Osallistujalähtöinen toiminta vahvistaa päihderiippuvuudesta toipuvien uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa omassa elämässään ja yhteiskunnassa. Osallistujat ovat itse suunnitelleet tilan ja toiminnan, joka tarjoaa vertaistukea ja merkityksellisen yhteisön.

Toimintaympäristö

Toiminta kiinnittyy Lahdessa erityisesti kaupungin psykososiaalisen tuen palveluihin sekä kaupungin nuorisotoimeen. Toiminnassa muodostuneesta yhteisöstä käsin osallistujat voivat toimia jatkossa kokemusasiantuntijoina päihdepalveluiden kehittämisessä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä kuuluvat kaikki päihderiippuvuudesta toipuvat, joilla on tavoitteena päihteetön elämä.  Toimintaan voivat osallistua henkilöt, jotka kärsivät riippuvuudesta ja kaipaavat tukea toipumiseen. Kohtaamispaikan keskeinen sijainti ja tilan viihtyisyys tukevat tunnustetuksi tulemisen kokemusta.

Ratkaisun perusidea

Toiminnan tarkoituksena on tarjota tukea kaikille päihteetöntä elämää tavoitteleville. Päihderiippuvuudesta toipuvien sosiaaliset suhteet ovat saattaneet linkittyä ennen hoitojaksoa lähes kokonaan päihteidenkäytön ympärille. Uusi yhteisö on siksi hyvin merkityksellinen osa toipumista ja uusien vuorovaikutussuhteiden muodostumista. Kohtaamispaikan yhteisö tukee päihteetöntä elämää, koska se lievittää yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden kokemusta.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta”.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Päihderiippuvuudesta toipuvat saavat päihteettömässä kohtaamispaikassa vertaistukea arkeen ja päihteettömään elämään avo- tai laitoskuntoutuksen jälkeen. Toiminnan perustajia ovat päihderiippuvuudesta toipuvat ja toiminta perustuu osallistujien tarpeisiin ja toiveisiin.

Toiminnan keskiössä on kävijöitä kunnioittavat, mielekästä tekemistä mahdollistavat tilat keskeisellä sijainnilla. Toiminta vaatii vähintään kaksi palkattua ohjaajaa, joihin kävijöiden on mahdollista luoda luottamuksellinen suhde ja tarvittaessa pyytää heiltä tukea omaan toipumiseensa ja arkeensa.

Osallistujalla on halutessaan mahdollisuus osallistua vapaaehtoistyöhön tai työkokeiluun. Toiminnassa pidempään mukana olleet voivat toimia myös vertaisohjaajina. Kaksi palkattua ohjaajaa tukee kohtaamispaikan vapaaehtoisia vertaisohjaajia ja työkokeilijoiden työtä. He edistävät myös yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa kävijöiden hyödyksi. Ohjaajat antavat tarvittaessa henkilökohtaista tukea ja tukevat osallistujia toiminnan kehittämisessä.

Kohtaamispaikka tekee yhteistyötä eri hoitotahojen kanssa, jotta tieto kohtaamispaikan toiminnasta tavoittaisi mahdollisimman suuren joukon kohderyhmästä.  Toiminnassa mukana olevat voivat kokemuksiinsa perustuen tukea kaupungin päihdepalveluiden kehittämistä. Osallistujat voivat yhteisössä järjestäytyä yhdistykseksi, joka voi ottaa kantaa ja vaikuttaa päihdepalvelujen kehittämiseen ja osallistua päihteidenkäyttäjien aseman parantamiseen yhteiskunnassa.

Toiminta perustuu yhteisöllisyydelle ja vertaistuelle. Tila vastaa kohderyhmän tarpeita parhaiten, kun se on avoinna vähintään neljänä päivänä viikossa useita tunteja kerrallaan. Osallistujat ideoivat itse harrastustoimintaa. Tilassa on tarjolla mielekästä tekemistä kuten pelejä ja biljardipöytä kävijöiden toiveiden mukaan sekä keittiö ruuanlaittoa varten. Jokainen osallistuja saa esittää toiveita toiminnan sisällöstä. Kirjatut toiveet voi jättää niille tarkoitettuun laatikkoon.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Tarve toiminnalle ilmeni osallistujien aloitteesta

