Koivukylän malli - osallisuuden, yhteistoimijuuden ja yhteisjohtajuuden periaatteella toimiva lapsiperheiden avoin kohtaamispaikka

Perhekeskuksen kohtaamispaikka, joka toimii osallisuuden, yhteistoimijuuden sekä yhteisjohtajuuden periaatteella. Täällä lapsiperheet voivat saada vertaistukea sekä kynnyksetöntä kaupungin ja järjestöjen yhdessä tuottamaa ammatillista tukea.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Koivukylän alue

Koivukylän alueen lapsiperheiden suuri tuen tarve ja lasten ja nuorten kohonnut syrjäytymisriski ovat syitä, miksi kohtaamispaikkaa oli tarpeellista pilotoida juuri Koivukylässä.

Koivukylä on Vantaalla sijaitseva alue, jolla asukkaiden sosioekonominen asema ja hyvinvointi ovat heikompia kuin muilla alueilla. Alueen asukkailla on kasautuneita huono-osaisuuden ristitekijöitä, kuten matala koulutus, pienituloisuus, työttömyys ja/tai sairastavuus. Koivukylässä lapsista 9,3 % on lastensuojelun avohuollon piirissä ja lastensuojeluilmoitus on tehty 12,7 % lapsista. Yksinhuoltajaperheitä on 35 %.

Vantaa on Suomen monikulttuurisin kunta ja Koivukylän suuralueen vieraskielisten osuus on toiseksi suurin. Maahanmuuttajataustaisia perheitä kuormittavia tekijöitä ovat esimerkiksi köyhyys ja monilapsisuus, vanhempien kielitaidottomuus ja lasten ja nuorten muita enemmän kokema turvattomuus ja koulukiusaaminen. Vantaan vieraskielisten aikuisten työttömyys on lähes kolminkertainen valtaväestöön verrattuna ja sillä on suorat vaikutukset perheiden hyvinvointiin. Vieraskielisiä 0-12-vuotiaita lapsia on Koivukylässä 26 % lapsista. Erityisesti vieraskielisiä perheitä ei aina tavoiteta kaupungin palveluissa.

Sote- ja perhekeskusuudistus

Ajankohtainen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistus vahvistaa hyvinvointialueiden perhekeskusten toimintaa. Perhekeskukset tulevat mahdollistamaan nykyistä varhaisemman ja oikea-aikaisemman avun ja tuen saannin ja sujuvan palvelupolun hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden, varhaiskasvatus- ja sivistyspalveluiden ja järjestöjen yhteistoiminnan avulla. Perhekeskuskehittäminen on käynnissä hyvinvointialueilla koko maassa ja kohtaamispaikat tulevat olemaan osa perhekeskusten toimintaa.

Toimijoiden yhteistoiminta

Kohtaamispaikkatoiminnan laaja moniammatillinen ja monitoimijainen yhteistyö matalan kynnyksen palvelujen tuottamiseksi voivat vastata sektoroituneen palvelujärjestelmän haasteisiin, jossa perheet eivät löydä palveluihin, heidän tarpeitaan ei tunnisteta eivätkä kunnat ja järjestöt tunne toistensa palveluja. Perhekeskukseen sijoittuvia hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen yhteisesti johtamia ja ylläpitämiä kohtaamispaikkoja ei vielä ennen Koivukylän avointa kohtaamispaikkaa ollut olemassa.

Lapsiperheiden ja etenkin haavoittuvimmassa asemassa olevien perheiden tavoittaminen ja tukeminen edellyttää järjestöjen ja kuntien saumatonta yhteistyötä. Monitoimijainen yhteistyö vastaa sote-uudistuksen laajoihin tavoitteisiin, jotka ovat lasten, nuorten ja perheiden varhainen tukeminen ja hyvinvoinnin vahvistaminen, eriarvoistumiskehityksen pysäyttäminen ja ennaltaehkäisevien ja korjaavien sote-palveluiden korkea laatu, oikea-aikaisuus ja saatavuus.

THL on määrittänyt perhekeskusten kohtaamispaikkojen tavoitteiksi mahdollistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuus, vahvistaa vanhemmuutta, edistää perheiden voimavaroja ja hyvää arkea, vähentää perheiden ja vanhempien yksinäisyyden kokemuksia ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Sote-kehittämisen osa-alue, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelmassa ja perhekeskuksen kehittämistyössä luodaan yhteistyörakenteita lasten ja nuorten palveluihin hyvinvointialueilla. Koivukylässä kohtaamispaikka tekee paikallisesti yhteistyötä alueen koulujen ja varhaiskasvatusyksiköiden kanssa.

