Kohti tekoälyllä tuettua kotona asumista
Tekoälyalusta Gillie.AI yhdistää kotihoidon asiakkaan tiedot eri järjestelmistä yhteen, tunnistaa varhaiset muutokset asiakkaan terveydentilassa ja auttaa kotihoitoa kohdentamaan hoidolliset resurssinsa tarkemmin ja tehokkaammin – asiakaslähtöisesti.
Etelä-Savon erityispiirteet ja tekoälyn rooli palvelujärjestelmän kehittämisessä
Etelä -Savon hyvinvointialue on maantieteellisesti laaja ja harvaan asuttu, sekä väestö rakenteeltaan Suomen ikääntynein. Palvelutuotannon yksi suurimmista haasteista on pitkät etäisyydet vesistöjen määrästä johtuen. Tämä erityispiirre luo haasteita palveluiden tuottamiselle ja saavutettavuudelle, etenkin kotihoidon toiminnassa. Etelä-Savon alueella yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä on maan korkein. Erityisesti hyvin iäkkäiden osuus väestöstä kasvaa voimakkaasti eliniän pitenemisen ja suurten ikäluokkien vaikutuksesta tulevien vuosien aikana. Ikääntyminen ja palvelutarpeen kasvu tulee luomaan haasteita palveluiden kustannustehokkaalle järjestämiselle.
Kansallinen tavoite on, että iäkkäät ihmiset voivat asua kotona mahdollisimman pitkään, saaden sinne tarvitsemansa palvelut. Etelä-Savossa jo 93.4% iäkkäistä asuu tavoitteen mukaisesti omassa kodissaan. Kotona asumisen tukeminen on tärkeää sekä ikääntyvälle väestölle että yhteiskunnalle, sillä se vastaa asukkaiden toiveisiin ja itsemääräämisoikeuteen sekä tukee tarkoituksenmukaista vanhuspalvelujen rakennetta.
(Etelä-Savon hyvinvointialue; 2025, STM 2024, VALTIONEUVOSTON JULKAISUJA 2023:58)
Tekoälyä ohjaavat säädökset ja lainsäädäntö
Tekoälyn käyttöönotto ohjaa kansalliset ja EU-tasoiset säädökset, kuten yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) ja EU:n tekoälyasetus (AI Act), jotka määrittävät, miten asiakastietoja voidaan kerätä, käsitellä ja hyödyntää turvallisesti. Olemassa oleva lainsäädäntö mahdollistaa kuitenkin tekoälyn käyttämisen sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Tekoälyn hyödyntäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa on yhteiskunnallisesti ajankohtainen ja poliittisesti tuettu kehityssuunta. Väestön ikääntyminen, henkilöstöpula ja kasvavat palvelutarpeet mahdollistavat uuden kehittämisen, vaikuttavia ja kustannustehokkaita ratkaisuja hyödyntäen.
(EU 2024, VALTIONEUVOSTON JULKAISUJA 2023:58)
Tekoälyn käyttöönotto ei ole vain teknologinen ratkaisu, vaan osa laajempaa palvelujärjestelmän uudistusta, jossa korostuvat asiakaslähtöisyys, tietoon perustuva johtaminen ja moniammatillinen yhteistyö. Näin tekoäly voi toimia merkittävänä tukena sosiaali- ja terveydenhuollon kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.
Julkaistu 18.2.2025
Tiedon hyödyntäminen ja digitalisaatiota tukeva asiakaslähtöinen toiminnan uudistaminen kotihoidossa.
Väestön ikääntyminen, kasvava palvelutarve ja hoitohenkilöstön saatavuushaasteet lisäävät painetta kehittää ennakoivia ja resurssitehokkaita ratkaisuja kotihoitoon. Tekoäly mahdollistaa rajallisten resurssien kohdentamisen asiakkaille, jotka tarvitsevat eniten tukea, ja voi osaltaan vähentää päivystyskäyntejä sekä sairaalajaksoja. Tämä voi tuoda taloudellisia säästöjä hyvinvointialueille ja parantaa palveluiden vaikuttavuutta.
Mahdollistetaan asiakkaiden turvallinen kotona asuminen, mahdollisimman pitkään.
Tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa Gillie-tekoälyalustan käyttöönotto kotihoidossa tukemaan hoitohenkilöstön päätöksentekoa ja varmistamaan asiakkaiden oikea-aikainen hoito. Käyttöönotolla pyritään vahvistamaan asiakaslähtöistä, ennakoivaa ja vaikuttavaa hoivatyötä.
Keskeiset tavoitteet:
- Resurssien oikea kohdentaminen: Tekoälyn avulla voidaan tunnistaa asiakkaat, jotka tarvitsevat eniten tukea, ja varmistaa, että he saavat riittävät palvelut oikeaan aikaan.
- Tiedolla johtamisen vahvistaminen: Kerätyn tiedon systemaattinen hyödyntäminen ja analysointi tukevat organisaatiokulttuuria, jossa päätöksenteko perustuu ajantasaiseen ja luotettavaan tietoon.
- Päivystyskäyntien vähentäminen: Varhainen puuttuminen asiakkaan voinnin muutoksiin voi ehkäistä tilanteiden kärjistymistä, vähentää päivystyskäyntejä ja sairaalajaksoja sekä parantaa kustannustehokkuutta ja asiakaskokemusta.
Tekoälyn käyttöönotto kotihoidossa – Gillien rooli ja ammattilaisten kokemus
Kohderyhmänä ovat kotihoidon säännölliset asiakkaat. Jotta tekoäly voi analysoida asiakkaan voinnissa tapahtuvia muutoksia, on tärkeää että saadaan heistä säännöllisesti kirjauksia eli tietoa. Tämä mahdollistaa varhaisen puuttumisen tilanteisiin ennen kuin ne ehtivät kärjistyä.
Gillien keskeisimmät käyttäjiä ovat kotihoidon sairaanhoitajat sekä tiimeissä vastuuta kantavat lähihoitajat. Tiimien omat vahvuudet on huomioitu yksilöllisesti, ja käyttöönottoon on osallistettu kaikki asiasta kiinnostuneet hoitajat.
Koulutukset on toteutettu tiimikohtaisesti, mikä mahdollistaa käyttäjien yksilöllisen huomioimisen ja oppimisen tukemisen kokonaisvaltaisesti. Koulutuksissa on sovittu tiimien sisäisistä toimintamalleista ja vastuunjaosta herätteiden käsittelyssä.
Toiminnan kehittämiseksi koulutuksista on kerätty suullista palautetta. Esihenkilöitä on tuettu 2–4 viikon välein tuotetuilla raporteilla, jotka kuvaavat tiimien suoriutumista ja kehityskohteita. Lisäksi käyttöönottoa on vahvistettu positiivisella palautteella.
Ammattilaisten suhtautuminen tekoälyyn vaikuttaa merkittävästi sen käyttöönottoon. Luottamus teknologiaan, sen ymmärrettävyys ja käytettävyys ovat keskeisiä tekijöitä toiminnan juurtumisessa. Koulutuksen ja yhteisen harjoittelun avulla voidaan vähentää epävarmuutta, lisätä osaamista ja hälventää ennakkoluuloja.(siirrä tuloksiin)
Gillietä käyttävät ammattiryhmät:
- Kotihoidon hoitajat
- Fysioterapeutit (arkikuntoutus)
- Lääkehoidon erityisasiantuntijat
- Palveluohjaajat ja SAS-työntekijät
- Etähoidon ammattilaiset
- Lääkärit
- (Tilannekeskuksen päivystäjät, huomioitu ei vielä käytössä)
- (Päivystyksen hoitajat huomioitu, ei vielä käytössä)
Koulutukset on suunniteltu huomioiden eri ammattiryhmien tarpeet ja roolit.