Tarve toiminnalle ilmeni osallistujien kokemuksista. Päihderiippuvuudesta toipuvat kokivat, että he jäävät katkaisuhoitojakson jälkeen yksin ilman tukea. He huomasivat palvelujärjestelmässä olevan aukon sosiaalisen tuen kohdalla. Huumeiden ympärillä pyörineen elämän jälkeen uusi elämä täytyy opetella alusta. Usein päihteetöntä elämää tukevaa sosiaalista verkostoa ei ole. Osallistujat kokivat tarvitsevansa tilan, jossa he voisivat kohdata vastaavassa elämäntilanteessa olevia, tulla hyväksytyksi omana itsenään ja saada siten tukea päihteettömyyteensä.

Yhteistyö suunnittelussa

Osallistujalähtöisen toiminnan suunnittelussa päihderiippuvuudesta toipuvat keskustelevat tarpeistaan ja ideoistaan yhdessä päättäjien kanssa. Suunnittelun ensimmäisessä vaiheessa osallistujat pallottelevat ideoita ja muodostavat yhdessä kunnan edustajan (esim. kunnan työntekijä tai kunnanvaltuutettu) kanssa idean toiminnasta, joka esitellään kunnan viranhaltijoille. Toiminta vaatii kunnan päättäjiltä halua satsata ennaltaehkäisevään psykososiaaliseen työhön ja halua eri palvelualueet ylittävään yhteistyöhön.

Lahdessa kohtaamispaikan toiminnan käynnistyminen vaati kaupungin eri osastojen tuen ja nuorisopalveluiden palveluohjaajan tehtävänkuvan laajentamista jo ennen toiminnan suunnittelua. Kokemusasiantuntijoita kuultuaan kaupungin viranomaiset ja päättäjät olivat entistä yksimielisempiä toiminnan rahoittamisen kannattavuudesta.  Kaupunki sitoutui rahoittamaan tilan kustannukset sekä osan palveluohjaajan palkasta. Hankerahoitus varmistui tilan ollessa jo käytössä.

Kehittäjät

Toipuvien päihderiippuvaisten nuorten matalankynnyksen päihteetön tila – hanke, Lahti. Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry (TATSI), Lahden kaupungin osallisuus- ja hyvinvointipalvelut sekä Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä.

Samankaltaista toimintaa on kehitetty myös:

 

Päihteetön vertaistoimintakeskus Kaista 

Toiminnalla tuetaan päihde- ja rikostaustaisten asiakkaiden kuntoutumista ja päihteettömän elämäntavan omaksumista vertaistoiminnan ja yhteisöhoidon avulla. Kaista tarjoaa asiakkaille päihteettömän kohtaamis- ja ajanviettopaikan. Kaistan edeltäjä Asema 78 toimi 2010-luvun alussa esimerkkinä, joka avasi tietä päihdekuntoutujien osallistujalähtöiselle toiminnalle. Huumeiden käytöstä kuntoutuvat ihmiset sekä ammattilaiset eri puolilta Suomea kävivät tutustumassa toimintaan ja hakemassa vahvistusta omille ideoilleen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: Kohtaamispaikka lisää osallisuutta vahvistamalla uskoa vaikutusmahdollisuuksiin omassa elämässä sekä yhteiskunnassa.

  1. Osallisuus omassa elämässä
  2. Osallisuus vaikuttamisen prosesseissa
  3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

Toiminta vahvistaa osallisuutta omassa elämässä, koska se tunnistaa osallistujien tarpeet ja antaa osallistujille siten mahdollisuuden tulla kuulluiksi. (1) Osallistujien aloitteesta syntyneen toiminnan onnistuminen on lisännyt päihderiippuvaisten luottamusta mahdollisuuksiinsa vaikuttaa. (2) Toiminnassa on mahdollista osallistua päihteettömään elämään kannustavaan tukiverkostoon. Tukiverkostossa voi toimia vapaaehtoisena tai työkokeilijana kohtaamispaikan hyväksi. (3)

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5- hankkeiden Osallisuuden palaset kehittämistyötä.

Sokran arvio toimintamallista: Kohtaamispaikka päihderiippuvuudesta toipuville (283 kt)

Liitteet