Perhekeskuksen avointen kohtaamispaikkojen kehittäminen ja mallintamainen on keskeinen osa Vantaa-Kerava-sote -Asukkaan asialla hanketta. Kehittämistyössä mallinnetaan erilaiset avointen kohtaamispaikkojen toimintatavat ja yhtenä tavoitteena on saada perustettavan hyvinvointialueen kaikille avoimille kohtaamispaikoille yhteinen koordinaatiorakenne. Yhteistä koordinaatiota tarvitaan ennen kaikkea siksi, että kuntalaiselle voidaan tarjota mahdollisimman selkeä kuva siitä, mitä eroja ja samankaltaisuuksia kohtaamispaikoissa on ja mitä lakisääteisiä palveluja avoimen kohtaamispaikan kautta on mahdollista saada matalalla kynnyksellä ilman jonotusta. Perhekeskuksen avoimia kohtaamispaikkojen määrää on tarkoitus laajentaa erityisesti Länsi-Vantaan alueelle.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohtaamispaikan toiminnan kohderyhmänä on 0-18 -vuotiaat lapset ja nuoret ja heidän perheensä.

Mallinnuksen kohderyhmänä ovat muut kohtaamispaikkoja mallintavat ja kehittävät tahot, eli järjestöt, seurakunnat, kunnan ja hyvinvointialueiden toimijat ja vapaaehtoiset.

Osallisuus:

Perheiden osallisuus

Osallisuudessa on kysymys merkityksellisyydestä sekä kiinnittymisestä ja kuulumisesta johonkin. Kohtaamispaikkatoiminnalla, yksilöiden osallisuutta vahvistamalla, voidaan luoda vastavoima syrjäytymiselle ja edistää koko perheen hyvinvointia. Kohtaamispaikka voi tarjota mahdollisuuksia yhteisöllisyydelle, osallistumiselle ja vaikuttamiselle.

Kohtaamispaikkatoiminnalla voidaan vaikuttaa lapsiperheiden yksinäisyyden kokemukseen luoden tila, jossa perheet tulevat kuulluksi ja kohdatuksi. Lapsiperheiden vanhemmille toiminta tuo vertaistukea ja mahdollistaa sosiaalisen kuulumisen ja yhteisöllisyyden.

Kun osallisuus viedään toimijuuden, kehittäjäosallisuuden ja vaikuttajaosallisuuden tasoille, mahdollistetaan voimaantumisen prosesseja ihmisten elämässä. Perinteinen asiakkaan rooli on muuttunut ja asiakas on siirtynyt työn kohteesta toimijaksi ja oman elämänsä ja palveluiden kokemusasiantuntijaksi.

Työntekijät yhteiskehittäjinä

Kohtaamispaikkatoiminnan luonne tukee ammattilaisia kehittämään työtapojaan pois auttaja-autettava -rooleista ja kohti tasavertaista kohtaamista ja kokemustiedon arvostamista.

Toiminnan suunnittelussa lähtökohtana olivat perheiden toiveet ja tarpeet. Lapsiperheet olivat yhdessä ammattilaisten kanssa suunnittelemassa ja toteuttamassa kohtaamispaikan toimintaa ja itse saamaansa palvelua.

Toiminta ja kehittäminen perustuivat yhteiskehittämisen ja asiakaslähtöisyyden periaatteisiin. Kehittäjäkumppanuuden kautta tuettiin asiakkaan toimijuutta sekä roolia palvelun käyttäjästä ja vastaanottajasta kohti tasavertaista kehittäjää.

Perheet ja vapaaehtoiset toivat kehittämiselle lisäarvoa ja kehittäminen ilman kävijäkokemusta ei olisi mahdollistanut kokemustietoa ja toiminnan käytännön toimivuutta.

Asiakaslähtöisyyttä vahvistavia, yhteiskehittämisen toimia ovat:

Yhteiskehittämisen päivät 2-4 kertaa vuodessa (kävijät ja vapaaehtoiset yhdessä kohtaamispaikan työntekijöiden ja johtoryhmän jäsenten kanssa)
Yhteisökokoukset kävijäperheiden kanssa
Lasten osallisuuden vahvistaminen ja tiedonkeruu Huomaa minut -työkalun avulla 2 kertaa vuodessa
Välittömän palautteen kyselyt toiminnan yhteydessä lapsille ja vanhemmille
Vuosittaiset kävijäkyselyt
Arjen havainnointi ja keskustelu sekä työntekijöiden itsearviointi /Perheet keskiöön -hankkeen vertaisarviointi
Ennen hankkeen käynnistymistä MLL Uudenmaan piiri kyseli 05/2018 Koivukylässä lapsiperheiltä, kaupungin työntekijöiltä ja perhejärjestöiltä, millaista toimintaa ja tukea lapsiperheet tarvitsevat Koivukylässä.

