| Innokylä

Toimintaympäristö

"Suomalaisten terveys ja hyvinvointi ovat kehittyneet myönteisesti viime vuosikymmenten aikana. Kuitenkin sosioekonomiset terveyserot ovat kasvaneet ja suomalainen yhteiskunta on eriarvoisempi kuin koskaan aiemmin huolimatta erilaisista politiikkaohjelmiin sisältyneistä terveyserojen kaventamistavoitteista."

Kimmoke-rannekkeella tuettu liikunta- ja kulttuuripalveluihin osallistuminen hy…

https://trepo.tuni.fi/handle/10024/101497

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala kehitti Kimmokeen Eviva-hankkeen yhteydessä syksyllä 2013. Sitä on kehitetty ja sen sisältöjä on testattu tämän jälkeen yhdessä eri hankkeiden ja toimijoiden kanssa.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kimmoke-ranneketta koordinoi ja kehittää Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala. Mukana on useita yhteistyökumppaneita, jotka tarjoavat pääsylippuja esimerkiksi teatteriin, museoihin ja urheilutapahtumiin. Suurin vastuu Kimmokkeen sisällöntuotannon suunnittelusta ja toteutuksesta on liikuntapalveluvastaavalla ja kulttuurisihteerillä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kimmoke-rannekkeen käyttäjät ovat enimmäkseen keski-ikäisiä 31-50 -vuotiaita naisia ja miehiä, jotka kuuluvat ansiotasoltaan hyvin pienituloisten kotitalouksiin.

Toimintamallina Kimmoke on joustava ja se kehittyy tarpeiden ja asiakasohjauksen mukaan.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Kimmokkeen toimintamalli edistää asikaskunnassaan osallisuutta ja luo yhteistyötä ja asiakasohjausta sosiaali- ja terveydenhuollon parissa työskentelevien toimijoiden välillä. Kimmokkeen tarjoama sisältö tarjoaa monipuolisesti erilaisia liikunnan ja kulttuurin harrastamisen mahdollisuuksia. Asiakaskuntaa ja sen tarpeita kuullaan ja tietoa hyödynnetään mallin kehitystyössä ja sen perusteella luodaan myös vaihtuvaa kausittaista ohjelmaa. Tarjottavien palveluiden parissa on myös lisänä kolmannen sektorin sisältöjä ja osittain sisältöjen kautta asiakaskuntaa tutustutetaan ja ohjataan myös muiden toimijoiden palveluihin. Toiminnasta tiedotetaan pääasiassa tekstiviesteillä, mikä on todettu erittäin toimivaksi käytännöksi. Toimintoihin ja toimijoihin tutustutaan omana ryhmänä, ryhmämuotoisuus itsessään tuo sosiaalisuutta ja yhteisöllisyyttä. Toimintamallina Kimmoke on joustava ja se kehittyy tarpeiden ja asiakasohjauksen mukaan.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kimmoke-ranneke tarjoaa Turun kaupungin vapaa-aikatoimialan yhteisesti tuottamaa sisältöä. Ranneke kuuluu tuotteena liikuntapalveluihin, eli se on liikuntalautakunnan alaista toimintaa.

Liikkumaan aktivoinnin yksikkö vastaa markkinoinnista ja viestinnästä yhteistyössä vapaa-aikatoimialan moniammatillisen Työikäiset-tiimin kanssa.

Työikäiset-tiimi vastaa Kimmoke-rannekkeen sisällön tuottamisesta ja kehittämisestä. Tiimi koostuu vapaa-aikapalvelualueiden edustajista, joita ovat museopalvelut, kirjastopalvelut, liikuntapalvelut, Turun Filharmoninen orkesteri, nuorisopalvelut ja tiiminvetäjänä toimiva kulttuurisihteeri. Työikäiset-tiimi käsittelee tarvittaessa Kimmoke-ranneketta koskevia asioita. Tiimi kokoontuu noin kerran kuukaudessa.

Suurin vastuu Kimmokkeen sisällöntuotannon suunnittelusta ja toteutuksesta on liikuntapalveluvastaavalla ja kulttuurisihteerillä. Kertaluontoisissa Kimmoke-tapahtumissa tai -toiminnoissa henkilöstön määrä vaihtelee oheisohjelman määrän mukaan. Keskimäärin tapahtumissa on mukana yhdestä neljään työntekijää.

Kustannuksia kertyy esitemateriaaleista muutama tuhat euroa vuodessa, lisäksi kertaluontoisten Kimmoke-retkien ja -tilaisuuksien toteutukseen käytetään pieniä menoeriä. Tiloina pyritään käyttämään Turun kaupungin omia tiloja.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Lisätietojen kysely ja palautteet: kimmoke.liikuntapalvelut@turku.fi

Minna Lainio-Peltola, liikuntapalvelupäällikkö, p. 050 554 6254, minna.lainio-peltola@turku.fi
Irina Niemimäki, kulttuurisihteeri, p. 040 674 0553, irina.niemimaki@turku.fi

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Ranneke on saanut käyttäjiltään paljon kiitosta ja etenkin sen liikuntapalveluita on hyödynnetty runsaasti. Kimmoke-työryhmä on ottanut toiminnan suunnittelussa asiakkaiden toiveet hyvin huomioon, ja uusia toiveita pyritään toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan jatkuvasti.

Minna Lainio-Peltolan tekemän pro gradu-tutkielman (2017) mukaan Kimmoke-rannekkeen käyttäjät olivat enimmäkseen keski-ikäisiä 31-50 -vuotiaita naisia ja miehiä, jotka kuuluivat ansiotasoltaan hyvin pienituloisten kotitalouksiin. Tutkielman pohjana olevaan kyselyyn vastanneet käyttäjät olivat erittäin tyytyväisiä rannekkeella tarjottuihin palveluihin. Jopa 89 % heistä koki saavansa apua erittäin tai melko paljon palveluihin osallistumisessa ja 85 % sai apua harrastus- ja virkistysmenoihinsa. Ranneke mahdollisti heille erittäin paljon liikunta- ja kulttuuripalveluihin osallistumista. Vastanneista 81 % oli lisännyt liikunnan harrastamistaan rannekkeen avulla ja 21 % lisännyt kulttuurin harrastamistaan. Eniten ranneketta käytettiin uimahalleissa ja kuntosaleilla. Rannekkeen käytön vaikutuksena 57 % koki terveydentilansa parantuneen, 46 % koki työ- ja toimintakykynsä parantuneen, 37 % sai apua yksinäisyyteensä ja jopa 28 % koki voineensa vähentää terveyspalvelujen käyttöä. Muutosten koettiin pitkälti johtuvan rannekkeesta ja sen antamista mahdollisuuksista.

Kimmoke-ranneke on käytössä Turussa. Samantapaisia toimintamalleja on olemassa myös esimerkiksi Tampereella (Aktiivipassi) ja Kainuussa ja Espoossa (Kaikukortti).

Kimmoke - ranneke