| Innokylä

Toimintaympäristö

Vuoden 2020 alusta astui voimaan laki lastensuojelun jälkihuolto-oikeuden nostosta 21 vuodesta 25 ikävuoteen. Myöhemmin lakiin lisättiin ikärajan nosto koskettamaan myös kotouttamislain mukaista jälkihuoltoa, jonka perusteella yksin maahan alaikäisenä tulleet nuoret, joilla on oleskelulupa haettu alaikäisenä, ovat oikeutettuja hoivaan, huolenpitoon ja kasvatukseen perheryhmäkodissa tai muussa saman palvelun tarjoavassa palvelussa, kunnes täyttävät 25 vuotta.

Porvoossa päätettiin yhdistää lastensuojelun ja kotoutumislain mukaiset jälkihuollot yhdeksi palveluksi. Palvelun kautta pystytään tarjoamaan tasavertaisesti laadukasta jälkihuoltoa kaikille jälkihuollon asiakkaille, asiakkuuden taustalaista riippumatta.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Porvoossa jälkihuollon asiakkaina on tällä hetkellä noin 130 nuorta. Asiakkaaksi ohjautuvat lastensuojelun asiakkaat, joilla on täysi-ikäisinä oikeus jälkihuoltoon, sekä yksin maahan alaikäisenä tulleet maahanmuuttajataustaiset nuoret. Jälkihuollon tiimissä työskentelee sosiaalityöntekijä, kaksi sosiaaliohjaajaa ja ohjaaja. Palvelun esimiehenä toimii johtava sosiaalityöntekijä.

Koto-nuoret ovat toistaiseksi muuttumaton ryhmä, joka koostuu vuosina 2015-2016 Suomeen yksin alaikäisinä tulleista nuorista, jotka ovat oleskeluluvan saatuaan saaneet kuntapaikan Porvoosta. Aikaisemmin koto-nuorten kanssa työskentelystä tehtiin kustannuskorvaussopimus kunnan ja ELY-keskuksen välille palvelutarpeen arvioin perusteella. Vuodesta 2021 alkaen sopimus tehdään asiakaskohtaisesti vuosittaisilla hakemuksilla, mikä vaikuttaa koto-nuorten saamaan palveluun; palvelu ei ole lain mukaan subjektiivinen oikeus, kuten lastensuojelun jälkihuollossa olevilla. Tulevaisuudessa jälkihuoltoon ohjautuvat myös ne uudet koto-nuoret, jotka täyttävät yllämainitut kriteerit. Lastensuojelun kautta jälkihuolto-oikeuden saaneet tulevat oman kunnan asiakkuudesta tai siirtona toisesta kunnasta. Palveluntarve määritellään siirtopalaverin yhteydessä lähettävän tahon ja asiakkaan kanssa. Työskentely asiakkaan kanssa määräytyy sen mukaan, hyötyykö hän eniten sosiaalityöstä, sosiaaliohjauksesta, ohjauksesta vai kaikista tukimuodoista. Asiakkuuden aikana työskennellään asiakassuunnitelman tavoitteita kohti, säännöllisesti asiakkaan tilannetta ja tuen tarvetta arvioiden. Jokaisella asiakkaalla on vastuutyöntekijä ja tällä tarvittaessa työpari. Asiakkuus päättyy viimeistään, kun asiakas täyttää 25 vuotta. Ennen palvelun päättymistä tehdään saattaen vaihtoa tarvittaviin palveluihin, joiden asiakkuudesta asiakas hyötyy jälkihuollon jälkeen.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Porvoon kaupungin keskitetty jälkihuolto palvelee sekä lastensuojelun jälkihuollon nuoria, sekä alaikäisenä yksin maahan tulleita, oleskeluluvan saaneita nuoria. Nuoria tuetaan itsenäistymisen elämänvaiheessa elämän kaikilla osa-alueilla tasapuolisesti, riippumatta siitä, kumpaan asiakasryhmään nuori kuuluu. Jälkihuollon tiimi on moniammatillinen (ohjaaja, sosiaaliohjaajat ja sosiaalityöntekijä). Työtä tehdään sosiaalitoimessa, nuorten asumisyksikössä, tukiasunnoissa ja nuorten omassa elinympäristössä. Tuki annetaan nuoren tarpeiden mukaan. Taloudellisen tuen lisäksi toiminnallisuus ja yhdessä tekeminen ovat vahva osa tukityötä. Toiminnan tavoitteina ja arvoina on, että kaikilla Porvoon jälkihuollon asiakkailla on koti, päiväaikaista tekemistä ja turvallinen aikuinen elämässään. Palvelu rakentuu viidestä ydinpalasta: ohjaus, sosiaalityö - ja ohjaus, tuettu asuminen, työllistämispalvelut sekä kehittämistyö.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Ohjaus

Arjen sujuvuus on ohjaustyön lähtökohta. Yksi sosiaaliohjaaja ja ohjaaja tekevät jaksotyöaikaa, jolla saavutetaan mutkaton tavoitettavuus. Työvuorot ovat arkisin pääasiassa kello 10-18 ja viikonloppuisin kello 11-20 välillä. Nuorten tavoitettavuuden ja ohjaustyön onnistumisen perustana on nähty tärkeänä työskennellä riittävästi virkatyöajan ulkopuolella. Tapaamisten pääpaino on iltapäivissä. Nuoren elämässä asiat tapahtuvat nopeasti ja hyvällä tavoitettavuudella niihin voidaan reagoida oikea-aikaisesti. Tämä ennaltaehkäisee keskeisesti ongelmien kasaantumista. Toimintatapoja on laidasta laitaan kuten kaupassa käynti, rahankäytön ohjaus, urheilu, ruoanlaitto, kodista huolehtiminen, viranomaisasiointi ja yhteinen “hengaaminen”. Toimintaa järjestetään yksilötapaamisten lisäksi myös useamman nuoren ryhmässä. Ohjauksen tavoite on olla nuorelle arkisesti helposti lähestyttävä turvallinen aikuinen. Emme puhu matalan kynnyksen palvelusta, vaan tavoitteemme on olla kynnyksetön paikka.

Tuettu asuminen

Jälkihuollon asiakkaille omilleen muutto ja itsenäinen asuminen ovat isoja ja tärkeitä nivelvaiheita elämässä. Porvoon jälkihuollossa asumista tuetaan ohjauksen keinoin kolmella tasolla. Nuorella on mahdollisuus asua lyhyitä aikoja nuorten asumisentuen yksikössä soluasunnossa, jonka yhteydessä on sosiaaliohjaajan ja ohjaajan toimistotilat. Lisäksi jälkihuollolla on kaksi hajasijoitettua tukiasuntoa välivuokrattuna. Kaikilla jälkihuollon asiakkailla on mahdollisuus saada ohjausta ja tukea myös omaan asuntoon.

Sosiaalityö ja sosiaaliohjaus

Sosiaalityöntekijä toimii vastuutyöntekijänä kaikille erityistä tukea tarvitseville asiakkaille. Vastuutyönjako elää asiakkaiden tilanteiden mukaan. Sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaajat vastaavat sosiaalihuoltolain mukaisen sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen toteutumisesta, täydentävän- ja ehkäisevän toimeentulotuen käsittelystä jälkihuollon asiakkaille, viranomaispäätöksistä, kuten tarvittavista tukipalvelupäätöksistä tai kuntouttavasta työtoiminnasta, sekä monialaisesta verkostotyöstä nuorten arjen kannalta merkittävien toimijoiden kanssa. Taloudellisen tuen myöntämisessä noudatetaan kaupungin laatimaa ohjeistusta ja samat kriteerit koskevat kaikkia jälkihuollon asiakkaita.

Työllistymispalvelut

Porvoon kaupunki on osana työllisyyden kuntakokeilua (2021-2022). Sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaajat toimivat omavalmentajina jälkihuollon asiakkaille, jotka kuuluvat kuntakokeilun piiriin. Käytännössä tämä mahdollistaa sen, että jälkihuollon asiakkaat saavat saman palvelun kautta hoidettua sekä sosiaali- että työllistymispalveluiden alaiset asioinnit (mm. JTYP-lain ja kuntakokeilulain mukaiset palvelut).

Kehittämistyö

Keskitetty jälkihuolto sai oman kokonaisen tiiminsä vuonna 2021, jolloin tiimiin palkattiin toinen sosiaaliohjaaja ja oma sosiaalityöntekijä. Työmuotona keskitetty jälkihuolto ei ole tuore, mutta uuden tiimin myötä mahdollisuudet työn kehittämiselle ovat monimuotoisemmat. Työn raamit mahdollistavat toiminnan kehittämisen luovasti ja kokeilevasti. Pienen kokonsa takia jälkihuoltotiimin on mahdollista olla ketterä muutoksissa. Kaikki tekeminen lähtee asiakkaiden tarpeista ja asiakkaat huomioidaan arjen yhteistoiminnan lisäksi osana kehittämistiimiä. Nuorilta saadaan arjen tekemisen yhteydessä toiveita, palautetta ja ideoita liittyen heille tarjottavaan toimintaan.

Toimintaympäristö

Jälkihuollon käytössä on sosiaalitoimen tiloja ja tuetun asumisen yksikkö olohuoneineen. Toiminta sijoittuu paljolti myös toimistotilojen ulkopuolelle, nuorten koteihin ja kodin ulkopuoliseen tekemiseen ja harrastustiloihin. Ohjaajat ja sosiaaliohjaaja tekevät työtä nuorten kanssa virka-ajan ulkopuolella, joten tukea ja toimintaa on saatavilla myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Toimistotilana käytetty tuetun asumisen yksikkö Nuotta muodostaa ohjauksen pääpaikan. Nuotta sijaitsee Porvoon keskustan tuntumassa, joten saavutettavuus on hyvä. Tila on viihtyisä ja riittävän tilava, vaikka nuoria olisi enemmänkin paikalla. Keittiö mahdollistaa ruoanlaiton. Nuotalle on oma sisäänkäynti, joten paikalle tuleminen ei vaadi erityisiä toimenpiteitä. Voidaan sanoa, että ovi on auki aina kun paikalla on joku työntekijöistä. Samassa kiinteistössä toimii itä-Uudenmaan sosiaali- ja kriisipäivystys sekä Porvoon Turvakoti. Erityisesti sosiaali- ja kriisipäivystyksen läheisyys on luotettava tuki tiukoissakin tilanteissa; päivystys työskentelee vuorokauden ympäri ja yhteistyö on sujuvaa.

Nuotalla on säännöllistä toimintaa toistaiseksi vähän, toimintaa pyritään kehittämään ja järjestämään tilanteen ja asiakkaiden tarpeiden mukaan. Tilanteet vaihtuvat melko nopeasti. Säännöllisenä toimintana on vuosien ajan ollut yhteisruokailu. Joka maanantai työntekijät laittavat ruoan ja halukkaat nuoret voivat tulla syömään. Pöydän ympärille kerääntyy viikoittain noin 3-10 nuorta, toisinaan enemmän. Nuoret voivat osallistua ruoanlaittoon halutessaan ja tapahtuma on luonteeltaan hyvin joustava ja rento. Samalla tilanne luo kohtauspaikan nuorille. Nuotasta voisi käyttää sanan varsinaisessa merkityksessä sanontaa “yhteinen olohuone”.

Sosiaalityöntekijä ja toinen sosiaaliohjaaja työskentelevät toisessa yksikössä, samoissa tiloissa muun lastensuojelun kanssa. Nuoria tavataan siellä tai Nuotan tiloissa. Fyysisesti eri paikoissa toimimisessa on hyvät ja huonot puolensa. Nuotan rooli on olla mahdollisimman rento ja kodinomainen paikka, mikä palvelee monissa tilanteissa. Perinteisille toimistotapaamisille on kuitenkin paikkansa ja lisäksi tilojen jakautuminen pitää kiinni yhteyden lapsi- ja perhepalveluihin, johon jälkihuoltotiimi kuuluu. Nuotan tilat ovat kaikkien jälkihuoltotyöntekijöiden käytettävissä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Mallin toteutuminen vaatii tahtotilaa päättävässä esimiesportaassa yhdistää kaksi sosiaalialan sisäistä osaamisalaa yhdeksi yksiköksi. Toiminnan kannalta on tärkeää, että työn onnistumisen keskeiset elementit tunnistetaan ja niitä vaalitaan, kuten virka-ajan ulkopuolinen työaika ja tiimin sisäisen osaamisen tunnistaminen ja hyödyntäminen. Jatkuvasti kehittyvä ja ketterästi mukautuva toiminta vaatii vahvaa luottoa tiimiä kohtaan esimiesportaalta.

Laadukas työ vaatii taloudellista resurssia. Ohjauksellista toimintaa varten tulee olla oma budjetti, joka kattaa pakollisten menojen lisäksi ruokailuihin, kahveihin ja muuhun toimintaan tarvittavat kustannukset. Ohjauksen kannalta on tärkeää, että käytettävissä on toimiva tila, jonne nuorten on helppo tulla ja josta löytyy toimintaan tarvittavat puitteet, kuten ruoanlaittomahdollisuus.

Jälkihuollon tiimin sisältä on löydyttävä riittävä ammatillinen osaaminen niin lastensuojelun kuin kotouttamislain osalta. Lisäksi tärkeänä on pidetty tietotaitoa molempien osaamisalojen erityispiirteistä ja yhteistyöverkostoista. Työn onnistuminen vaatii tiimiltä yhteisen hyvän etsimistä, kuten mikä tahansa toimiva malli. Tiimityön lisäksi työ on luonteeltaan hyvin itsenäistä. Työntekijöiltä mallin toteutuminen vaatii joustavuutta, muutoksen sietokykyä ja itsejohtajuuden taitoja.

Hallitavissa oleva asiakasmäärä takaa riittävän työskentelyajan asiakkaiden kanssa, mikä ylläpitää työn laatua. Koska tiimin sisällä tiedetään myös muiden tiimiläisten asiakkaat, onnistuu sijaistaminen lyhyitä aikoja tiimin sisällä.

Mallin hyvä toteuttaminen vaatii jatkuvaa asiakaslähtöisyyden tarkistamista. Palvelua tulee suunnitella ja kehittää asiakkaan lähtökohdista hyödylliseksi ja sen jälkeen tarkastella miten se sovitetaan olemassa olevaan resurssiin. Nuorelle on tyypillistä, että tukea tarvitaan hyvin vaihtelevasti. Nuoret voivat pärjätä itsenäisesti, kunnes yhtäkkiä elämänvaihe vaatii tiivistä apua. Tähän tarpeeseen on mahdollisuus reagoida nopeasti, koska asiakkuus ei ole sidottu yksittäiseen sopimukseen. Kun palvelu on nuorelle tuttu, hänen on helppo kääntyä sen puoleen sitä tarvitessaan. Toteutumattomat tapaamiset jäävät vähälle, koska tilanteen mukaan peruuntunut aika käytetään muuhun ohjaukseen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Ennen toiminnan muutosta Porvoon jälkihuollossa työskenteli yksi sosiaaliohjaaja ja kaksi ohjaajaa. Ohjaajat toimivat nuorten tuetun asumisen yksikössä ja ohjasivat pääsääntöisesti koto-nuoria sekä asumispalvelussa asuvia tai sinne muuttavia lastensuojelun jälkihuollon asiakkaita. Vuoden 2021 alussa toinen ohjaajan toimi muutettiin sosiaaliohjaajan viraksi ja jälkihuollolle palkattiin määräaikainen sosiaalityöntekijän virka. Lisäksi osalle vuotta 2021 palkattiin määräajalle toinen ohjaaja.

Tiimin kasvulla pystytään vastaamaan kasvavaan asiakasmäärään, joka johtuu ikärajan nostosta. Ohjaajan ja sosiaaliohjaajan jaksotyöaika on todettu palvelevan asiakkaiden tarpeita, koska asiointi ja tapaamiset eivät rajoitu vain virka-aikoihin. Jälkihuollon keskittäminen yhdeksi yksiköksi molemmille asiakasryhmille on todettu toimivaksi systeemiksi, koska itsenäistymisen elämänvaiheessa nuoret painivat hyvin samankaltaisten haasteiden ja muutosten kanssa, riippumatta siitä, ovatko he asiakkaita lastensuojelun vai kotouttamislain perusteella. Jälkihuollon tiimin osaamisella pystytään vastaamaan asiakkaiden tuentarpeeseen ja huomioimaan myös molempien ryhmien erityispiirteet. Parhaimmillaan kahden erityisasiakasryhmän yhteen sulattaminen ohjauksellisessa toiminnassa tukee koto-nuorten integroitumista yhteiskuntaan, sekä lisää lastensuojelutaustaisten nuorten ymmärrystä monikulttuurisuutta kohtaan.

Keskitetty jälkihuolto lastensuojelun asiakkaille ja koto-nuorille