Tieto, jota saatiin yhteiskehittämällä koski paitsi arjen toimintaa ja ilmapiiriä, myös ammattilaisten ja kävijöiden kohtaamista, palveluiden kynnyksettömyyttä, tiloja ja palveluita. Perheiden kanssa luotiin suunnitelmia toiminnalle, tuettiin perheiden itse järjestämää toiminta, luotiin vapaaehtoisuuden mahdollisuuksia ja lisättiin tietoa.

Yhteiskehittämisen päivät Koivukylän avoimessa kohtaamispaikassa.

https://uudenmaanpiiri.mll.fi/perheille/koivukylanavoinkohtaamispaikka/kohtaamispaikan-toimijat/perheita-kohtaamassa-hanke/yhteiskehittamisen-aamupaiva/

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Koivukylän avoin kohtaamispaikka on lasten ja perheiden yhteinen tila, joka mahdollistaa yhteisöllisen, merkityksellisen ja osallisuuden mahdollistavan toiminnan ja kohtaamisen. Kohtaamispaikassa voi tavata muita perheitä, saada vertaistukea ja toimia vapaaehtoisena tai harjoittelijana, harrastaa ja viettää aikaa. Kohtaamispaikkaan löytävät kaikenlaiset lapsiperheet.

Koivukylän kohtaamispaikkaa on kehitetty MLL Uudenmaan piirin Perheitä kohtaamassa -hankkeessa ja toiminnasta on luotu kokemusten perusteella tuotettu kaksi animaatiovideota ja mallinnus yhdessä Vantaa–Kerava-sote - Asukkaan asialla -hankkeen kanssa. Mukana kehittämisessä on ollut Vantaan kaupungin toimijoita, lukuisia eri järjestöjä ja seurakunta.

Tuloksena on kohtaamispaikan malli, jossa yhteistoimijuus ja yhteisjohtajuus tuottavat aitoa kaupungin ja järjestöjen yhteistoimintaa, joka tukee perheiden avun saamista. Yhteisen päätöksenteon rakenteet lisäävät perheiden mahdollisuuksia saada oikeaa tukea oikeassa elämänvaiheessa. Mallissa kohtaamispaikan koordinaatiovastuu on yhdellä taholla, joka Koivukylässä on MLL Uudenmaan piiri.

Perheet saavat tarvittaessa kohtaamispaikassa kynnyksetöntä ja oikea-aikaista tukea erilaisiin elämäntilanteisiin niin kaupungin, järjestöjen kuin seurakunnan tuottamina palveluina. Eri sektoreiden toimijat jalkautuvat avoimeen toimintaan ja järjestävät ajanvarauksettomia neuvonta-aikoja ja vertaisryhmiä. Kohtaamispaikasta saa myös aineellista apua.

Toiminnan tavoitteena on, että perheiden ja vapaaehtoisten yksinäisyyden kokemus vähenee ja osallisuus ja yhteisöllisyys vahvistuvat, perheet saavat vertaistukea ja kynnyksettömästi ammatillista apua ja varhaista tukea vanhemmuuteen, elämänhallintaan ja arkeen.

Perheiden avunhakemisen kynnystä on madallettu vahvistamalla järjestöjen ja kaupungin yhteistoimijuutta ja yhteisvastuuta perheiden yhteiseksi auttamiseksi kohtaamispaikassa.

Kohtaamispaikan tarkoituksena on toimia osana alueen perhekeskusta. Koivukylän mallissa uutta on se ,että kohtaamispaikkaa johdetaan yhteisjohtajuuden periaatteella kaupungin ja järjestöjen tasavertaisena yhteistyönä. johdetaan yhteisjohtajuuden periaatteella kaupungin ja järjestöjen tasavertaisena yhteistyönä.

Yhteistoimijuus ja yhteisjohtajuus tuottavat aitoa hyvinvointialueen, kaupungin ja järjestöjen yhteistoimintaa, joka tukee perheiden avun saamista. Yhteisen päätöksenteon rakenteet lisäävät perheiden mahdollisuuksia saada oikeaa tukea oikeassa elämänvaiheessa ja luovat eri toimijoille yhteisen työyhteisön, johon kuulua, ja jossa suunnitella toimintaa.

Yhteistoimijuus ja -johtajuus tarkoittavat Koivukylän pilotissa sitä, hyvinvointialueen palveluiden perheneuvola- ja perheoikeudelliset palvelut ja neuvola, kaupungin varhaiskasvatuspalvelut sekä neljä järjestöä (Mannerheimin lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri, Monik Vantaa ry, Vantaan turvakoti ry ja Loisto Setlementti) muodostavat johtoryhmän ja ns. talokokouksen.

