Kiikarissa aivoterveys - tietoa näkövammaisille aivoterveydestä ja muistista

Näkövammaisille henkilöille suunnattua aivoterveyteen ja muistin toimintaan liittyvää äänimateriaalia, jota heitä kohtaavat soteammattilaiset ja kolmannen sektorin toimijat voivat hyödyntää näkövammaisten äänilehdissä, ryhmätoiminnassa tai henkilökohtaisissa tapaamisissa.

Toimintaympäristö

Näkövammaisilla henkilöillä on tasa-arvoisuuden näkökulmasta oltava mahdollisuus saada tietoa aivoterveyteen ja muistiin liittyvistä asioista saavutettavassa muodossa. Muistisairauksien puhkeamiseen voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevästi terveellisillä elintavoilla (Finger-tutkimus). Näkövammaiset henkilöt ovat tässä suhteessa riskiryhmässä, koska näkövamma usein vaikuttaa mm. liikunnan rajoittumiseen, ravitsemuksen heikentymiseen sekä osallistumiseen kodin ulkopuoliseen toimintaan.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Näkövammaisuus sekä muistisairaudet ovat ajankohtaisia asioita Mikkelin seudulla. Ikä on riskitekijä niin muistisairauteen kuin näkövammaan. Laskelmien mukaan yli 85-vuotiaista joka 3. sairastaa muistisairautta sekä yli 80-vuotiaista joka 5.llä kaukonäöntarkkuus on merkittävästi heikentynyt. Etelä-Savo on Ikääntynein maakunta Suomessa ja 65-vuotta täyttäneiden osuus maakunnassa on 26,8 prosenttia. Näiden lukujen perusteella voidaan olettaa, että Etelä-Savon alueella on todennäköisimmin näkövammainen muistisairas kuin muissa maakunnissa. Oletuksena oli, että näkövammaisten muistiongelmia ei tunnisteta tai heitä ei ohjata muistitutkimuksiin tasa-arvoisesti näkeviin ikäihmisiin verrattaessa. Tästä syystä haluttiin kerätä tietoa, miten näkövammaisten muistiongelmat sekä niiden ennaltaehkäisyyn liittyvät asiat näkyvät ammattilaisten asiakaskohtaamisissa sekä järjestöjen toiminnassa. Tietoa kerättiin yli 65-vuotiaiden näkövammaisten ja heidän läheistensä haastatteluilla ja näkövammaisia työssään kohtaavien ammattilaisten sekä kolmannen sektorin toimijoiden kyselyillä ja haastatteluilla. 

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Muistisairaalla on oikeus diagnoosiin ja sitä kautta myös oikeus saada tarvittavaa lääkehoitoa ja kuntoutusta. Tämä koskee yhtä lailla myös näkövammaisia muistisairaita. On siis kyse inhimillisesti oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvoisuudesta, mutta muistisairaudet varhain tunnistettuna ja mahdollisimman hyvän hoidon turvin myös näkövammaisilla henkilöillä säästää taloudellisesti yhteiskunnan varoja. 

Elämäntapoihin liitetyt sairaudet ovat näkövammaisilla yleisempiä kuin muulla väestöllä. Näkövamma aiheuttaa usein liikkumisen vähenemistä, ravitsemuksen yksipuolistumista ja kodin ulkopuolisiin toimintoihin osallistumisen vaikeutumista. Tietoa aivoterveyteen vaikuttavista ja sitä tukevista asioista tulee olla näkövammaisilla, heidän läheisillään ja avustajillaan sekä näkövammaisia työssään kohtaavilla ammattilaisilla. 

