| Innokylä

Toimintaympäristö

Kymenlaakson hyvinvointialue järjestää alueen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut. Alueella on noin 161 000 asukasta, ja siihen kuuluvat Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Kymenlaakson väestö ikääntyy ja vähenee, mikä lisää palveluntarvetta. Hyvinvointialueen tavoitteena on tarjota yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille asukkaille.

Hoitopolku on kehitetty täydentämään jo olemassa olevaa keuhkoahtaumataudin palvelupolkua. Hoitopolku lisää saavutettavuutta ja palvelun monikanavaisuutta. Sen avulla pyritään joko korvaamaan tai täydentämään olemassa olevia palveluja etäkontaktilla, etäseurannalla ja mahdollisesti videovälitteisesti toteuttavalla etävastaanotolla. On tunnistettu tarve kehittää palvelupolkua lisää niin , että meidän on mahdollista pitää asiakkaat kiinni hoitosuunnitelmassa ja tukea heitä omahoidon toteuttamisessa ja sitouttaa heidät omaan sairauden hoitoon.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kymenlaaksolaiset keuhkoahtaumatautiin sairastuneet voivat valita digihoitopolun hoitonsa tueksi. Kutsu hoitopolulle perusterveydenhuollosta keuhkohoitajan toimesta. Digihoitopolun hyväksyminen on aina asiakkaan oma päätös.

Kehittämisen tukena on käytetty aiempien digipolkujen asiakaskokemuksia.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Keuhkoahtaumataudin digitaalinen hoitopolku digitalisoi perusterveydenhuollon vastaanottopalveluiden prosesseja. Digitaalinen hoitopolku mahdollistaa monikanavaisen, ajasta ja paikasta riippumattoman palvelun tarjoamisen kuntalaisille.

Digihoitopolun tavoitteena on tukea keuhkoahtaumatauti-diagnoosin saaneita kuntalaisia. Digihoitopolun avulla osa kohtaavista ja kontaktia vaativista käynneistä on voitu korvata etäkontakteilla. Digihoitopolulla asiakkaat saavat palveluja oikea-aikaisesti itselleen sopivalla tavalla ja tasolla. Digihoitopolun tarkoituksena ei ole korvata täysin kasvokkain tapahtuvia tapaamisia, sillä kokonaisvaltainen arviointi voi joskus vaatia fyysistä kohtaamista. Kohtaava vastaanotto voi kuitenkin tapahtua myös etävastaanottona.

Tavoitteena on myös ehkäistä sairauden pahenemisvaiheita ja komplikaatioita hoitamalla potilaiden riskitekijät ja liitännäissairaudet hyvin ja systemaattisesti tehostetun seurannan avulla.

Ammattilaisen näkökulmasta polku vähentää manuaalista työtä, sillä polulla voidaan kerätä tietoa erilaisten lomakkeiden ja kyselyiden avulla ennen vastaanottoa sekä toteuttaa seuranta- tai kotitehtäviä tapaamisten välillä. Näiden ominaisuuksien avulla ammattilaisen on mahdollista saada kokonaisvaltainen kuva asiakkaan tilanteesta ennen tapaamista, tunnistaa riskipotilaat ja kohdentaa tuki tarpeenmukaisesti ja asiakaslähtöisesti.

Kuntalaisen näkökulmasta digihoitopolku tarjoaa turvaa viestintämahdollisuuden kautta sekä ajasta ja paikasta riippumattoman mahdollisuuden täyttää hoitopolulla tarvittavaa materiaalia ja päästä käsiksi omaa hoitoa koskeviin tietoihin. Potilas voi kerrata tietoja ja seurata hoitopolun etenemistä itselleen sopivana ajankohtana.

Digihoitopolun muistutukset auttavat muistamaan hoidon kannalta tärkeät tapahtumat.

Toteutus

Hoitopolku on toteutettu Oma Kymenlaakso -palveluun.

Potilaat kutsutaan digihoitopolulle diagnoosin saamisen jälkeen perusterveydenhuollosta. Kohderyhmänä ovat keuhkoahtaumatautipotilaat. Sovellus vaatii vahvan tunnistautumisen.

Keuhkoahtaumataudin digihoitopolun kesto on kaksi vuotta. Hoitopolulla asioivat perusterveydenhuollon keuhkohoitajat. Ammattilainen voi päättää potilaan hoitopolun missä tahansa hoidon vaiheessa potilaan kanssa yhteisymmärryksessä.

Hoitopolulla potilas saa kattavasti tietoa keuhkoahtaumataudista. Potilaan tilannetta kartoitetaan kyselyillä ja yhteydenotoilla, ja ammattilainen hyödyntää kyselyn tuloksia hoidossa ja ohjauksessa. Vuorovaikutus on vastavuoroista: potilas voi lähettää ammattilaiselle viestejä, joihin vastataan 1–5 arkipäivän sisällä. Potilas voi asioida täysin sähköisesti, mutta tarvittaessa hänelle varataan vastaanottoaika.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Käyttöönotto vaatii organisaation johdon ja palveluyksiköiden esihenkilöiden sitoutumisen toimintamalliin sekä riittävän työaikaresurssin kohdentamisen. Toimintamallin toteutukseen on varattava riittävät resurssit.

Projektikoordinaattorit ovat esittäneet kehittämisen tilannetta ja etenemistä ohjausryhmälle, joka on linjannut kehittämisen suunnan ja tehnyt tarvittavat päätökset.

Kehittäjäryhmä on koostunut palveluiden edustajista, ja kehittämistä on toteutettu työpajoissa. Digihoitopolkua käyttävät kaikki kyseisen asiakasryhmän kanssa työskentelevät ammattilaiset, mikä on huomioitu koulutusvaiheessa.

Koulutus

Ammattilaisten osaaminen turvattiin sekä Teams- että lähikoulutuksella. Koulutusten tarkoituksena on ollut saada digitaalinen hoitopolku osaksi ammattilaisen päivittäistä työtä.

Koulutukset pidettiin Teamsissä, ja niistä on tehty tallenteet jatkokäyttöä varten. Palveluiden ammattilaiset ovat päässeet testaamaan työskentelyä testiympäristössä ennen käyttöönottoa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Digihoitopolun konseptia voidaan hyödyntää muiden perusterveydenhuollon digitaalisten hoitopolkujen kehittämisessä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Keuhkoahtaumatautia sairastaville on nyt enemmän tarjolla digitaalisia mahdollisuuksia hoitonsa tueksi. Lisäksi matalan kynnyksen yhteydenotto hoitopolun kautta omaan hoitavaan ammattilaiseen. Hoitopolku tarjoaa tukea ajasta ja paikasta riippumatta, esimerkiksi vastaanottojen välissä.

Hoitopolku otetaan käyttöön kevään 2025 aikana ja hyödyt arvioidaan hankkeen loppupuolella.

Keuhkoahtaumataudin hoitopolku (digitaalinen) Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I1)