Kohtaamispaikan koordinaatiovastuu on yhdellä taholla (MLL Uudenmaan piiri). Koordinoiva järjestö toimija vastaa esimerkiksi kohtaamispaikan avoimesta toiminnasta ja viestinnästä, kehittää yhteistyörakenteita ja huolehtii, että työskentely kohtaamispaikassa tukee ja palvelee sekä työntekijöitä että alueen perheiden tarpeita.

Yhteistoimijuus tukee sitä, että kohtaamispaikassa käyvät perheet osataan tarvittaessa ohjata eri toimijoiden keskinäisellä yhteistyöllä avun piiriin suoraan, ilman että perheet joutuvat etsimään tukea tai kulkemaan eri puolilla kaupunkia avun perässä.

Kohtaamispaikan toimijat ovat sopimuksessa määritellyllä tavalla vastuussa kokonaistoiminnasta ja kukin työntekijä jalkautuu viikoittain perheiden avoimeen toimintaan kohtaamaan perheitä. Perheet saavat työntekijöiltä tukea, apua ja ohjausta ilman ajanvarausta. Lisäksi kohtaamispaikkaan jalkautuu muita kaupungin ja järjestöjen toimijoita säännöllisesti kohtaamaan perheitä, kertomaan toiminnastaan ja järjestämään ryhmiä tai muuta toimintaa.

Ajanvarauksettoman ja jalkautuvan toiminnan lisäksi toimijat voivat tuottaa kohtaamispaikan tiloissa omaa perustoimintaansa, johon kuuluu sekä yleishyödyllisiä että lakisääteisiä palveluita, kuten kasvatus- ja perheneuvontapalveluita. Tilat mahdollistavat sen, että vakituisilla toimijoilla on fyysinen työtila saman katon alla yhteisen kohtaamispaikkatilan lisäksi. Tilojen monipuolinen käyttö tukee sitä, että palvelujen käyttäjät tutustuvat käyntinsä aikana kohtaamispaikan toimintaan ja voivat löytää esimerkiksi vapaaehtois- ja vertaistoimintaan.

Kohtaamispaikan viikko-ohjelmassa on toimintaa kaikenikäisten lasten perheille.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

1. OSALLISUUS

1.1. Kohtaamispaikan avoin toiminta

Koivukylässä toimiva avoin kohtaamispaikka on lapsiperheille tarkoitettu yhteinen tila, jonne on helppo ja mukava tulla. Kohtaamispaikassa järjestetään avointa ja maksutonta toimintaa arkisin 9–16 sekä iltaisin.

Kohtaamispaikassa voi viettää aikaa yhdessä, tavata muita lapsia ja vanhempia, leikkiä ja harrastaa, saada tukea ja apua sekä osallistua ohjattuun toimintaan, kuten taidetuokioihin, vauvaperhetreffeille, kulttuurit kohtaa-tapahtumiin ja infotilaisuuksiin.

Toiminnalla pyritään vastaamaan alueen perheiden tarpeisiin ja toiveisiin ja jokainen kävijä toivotetaan tervetulleeksi. Toimintaa on kaikenikäisille lapsille ja heidän perheilleen. Kohtaamispaikan ilmapiiri on turvallinen.

Perheiden käytössä on esimerkiksi keittiö, leikkitilaa, ompelukone, hiljainen huone ja lasten taidetila. Perheet voivat osallistua yhteiseen ruokailuun ja lämmittää omia eväitä ja tarjolla on kahvia ja teetä.

Perheet löytävät kohtaamispaikkaan usein kuultuaan toiminnasta muilta perheiltä tai sosiaalisesta mediasta ja esimerkiksi varhaiskasvatuksen, koulun, neuvolan tai muiden lapsiperheiden palveluiden ohjaamina. Kohtaamispaikassa on tutut työntekijät, joihin perheet tutustuvat ja joiden kanssa he saavat luotua luottamuksellisen suhteen. Työntekijät antavat keskusteluapua ja tukea esimerkiksi lapsen kehitykseen liittyvissä asioissa.

Kohtaamispaikassa perheet kohdataan ja heitä tuetaan kokonaisvaltaisesti ja kynnyksettömästi. Lastenvaatteiden ja -tarvikkeiden kierrätyspisteeltä perheet saavat maksutta lastenvaatteita ja -tarvikkeita ja vähävaraisille perheille on ruoka-aputoimintaa. Kohtaamispaikassa toimii useita avoimia ja suljettuja vertaistuellisia ryhmiä.

Perhe voi kävellä sisään ovesta ja löytää heti jonkun, jolle kertoa tilanteestaan. Yhdessä perheen ja eri toimijoiden kanssa pyritään löytämään ratkaisuja nopeasti. Kaikilla työntekijöillä on yhteydet muihin talon asiantuntijoihin sekä muuhun sidosryhmään.

Toimintaan jalkautuu eri toimijoiden lapsiperhepalveluiden ja järjestöjen työntekijöitä säännöllisesti kohtaamaan perheitä arkisen toiminnan merkeissä ja viikoittain on tavattavissa viikko-ohjelman mukaisesti eri asiantuntijoita ilman ajanvarausta walk in-ajoilla.

Esimerkiksi lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntija on tavattavissa ilman ajanvarausta yhtenä iltapäivänä ja neuvolan perheohjaaja jalkautuu perheiden pariin yhtenä aamupäivänä ja ohjaa kotoutumista tukevaa ryhmää.

1.2. Kohtaamispaikan tukirakenteet vapaaehtoistoiminnalle ja perheiden osallisuudelle

Toimijuuden vahvistaminen kohtaamispaikan arjessa, jossa ilmapiiri on kannustava, yhteisöllinen ja yksilöiden ideoita tukeva
Vertaistoiminta
Yhteisöruokailut, yhteisökokoukset
Yhteiskehittämisen päivät
Palaute, kyselyt
Kävijöiden osallisuus mahdollistetaan eri tasoilla. Perheet ovat osallisia toiminnassa, kehittämisessä ja arvioinnissa. Perheiden vaikuttamismahdollisuuksia tuetaan.
Kävijöitä kannustetaan vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoisia koulutetaan ja tuetaan

2. KOORDINOITU YHTEISJOHTAJUUS JA YHTEISTOIMIJUUS

Järjestöt ja kaupungin eri toimialat toimivat Koivukylän avoimessa kohtaamispaikassa yhteisvastuullisina toimijoina. Päätöksenteko tehdään rinta rinnan yhdenvertaisina. Yhdellä järjestöllä on koordinointivastuu.

Yhteistyön tukena ovat yhteiset kokoukset ja sopimukset, joissa määritellään johtoryhmän jäsenten ja työntekijöiden roolit, vastuut ja osallistuminen avoimeen kohtaamispaikkatoimintaan.

2.1. Yhteisjohtajuuden tukirakenteet

Kohtaamispaikan monitoimijainen johtoryhmä, johon kuuluvat kohtaamispaikassa säännöllisesti toimivien kaupungin toimialojen sekä järjestöjen edustajat ja koordinaattori työntekijäedustajana
Johtoryhmän jäsenillä on kullakin sisällölliset vastuualueet
Puheenjohtajuus on kiertävä
Vuokrat ja kulujen jakautuminen
Johtoryhmä osallistuu yhteiskehittämiseen työntekijöiden, kävijäperheiden sekä vapaaehtoisten kanssa
Viestintä
Johtoryhmän jäsenet osallistuvat toimijoiden sopimusten allekirjoittamiseen
Jokainen johtoryhmän jäsen osallistuu vuorollaan työntekijöiden talokokoukseen

2.2. Yhteistoimijuuden toimintarakenteet

Työntekijöiden monitoimijaiset talokokoukset. Talokokoukseen osallistuvat kohtaamispaikassa säännöllisesti toimivien kaupungin toimialojen sekä järjestöjen edustajat. Talokokouksessa on johtoryhmän edustaja.
Jokaisella toimijalla on sopimuksessa määritellyt jalkautumiseen tarkoitetut kohtaamisvuorot tai walk in-vastaanotot sekä sisällölliset vastuualueet.
Työntekijät osallistuvat yhteiskehittämiseen johtoryhmän, kävijäperheiden sekä vapaaehtoisten kanssa.
Työntekijäedustus perheiden yhteisökokouksissa
Viestintä
Kuka vain kävijä, järjestö tai esimerkiksi kaupungin työntekijä voi jalkautua toimintaan tai järjestää toimintaa tiloissa, mikäli toiminta sopii kohtaamispaikan arvoihin ja tavoitteisiin. Lisäksi alueen toimijoiden verkosto kokoontuu säännöllisesti.

2.3. Koordinointi

Mallissa oleellista on, että yksi järjestö vastaa koordinoinnista. Koivukylän avoimen kohtaamispaikan kokonaiskoordinoinnista vastaa MLL Uudenmaan piiri ja tässä järjestössä työskentelevät koordinaattorit.

Koordinaattorin rooliin kuuluu kohtaamispaikan avoimen lapsiperheiden toiminnan sekä vapaaehtoistoiminnan koordinointi ja järjestämisvastuu, sekä kohtaamispaikan kokonaistoiminnan tavoitteiden seuranta ja arviointi.

Koordinaattorit ymmärtävät toiminnan kokonaisuuden ja kehittämisen vaiheet ja he koordinoivat eri toimijoiden yhteistyötä ja yhteistoimintaa sekä yhteistä ja yleistä viestintää.

Koordinaattorit tuntevat kävijäperheet henkilökohtaisesti, kohtaavat, ohjaavat ja tukevat perheitä yksilöllisesti. He suunnittelevat ja toteuttavat avointa- ja ryhmätoimintaa yhdessä perheiden, muiden toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. He tukevat lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta. Koordinoiva järjestö kutsuu koolle alueen lapsiperheiden verkoston säännöllisesti.

Kohtaamispaikan tukirakenteet

Vinkit toimintamallin soveltajille

Mallista pyrittiin luomaan skaalautuva, jotta sitä voidaan soveltaa valtakunnallisesti eri alueilla. Vastaava yhteistoimijainen kohtaamispaikka voi tarkoittaa Koivukylän mallin mukaista toimintaa, mutta malli toimii myös pienemmässä mittakaavassa, jossa toimijoita on vähemmän ja tilat ovat pienemmät.

Olennaista on monitoimijainen ja tasavertainen päätöksenteko ja vastuun jakautuminen kaupungin ja järjestöjen kesken, järjestön koordinaatiovastuu, perheiden osallisuus, sekä eri toimijoiden palveluiden jalkautuminen kohtaamispaikkaan osana perustoimintaa.

Monitoimijaisuuden ja yhteisjohtajuuden haasteisiin voidaan vastata osaltaan selkeillä vastuualueilla ja rakenteilla, mutta myös ketteryydellä, kehittämismyönteisyydellä, luovuudella ja luottamuksen rakentamisella, sillä yhteistyössä on pitkälti kyse ihmisten keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Hankkeen aikana huomattiin kehittämismyönteisten ja sitoutuneiden työntekijöiden merkitys yhdistettynä siihen, että yksittäiset työntekijät saavat omasta linjajohdostaan selkeät ohjeet roolistaan ja työtehtävistään ja tarvittavan työajan, joka kuluu yhteistyöhön.

Kohtaamispaikka haastaa totuttuja asiakas-asiantuntijarooleja. Käytännössä asiantuntijat jalkautuvat säännöllisesti omista työhuoneistaan kohtaamispaikan kävijäperheiden pariin avoimeen tilaan. Välitön, kiireetön läsnäolo tarkoittaa esimerkiksi kahvittelua, leikkimistä ja juttelua perheiden kanssa. Työntekijöiltä vaaditaan hyviä kohtaamistaitoja ja osaamista turvallisen ilmapiirin luomiseen ja sen ymmärrystä, kuinka luottamuksen rakentaminen avaa siltoja perheiden elämäntarinoille ja madaltaa vaikeiden asioiden puheeksi ottoa. Toisaalta vaaditaan myös paljon itsensä johtamisen taitoja ja jalkautumisen tulee sisältyä työntekijän perustehtävään. Työntekijän saatavilla olo tulee varmistaa esimerkiksi suhteessa lakisääteisiin tehtäviin, jotka voivat vaatia kiireellistä hoitamista.

Yhteiskehittäminen vaatii aikaa ja kohtaamista. Perheiden mukaan kutsuminen kehittämistilaisuuksiin vaati osaltamme sitä, että tuttu työntekijä henkilökohtaisesti kutsui ihmisiä osallistumaan ja motivoi, antoi tietoa ja rohkaisi. Ei kannata olettaa, että osallistujia saadaan mukaan vain ilmoituksella sosiaalisessa mediassa. Tilanne on usein uusi, ja vaikuttamismahdollisuudet ja osallistuminen voivat jännittää ja pelottaa. On huomioitava esteettömyys ja esimerkiksi vieraskielisten osallistumisen tukeminen tulkkien avulla. On tärkeää ymmärtää asiakkaan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvien roolien mahdolliset vaikutukset yhteisessä keskustelussa ja tiedostaen kaataa raja-aitoja, mitä yhteiskehittäminen jo itsessäänkin voi mahdollistaa. On tärkeää korostaa kokemustiedon tärkeyttä teoriatiedon tukena. Osallistujien palkitseminen voi merkitä osallistujalle sitä, että hänen osallistumisensa oli tärkeää. Yhteiskehittämisestä on luotu oma mallinnuskuvaus Innokylään otsikolla: Yhteiskehittämisen työpajat lapsiperheiden avoimessa kohtaamispaikassa

Koordinaattorin tehtävänkuva laajan palvelun kohtaamispaikassa on muuttuva ja monitasoinen. Koordinoivan tahon tulee ymmärtää kohtaamispaikan ja perhekeskuksen kokonaisuus suhteessa perheiden tarpeisiin kyseisellä alueella. Ei voida olettaa, että toiminta voisi olla täysin samankaltaista eri alueilla ja kaupunginosissa. Koordinoiva taho tukee jokaista kaupungin ja järjestön toimintaa ja näkee yhtymäpintoja näiden toiminnoissa. Järjestöissä toimivien työntekijöiden perustehtävä on usein muokattavissa todellisen tarpeen mukaisesti, mikä tukee sitä, että myös kohtaamispaikoissa koordinaattorin työtehtävät ja vastuualueet voivat limittyä muiden toimijoiden kesken.

Alueen perheiden erityisyys on huomioitava toiminnan suunnittelussa. Tärkeintä siinä, että alueen perheiden tarpeet tulevat esiin, on perheiden ja alueella toimivien ammattilaisten saaminen osallisiksi toimintaan ja sen kehittämiseen. Koivukylässä esimerkiksi tiedettiin, että alueella asuu perheitä, jotka eivät löydä palveluihin ja vieraskielisten osuus on suuri ja nämä asiat huomioitiin alusta lähtien.

Perhekeskuksen kohtaamispaikkojen tulisi palvella kaikenikäisten lasten ja nuorten perheitä. On tärkeää ottaa huomioon esimerkiksi tilojen suhteen kouluikäisten lasten tarpeet ja se, että aukioloajat palvelevat kaikkia perheitä, ei vain kotona lapsia hoitavia vanhempia.

Kohtaamispaikan perustamisvaiheessa alueelta puuttui perhekeskus ja kohtaamispaikasta alkoi muotoutua sitä muistuttava kokonaisuus. Oli tärkeää erottaa, että kohtaamispaikassa perhepalveluiden tuottamista olennaisempaa on yhteisöllinen vertaistoiminta. Kun vastaavia monitoimijaisia ja vahvasti palveluita tuottavia kohtaamispaikkoja perustetaan, onkin tärkeää, että jokainen toimija ymmärtää, että kohtaamispaikassa toimiminen tarkoittaa ennen kaikkea palveluiden jalkautumista yhteisölliseen vertaistoimintaan, ei vain omien palveluiden tuomista samoihin tiloihin.

Hae TerveSos -palkintoa 2022:

1. Miksi juuri tämä toimintamalli pitäisi palkita?

Koivukylän perhekeskuksen kohtaamispaikan mallissa on luotu uudenlaista kumppanuutta ja yhteisjohtajuutta- ja toimijuutta niin asiakkaiden ja vapaaehtoisten kuin eri sektoreiden toimijoiden kesken. Tällaista sektorirajat ylittävää yhteiskehittämistä tarvitaan sote-keskuksissa ja hyvinvointialueella. Kuvauksessa esitellään konkreettinen ja skaalautuva malli perhekeskuksen kohtaamispaikkojen kehittämiseksi, lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Pilotti on toteutettu alueella, jossa vieraskielisten osuus on suuri ja perheiden on vaikeaa löytää palveluihin ja se vastaa osaltaan sektoroituneen palvelujärjestelmän haasteisiin, jossa perheet eivät saa kokonaisvaltaista tukea.

Yhteisjohtajuus on tarkoittanut sektorirajat ylittävää yhteistä päätöksentekoa monitoimijaisissa päätöksenteon rakenteissa ja kehittämistä rinta rinnan, jolloin jokaisen toimijan osallisuus on toteutunut ja kumppanuudella on vahvistettu alueen perheiden hyvinvointia. Asiakkaiden ja työntekijöiden osallisuus on toteutunut niin arjessa kuin kehittäjäosallisuutena yhteiskehittämällä.

Uudenlaiset näkökulmat ja rakenteet ovat vahvistaneet eri toimijoiden yhteistoimintaa ja eri toimijoiden toiminta täydentää toisiaan eikä ole päällekkäistä.

Perhekeskusten kohtaamispaikkoja kehitetään parhaillaan koko maassa ja Koivukylän malli tukee muidenkin alueiden kehittämistä, ollen ensimmäinen vahvasti yhteistoimijainen perhekeskuksen kohtaamispaikka. Malli on juurtunut Vantaan ja Keravan kehitteillä olevalle hyvinvointialueelle sekä MLL:n toimintaan ja kehittämistä on tehty tiiviisti yhdessä alueen sote-hankkeen kanssa. Se on malli, jota voi hyödyntää kokonaisuutena tai palasina missä vain valtakunnallisesti.

2. Näkyykö toimintamallissanne esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sote-alan työn imun vahvistaminen tai pakolaisuuteen, maahanmuuttoon tai turvallisuuteen liittyvät asiat?

Kehittämämme toimintamalli perustuu lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Erityisesti mallin kohderyhmänä ovat olleet maahanmuuttajataustaiset perheet, jotka kattavat noin 70% kohtaamispaikan kävijöistä ja vapaaehtoisista. Mallissa kehitetty kohtaamispaikka vahvistaa alueiden yhteisöllisyyttä ja sitä kautta turvallisuutta ja edistää uudenlaista asiantuntijuutta sote-alalla.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Yhdessä Vantaan kaupungin ja muiden järjestöjen toimijoiden kanssa Koivukylän avoimen kohtaamispaikan toimintamallia kehitettiin ja mallinnettiin MLL Uudenmaan piirin Perheitä kohtaamassa -hankkeessa.

