Keskittymisen haasteiden palveluketju lapsilla ja nuorilla, Varsinais-Suomen hva (RRP, P4, I1)
Lasten ja nuorten keskittymisen haasteiden palveluketju, jossa kuvataan hoidon eteneminen varhaisesta tukemisesta diagnosointiin ja hoidon seurantaan. Lisäksi määritellään ammattilaisten työnjako prosessissa ja tuen ja hoidon palvelusisällöt.
Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien ja lääkityksen yleistyminen sekä suuret alueelliset erot ovat olleet paljon esillä. Taustatekijöiksi on mainittu mm. keskittymistä ja toiminnanohjausta heikentävät muutokset kouluissa, diagnosoinnin siirtyminen enenevästi perustasolla, ylidiagnostiikka sekä unen ja liikunnan puute.
THL:n valtakunnallisen kartoituksen (2023) mukaan Varsinais-Suomen hyvinvointialueella ei ole yhteisesti sovittuja ja synkronoituja keskittymisen haasteiden ja ADHD:n toimintamalleja tai –käytäntöjä eikä työnjaosta ole sovittu. Osaaminen on hajanaista eikä sitä ole riittävästi palveluita suunniteltaessa huomioitu. Palvelut ovat erilaatuisia asuinkunnasta riippuen. Keskittymisen haasteilla oireilevien ja ADHD-lasten ja -nuorten palvelupoluilla esiintyy haasteita niin sisäisissä käytännöissä ja toimintatavoissa, henkilöstön osaamisessa kuin toimijoiden välisessä yhteistyössä ja yhdyspinnoissa. Psykoedukaatiota on niukasti eikä järjestelmällisesti, omahoidot sekä oma-apu on puutteellista.
Kehittämisessä nähdään tärkeänä huomioida lasten ja nuorten eri arjen toimintaympäristöt. Tämän lisäksi palveluketjutyössä halutaan kiinnittää huomiota hyvinvointialueella tehtävään työhön.
Tavoitteena on
- luoda ja kuvata yhtenäiset käytänteet lasten, nuorten ja perheiden neuvontaan ja ohjaukseen, tukeen, diagnostiikkaan sekä hoitoon.
- asiakkaiden näkökulmasta selkeyttää työnjakoa koko palveluprosessin ajalta eri ammattilaisten kesken.
- lisätä asiakkaiden tietoutta esimerkiksi kuntoutusmuodoista ja erilaisista palveluista Varsinais-Suomen alueella.
- lisätä uusien työntekijöiden Nepsy-tietoutta ja varmistaa kaikille työntekijöille ADHD-diagnosoitujen lasten, nuorten ja heidän perheidensä ohjauksen tueksi valmiin materiaalin saatavuus.
THL teetti vuonna 2023 hyvinvointialueille kyselyn neurokirjon lasten ja nuorten palveluista. Kyselyn tuloksista voitiin päätellä, että Nepsy-lasten ja -nuorten palvelupoluilla esiintyy haasteita niin sisäisissä käytännöissä ja toimintatavoissa, henkilöstön osaamisessa kuin toimijoiden välisessä yhteistyössä ja rajapinnoissa. Kyselyn tulosten mukaan Varsinais-Suomen hyvinvointialueella ei ole yhteisesti sovittuja ja synkronoituja toimintamalleja tai –käytäntöjä eikä työnjaosta ole sovittu. Osaaminen on hajanaista eikä sitä ole riittävästi palveluita suunniteltaessa huomioitu. Palvelut ovat erilaatuisia, asiakkaiden asuinkunnasta riippuen. Psykoedukaatiota on niukasti eikä järjestelmällisesti, omahoidot sekä oma-apu puutteellista.
Tuloksia pystyttiin jollain tasolla hyödyntämään, mutta ne eivät olleet kaiken kattavia. Tästä syystä kartoitusta päätettiin syventää keskittymisen haasteiden kehittämisryhmään kuuluville ammattilaisille suunnatulla kyselyllä, jossa kartoitettiin keskittymisen haasteiden palvelupolkujen nykytilaa ja niiden haasteita vielä syvemmin.
Kehittämistyöhön on sidottu kolme erilaista ryhmää; työtiimi, laajempi kehittämistyöryhmä ja mentoriryhmä. Kehittämiseen on nimetty mukaan myös kokemusasiantuntija. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen kumppanina kehitystyössä toimii Takeda Oy:n lääketieteellinen yksikkö.
Työtiimiin kuuluu 11 ammattilaista hyvinvointialueen perhekeskuksista ja lapsiperheiden erityispalveluista. Työtiimi kokoontuu kahden viikon välein järjestettävissä työpajoissa. Työtiimin jäsenet sitoutuvat osallistumaan aktiivisesti työpajoihin sekä tekemään työpajojen välillä annettuja ennakkotehtäviä. Jokainen työtiimin jäsen tuo oman ammattiryhmänsä asiantuntijuuden yhteiseen kehittämiseen ja toimii linkkinä kollegoiden ja kehittämistyöryhmän välillä.