Muistioireiden tunnistaminen voi olla vaikeaa, jos arjessa selviytymisen ongelmat tulkitaan heikentyneestä näöstä johtuviksi tai jos niitä ei tunnisteta näkövamman aiheuttaman avuntarpeen vuoksi. Tunnistamista vaikeuttaa myös se, että muistiin liittyvien asioiden käsittelyyn saatetaan suhtautua pelokkaasti ja torjuvasti. Näkövammaisen henkilön muistioireita ensisijaisesti huomaavat läheiset ja avustajat, mutta myös ammattilaiset. Heillä tulee olla tietoa muistioireiden tunnistamisesta ja siitä, miten ohjaus muistitutkimuksiin tapahtuu. 

Näkövamma sekä muistin ongelmat yhdessä vaikuttavat merkittävästi henkilön tuen tarpeeseen. Avun tarpeen määrittämiseksi tarvitaan yhteistyötä eri ammattilaisten ja läheisten kanssa. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kiikarissa aivoterveys -hankkeen työntekijät sekä Aistiviidakossa -työryhmä (näkövammaiset ja muistioireiset henkilö, elokuvan ohjauksen ammattilainen sekä hanketyöntekijät)

 

Liitteet
Video kertoo muistisairaan Martan ja näkövammaisen Kallen menosta uimahallille. Tavoitteena on, että Martan ja Kallen uintireissu -video herättää katsojissa ajatuksia, mielipiteitä ja kysymyksiä liikunnasta ja sen merkityksestä aivoterveyden edistäjänä. Video on tehty näkövammaisten kerhotoimintaan, mutta on käytettävissä muussakin ryhmätoiminnassa ja esimerkiksi opetuskäyttöön, jolloin keskustelua voi käydä myös näkövammaisen henkilön aivoterveyden tukemista ja siihen liittyvistä haasteista.
Tavoiteltu muutos

Selvityksessä saatua uutta tietoa ja/ tai aiempia tutkimuksia vahvistavaa tietoa hyödynnetään materiaalien ja toimintamallien luomiseen näkövammaisten aivoterveyttä tukevaan työhön. Sote-ammattilaisten tieto näkövammaisten terveyskäyttäytymisestä ja tuen tarpeista lisääntyy selvityksen myötä.

Näkövammaisille ja heidän läheisilleen on olemassa suunnattuja aivoterveysmateriaaleja, joita hyödynnetään sekä yksilöohjauksessa sekä ryhmätoiminnoissa mm. eri näkövammaisjärjestöissä. Sote-ammattilaisilla on käytössä materiaaleja ja osaamista ja muistioireet tunnistetaan aiempaa paremmin ja näkövammaiset ohjautuvat muistitutkimuksiin. Materiaalit on levitetty valtakunnallisesti näkövamma- sekä muistiyhdistyksien kautta.

Näkövammaisten ja heidän läheistensä aivoterveysasioihinsa liittyvään tiedonjakamiseen, muistioireiden tunnistamiseen ja tutkimuksiin ohjaamiseen sekä tuen tarjoamiseen on olemassa hyviä käytäntöjä, jotka ovat levitettävissä valtakunnallisesti.

Muutoksen mittaaminen

Äänilehtien kuuntelijoilta kerätään palautetta julkaistuista materiaaleista sekä kokemusta niiden hyödyllisyydestä ja vaikutuksista omaan toimintaan. 

Ryhmätoiminnan materiaaleista kerätään palautetta suullisesti ryhmiin osallistujilta sekä näkövammaisyhdistysten toimijoilta. 

Äänimuotoisista oppaista kerätään palautetta kaikilta kohderyhmiltä; näkövammaisilta, heidän läheisiltään, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta. 

Toteutussuunnitelma

Uutena innovaationa voidaan pitää Aistiviidakossa työryhmää toimintaa toteuttamassa aivoterveysaiheisia kolme kuunnelmaa, videon ja podcastin. Hankkeen työntekijät tuottavat kuukausittain materiaaleja näkövammaisten äänilehtiin.

Liitteet
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat yli 65-vuotiaat näkövammaiset, heidän läheisensä sekä näkövammaisia asiakkaita työssään kohtaavat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset