joka avulla he voivat jatkaa ammattimaisen keruutoiminnan esimerkiksi kevytyrittäjänä.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat koko ihmiskuntaa koskettava globaali ongelma. Jokaisella yksilöllä, yrityksellä ja organisaatiolla on tärkeä rooli tämän haasteen ratkaisemisessa. Tampereen seurakuntayhtymä on omalta osaltaan sitoutunut hillitsemään ilmastonmuutosta ja edistämään kestävää elämäntapaa kohti hiilineutraaliutta. Yhtymän toimintaa ohjaavat muun muassa Hiilineutraali Kirkko 2030 -strategia, ympäristödiplomi sekä ympäristökasvatussuunnitelma.

Nuorten aikuisten kokema yksinäisyys, mielenterveyshaasteiden kasvu ja yhteiskunnasta syrjään jääminen ovat ilmiöinä yleistyneet viime vuosien aikana. Mielenterveyspalvelujen jonot ovat olleet Pirkanmaalla jo vuosia liian pitkät apua tarvitseville. Opinnoista tippuminen tai niiden keskeytyminen on yleistä nuorten aikuisten keskuudessa. Myös nuoristyöttömyys on kasvussa ja opintojen jälkeen eteenpäin työelämään siirtyminen on vaikeutunut. Tampereen seurakuntayhtymän rooli nuoret aikuisten psykososiaalisen tuen tarjoajana Tampereella on ollut myös erityisessä tarkastelussa yhtymän sisäisissä toiminnoissa vuonna 2025. Myös vuonna 2024 alkanut Kotipesästä voimavaroja työelämään -hanke on haettu tukemaan nuorten aikuisten mielenterveyshaasteissa sekä siirtymisessä työhön ja koulutukseen.

Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän ympäristötyö

https://tampereenseurakunnat.fi/kirkko_tampereella/ymparisto_ja_kestava_kehitys#27ae1af4

Kotipesästä voimavaroja työelämään -hanke

https://tampereenseurakunnat.fi/kirkko_tampereella/seurakuntayhtyma/hankkeet/kotipesa-hanke#27ae1af4

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä = Työnantaja, rahoittaja ja metsänomistaja

Kotipesästä voimavaroja työelämään -hanke (Osatoteuttajina Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän ja Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiö) = Nuorten työntekijöiden löytäminen ja valmentaminen työjaksolle

Osuuskunta Luonto&Keruu = Luonnontuotealan osaaminen, työjakson ohjaus ja kuusenkerkän ostajaverkoston tuntemus

Suomen Metsäkeskus = Luonnontuotealan liiketoimintaosaaminen

Aitolahden kirkko = Toimitilojen tarjoaminen

Martinus-säätiö = Rahoittaja

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kerkkäpolku -projektin työntekijät ovat 20-29-vuotiaita pirkanmaalaisia, jotka ovat vaikeassa työmarkkina-asemassa. Syyt vaikean työmarkkina-aseman taustalla ovat moninaisia (esim. osatyökykyisyys, kielitaito, yksinäisyys, terveys- ja mielenterveyshaasteet, jaksaminen, vähäinen työkokemus...).

Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän osatoteuttama Kotipesästä voimavaroja työelämään -hanke on työskennellyt yli vuoden ajan tukea tarvitsevien nuorten aikuisten parissa ja kerännyt tänä aikana ymmärrystä nuorten aikuisten kohtaamista haasteista työhön ja koulutukseen siirtymisestä. Neurokirjon haasteet, jaksaminen, yksinäisyys, heikot vuorovaikutustaidot ja sosiaalinen jännittäminen ovat asioita, jotka korostuvat hankkeen asiakaskunnassa. Kotipesä-hankkeessa tehtyjä havaintoja voidaan soveltaa myös Kerkkäpolku -projektin työntekijöiden asiakasymmärryksen lisäämisessä.

Asiakasymmärryksen myötä työpäivät suunniteltiin niin, että ne eivät rasita työntekijöitä liikaa. Työpäivän pituus oli 6 tuntia, johon sisältyi puolen tunnin lounastauko. Työntekijöiden ruokailut maksettiin työjakson ajalta. Työaikaan sisältyi myös kuljetukset Tampereen keskustasta keruualueille. Kuljetukset olivat työntekijöille maksuttomat. Itse työn sisältö on mietitty niin, että siihen pystyy osallistumaan myös heikommilla vuorovaikutustaidoilla ja kielitaidolla.

Luonnon hyvinvointivaikutukset olivat asia, jota jaksolle valittavien työntekijöiden kohdalla myös mietittiin. Työntekijöillä toivottiin olevan jonkinlaista kokemusta luonnossa liikkumisesta etukäteen. Toisaalta työjakson haluttiin olevan myös mahdollisuus sellaisille nuorille syventää luontosuhdettaan, joilla ei ole aiempaa kokemusta luonnossa liikkumisesta. Työntekijöiden haastattelutilanteessa korostettiin sitä, että työ toteutetaan ulkona luonnossa, jolloin esimerkiksi sääolot saattavat vaihdella paljonkin.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Kerkkäpolku -projektissa Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä työllisti kahdeksan vaikeassa työmarkkina-asemassa olevaa nuorta aikuista keräämään kuusenkerkkää seurakuntayhtymän metsistä. Työjakso kesti kaksi viikkoa. Jaksoa oli ohjaamassa Osuuskunta Luonto&Keruu:n luonnontuotealan asiantuntija, joka koulutti työntekijät tehtävään ja työskenteli näiden kanssa koko jakson ajan. Työjaksolla kerätty kuusenkerkkä puhdistettiin ja säilöttiin Aitolahden seurakuntatalolla. Toiseksi viimeisenä päivänä työntekijät jatkojalostivat kuusenkerkästä siirappia, josta työntekijät saivat purkit itselleen. Loput siirappipurkit lahjoitettiin Aitokeskukselle ja ylijääneet kuusenkerkät myytiin Osuuskunta Luonto&Keruu:n verkostoissa oleville luonnontuotealan ammattilaisille. Viimeisenä työpäivänä työntekijät suorittivat Kerääjäkortti -testin, jonka läpäisemisen jälkeen heidät rekisteröitiin Kerääjä.fi sivustolle. Sivuston avulla nuoret voivat jatkaa ammattimaista kuusenkerkän keruuta ja myyntiä esimerkiksi kevytyrittäjinä.

Kerkkäpolku -projektilla on pystytty ratkaisemaan useampaa haastetta yhtäaikaisesti:

Seurakuntayhtymän ilmastovastuullisen toiminnan monipuolistaminen
Seurakuntayhtymän talousmetsän hyödyntäminen kestävästi
Nuorten aikuisten tukeminen työhön ja koulutukseen siirtymisessä
Uusien kesätyömahdollisuuksien keksiminen ja kokeileminen, jotka sopivat myös heikommassa asemassa oleville työnhakijoille

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kerkkäpolku -projektin toteutuminen on edellyttänyt monenlaisia resursseja onnistuakseen:

Raha = Tampereen ev.lut. seurakunnan osallistuva budjetointi myönsi Kerkkäpolku -projektiin rahoituksen, jonka avulla katettiin esimerkiksi työntekijöiden palkat, ohjaajan palkka, materiaalikulut, kuljetukset sekä lounaskustannukset työntekijöille. Projektia oli tukemassa taloudellisesti Martinus-säätiö. Rahoitusta haettiin myös muilta tahoilta tuloksetta.
Aika = Suunnittelutyöhön kului aikaa noin kuusi kuukautta. Suunnitteluun ovat osallistuneet seurakuntayhtymästä hanketoiminnan asiantuntija, ympäristötyön asiantuntija ja Kotipesä-hankkeen hankekoordinaattori, Osuuskunta Luonto&Keruu luonnontuotealan asiantuntija sekä Metsäsäätiön hankepäällikkö. Keruualueiden kartoitus, rahoitushakemuksen valmistelu ja hakeminen, budjetin suunnittelu, työjakson sisällön suunnittelu ja toteutus, tarvikkeiden hankkiminen, työntekijöiden löytäminen ja työsopimusten laatiminen, kyytien järjestäminen sekä tilojen varaus ovat edellyttäneet kaikilta projektiin osallistuneilta asiantuntijoilta työaikaa. Osuuskunta Luonto&Keruu:n työntekijä palkattiin projektiin kahden viikon ajaksi ohjaamaan nuoria työntekijöitä työpäivien ajaksi. Itse työjakso kesti yhdeksän arkipäivää 6h/päivä.
Osaaminen = Osuuskunta Luonto&Keruu:n sekä Metsäsäätiön osaaminen luonnontuotealasta on ollut projektin toteutumisen kannalta välttämätöntä. Ilman osuuskunnan työntekijän ohjauskokemusta ja kykyä suunnitella keruupäivien vaiheita projektia ei olisi myöskään voinut toteuttaa. Seurakuntayhtymässä oleva osaaminen rahoituksen hakemisesta, projektin budjetin suunnittelusta sekä tieto yhtymän metsävarannoista ovat olleet tärkeässä roolissa. Seurakuntayhtymän strategian tuntemus ja projektin nivominen siihen on edesauttanut rahoituksen saamista. Myös yhtymässä oleva kokemus ja ymmärrys tukea tarvitsevien nuorten aikuisten ohjaamisesta on ollut arvokasta työjaksojen suunnittelussa ja nuorten työntekijöiden rekrytoinnissa.
Verkostot = Ammattimaisten työntekijöiden lisäksi projektin toteutuminen on edellyttänyt laajemman osaajaverkoston kokoamista. Seurakuntayhtymän metsäasiantuntijoiden, kiinteistöjen työntekijöiden ja kuusenkerkän ostajien tunteminen on ollut tärkeää kuusenkerkän jatkojalostuksen logistisen ketjun varmistamiseksi.

Jotta toiminta voidaan juurruttaa seurakuntayhtymän perustoimintoihin, tulee taloudelliset resurssit varmistaa myös tulevaisuudessa esimerkiksi ohjaajan ja työntekijöiden palkkoihin. Myös projektin taustalla vaikuttaneiden työntekijöiden osaamista ja työaikaa tulee voida hyödyntää esimerkiksi uusien rahoituskanavien etsimiseen, jakson sisällön suunnitteluun, uusien keruualueiden löytämiseen sekä nuorten työntekijöiden valmentamiseen ja palkkaamiseen. Hyvien kumppanuussuhteiden ylläpitäminen paikallisten luonnontuotealan toimijoiden ja seurakuntayhtymän välillä on välttämätöntä projektin uusintamiseksi. Myös uusien metsänomistajien löytäminen projektin osatoteuttajiksi on tulevaisuudessa kannattavaa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Suosituksia toimintamallin soveltajalle:

Etsikää sitoutunut ja ammattitaitoinen osaajaverkosto: Projektin onnistuminen edellyttää ammattitaitoisen ja kehittämismyönteisen verkoston luomista. Myös nuorten työntekijöiden valinnassa tulee huomioida hakijoiden työkunto sekä sitoutuneisuus ja motivoituneisuus työjaksolle vaihtelevista työskentelyoloista huolimatta.
Varmistakaa resurssien riittävyys: Ammattitaitoisten työntekijöiden ajan resurssointi projektiin on tärkeää. Esimerkiksi suunnittelupalaverit, rahoituskanavien etsiminen ja nuorien työntekijöiden rekrytointi vievät aikaa. Jos projektin suunnittelijat löytyvät organisaation omasta takaa, säästetään palkkakuluissa huomattavasti. Taloudelliset resurssit esim. materiaalikustannuksiin, ohjaajan ja nuorten työntekijöiden palkkoihin tulee varmistaa.
Kehittämismyönteisten luontoalan ammattilaisten löytäminen: Kuusenkerkän ammattimainen keruu vaatii aina metsänomistajan lupaa. Siksi kehittämismyönteisen metsänomistajan löytäminen on edellytys projektin onnistumiselle. Kuusenkerkän ostajan tai jatkojalostajan etsiminen ennen projektin aloittamista on tärkeää.
Varasuunnitelma: Kuusenkerkän paras keruuaika kestää noin kaksi viikkoa. Oikean ajan ennustaminen etukäteen voi olla vaikeaa. Kerkänkeruun rinnalle kannattaa suunnitella muita luonnontuotealaan soveltuvia työtehtäviä, joita työntekijät voivat tehdä, jos kuusenkerkkä on esimerkiksi myöhässä. Kuusenkerkän sijaan kerättävä luonnontuote voi olla myös joku muu tuote, jolle löytyy kysyntää ja jatkojalostusmahdollisuuksia.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Projektia on arvioitu työntekijöitä kerätyn palautteen sekä itsearvioinnin perusteella. Anonyymissä palautteessa kysyttiin avoimella kysymyksellä jakson parhaita ja huonoimpia puolia, eri osaamisalueiden kehittymisestä, miten jakso vastasi odotuksia ja miten todennäköisesti työntekijä suosittelisi jaksoa tutulle (NPS). Palautteesta saatu NPS-luku oli 60. Myös työntekijöiltä saatu muu palaute oli positiivista ja heidän osaaminen luonnontuotealasta sekä työelämästä oli lisääntynyt.

Itsearvioinnissa olivat mukana työjakson ohjaaja Osuuskunta Luonto&Keruu:sta sekä seurakuntayhtymän hanketoiminnan asiantuntija, ympäristötoiminnan asiantuntija ja Kotipesä-hankkeen hankekoordinaattori. Yhteistyö projektin osatoteuttajien kesken on ollut toimivaa ja joustavaa. Sitoutuneisuus projektin onnistumiseksi on ollut vahva. Projektin onnistuminen on edellyttänyt vahvaa substanssiosaamista luonnontuotealasta, ammattitaitoista ohjaamista ja erilaisten työntekijöiden huomioimista sekä muuttuvissa olosuhteissa toimimista ja soveltamista.

Kerkkäpolku -projekti : Uutta osaamista ja työtä luonnontuotteiden keruun parissa