Työtiimin jäsenet:
- Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitaja (tehnyt myös neuvolatyötä)
- Kouluterveydenhuollon vastuulääkäri
- Avopediatri
- Vastaava koulupsykologi (koulu- ja opiskeluterveydenhuollon osaaminen)
- Vastaava neuvolapsykologi
- Koulukuraattori
- Perheneuvolan psykologi
- Koulujen psykiatristen sairaanhoitajien osastonhoitaja
- Perheohjaaja (kotiin vietävät palvelut sosiaalihuollossa)
- Neuvolan perhetyöntekijä (tehnyt myös kouluterveydenhoitaja- ja neuvolatyötä)
- Varhain-toimintamallin työntekijä
- Kokemusasiantuntija kutsuttaessa
- Hankekoordinaattorit RRP-hanke
- Takedan edustaja, fasilitaattori
Laajempaan kehittämistyöryhmään kuuluu lisäksi 15 perhekeskuksien ammattilaista, jotka toimivat tukena ja fasilitoijina työtiimille. Laajempi kehittämistyöryhmä kokoontuu tarvittaessa, muutoin heitä konsultoidaan sähköpostitse.
Mentoriryhmän tehtävänä on tehdä tarvittavat linjaukset ja/tai päätökset sekä päätös kehitystyön mittareista. Mentoriryhmä toimii kehittämisen tukena ja varmistaa, että kehittäminen etenee tarpeita vastaavaan suuntaan. Mentoriryhmän tehtävänä on varmistaa, että tuotettu prosessi jalkautuu käytäntöön ja ohjeita päivitetään tarpeen mukaan.
Mentoriryhmän jäsenet:
- Palvelujohtaja lasten, nuorten ja perheiden palvelut
- Perhekeskuspalveluiden johtaja
- Perhekeskuksen ylilääkäri
- Opiskeluhuollon palvelupäällikkö
- Avopediatri
- Lasten ja nuorten poliklinikan psykologi
- Nuorisopsykiatrian apulaisylilääkäri
- Lastenpsykiatrian osastoylilääkäri
- Projektipäällikkö (RRP-hanke)
Tavoitteena on kehittää toimivia ja yhtenäisiä toimintamalleja keskittymisen haasteista kärsivien lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tueksi. Palveluketjun kehittämisellä pyritään siihen, että toistuviin yhteydenottoihin ja/tai päällekkäisiin palveluihin ohjautuminen liittyvä häiriökysyntä vähenee ja riski ongelmien kasautumiseen ja pahenemiseen vähenee. Kun palveluketju on valmis ja jalkautettu, ammattilaiset tunnistavat oman roolinsa palveluketjussa ja heille on selkeää, miten asiakas ohjautuu palvelupolulla. Tällöin lapset ja nuoret saavat tarvitsemaansa palvelua yhdenvertaisesti ja sujuvasti.
Kehittämisen tavoitteet ja tarkoitus:
- Laatia kuvaus palvelupolusta sisältäen työnjaon
- Psykoedukaatio
- Alkuselvittely
- Diagnosointi
- Hoidon aloitus ja seuranta
- Kotiin vietävä tuki, valmennus
- Konsultointi ja lähetekäytännöt
- Varhaisen vaiheen tunnistaminen ja puuttuminen
- Varmistaa vaadittava osaaminen palvelupolun eri vaiheisiin
- Yhteistyö ja palvelujen yhteensovittaminen
Palveluketju saadaan valmiiksi, sisältäen työohjeet ja lomakkeet.
- Kerätään kattava kuvaus nykytilasta ja sen haasteista.
- Määritellään tavoitteet tarpeen mukaisiksi ja laaditaan aikataulusuunnitelma
- Sitoutetaan työtiimin jäsenet kehittämiseen laatimalla selkeät roolit
- Seurataan, että palvelupolun kehittäminen etenee aikataulussa ja kohti tavoitteita, mentoriryhmän tuella.
- Tehdään suunnitelma valmiin palveluketjun tiedottamisesta ja jalkauttamisesta.
Perhekeskuksen ammattilaiset ja johto sekä sen sidosryhmät Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. Kehittämisryhmä koostuu Varhan perhekeskuksen ammattilaisista ja esihenkilöistä.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty
- THL:n Neurokirjon lasten ja nuorten palvelut hyvinvointialueilla -kysely 2023
- perhekeskuksen ammattilaisten menetelmäosaamisesta ja -käytöstä
- kyselyllä Varhan alueen lasten ja nuorten adhd-palveluiden nykytilasta