Mallinnus ja arviointi perustuvat yhteiseen kehittämistyöhön eri toimijoiden kesken. Kehittämistä ja arviointia on toteutettu yhteiskehittämisen tilaisuuksissa, johtoryhmän kokouksissa ja talokokouksessa, työntekijöiden havaintojen ja itse- ja vertaisarvioinnin perusteella sekä keräämällä jatkuvaa palautetta ja toiveita perheiltä ja sidosryhmiltä. Hankkeessa on toteutettu vuosittaiset kävijäkyselyt ja sidosryhmäkyselyt.

Tulokset:

1. Perheet saivat alueelle avoimen kohtaamispaikan, jossa voivat viettää aikaa, tavata muita lapsia ja aikuisia ja saada tarvitessaan vertaistukea sekä välitöntä moniammatillista tukea kaupungin ja järjestön työntekijöiltä.

Perheet saivat kohtaamispaikasta iloa yhteisestä tekemisestä ja vertaistukea.
Perheet tunsivat kohtaamispaikan työntekijät ja tunsivat olonsa tervetulleeksi.
Perheet saivat kohtaamispaikasta aiempaa helpommin apua ja tukea ja lisää tietoa lapsiperheiden palveluista. Kohtaamispaikasta oli helppo pyytää apua.
Toiminta tuki lasten ja vanhempien tutustumista toisiin perheisiin.
Toiminta mahdollisti vertaistuen, kohtaamisen ja yhteisöllisyyden.
Ammattilaisten kohtaamisvuorot ja jalkautuminen kohtaamaan perheitä mahdollisti välittömän ja kynnyksettömän avun ja tuen.
Toiminta paikkasi alueelta puuttuvia palveluita ja hyödynsi eri toimijoiden asiakaskuntaa.

2. Järjestöjen ja kaupungin yhteistoiminta tiivistyi ja tiedonkulku parantui, mikä vahvisti alueen lapsiperheille monipuolisen, asiantuntevan tuen erilaisissa elämäntilanteissa.

Yhteistyö eri toimijoiden kanssa tiivistyi toiminnan myötä. Toiminta loi uusia rakenteita kaupungin, järjestöjen ja seurakunnan yhteistoiminnalle.
Tiedon kulku eri toimijoiden välillä parantui ja syntyi uusia toimintoja ja yhteistyön muotoja. Yhteistyön tiivistyminen tuki sitä, että eri toimijoiden toiminnat täydensivät toisiaan, eivätkä olleet päällekäisiä ja perheiden ohjaaminen toisten toimijoiden palveluihin oli helpompaa.
Yhteistoimijuus mahdollisti eri toimijoiden konsultaatiomahdollisuudet ja keskinäisen asiantuntijaosaamisen vaihdon.

3. Järjestön koordinointivastuu mahdollisti perheiden osallisuuden, vapaaehtoistoiminnan, joustavan toiminnan, ketterän yhteistyön ja palveluiden sovittamisen

Kehittämisen myötä on tullut esiin, että järjestöt voivat tavoittaa myös niitä perheitä, jotka eivät muutoin löytäisi tarvitsemiinsa kaupungin palveluihin. Järjestön toimintaan on matalampi kynnys osallistua ja sitä ei leimaa viranomaistoiminta.
Järjestön koordinaatio mahdollistaa laadukkaan vapaaehtois- ja vertaistoiminnan ammatillisen toiminnan lisänä.
Järjestöyhteistyö on toimivaa koordinoivan järjestön valmiiden verkostojen ja rakenteiden, sekä kokemuksen kautta.
Järjestötoimija kykenee joustavaan toimintaan ja pystyy reagoimaan nopeasti perheiden ja toimijaverkoston tarpeisiin.
Järjestötoiminta perustuu kansalaistoimintaan ja vankkaan kokemukseen perheiden tasavertaisesta kohtaamisesta ja osallisuuden tukemisesta.

4. Perheiden osallisuus vahvistui ja toimijuus voimaannutti kävijöitä ja vapaaehtoisia.

Kohtaamispaikan toiminnan myötä alueen lapsiperheiden mahdollisuudet osallistua kehittämiseen, vaikuttaa palveluihin ja olla osallisina itselleen tärkeässä toiminnassa ovat lisääntyneet.
Yhteiskehittämisen ja kehittäjäkumppanuuden myötä kehittämiseen osallistuminen vahvisti perheiden voimaantumista ja toimintakykyä.
Alueen lapsiperheiden kanssa toimivat työntekijät tulivat tietoisemmiksi niin perheiden arjen osallisuudesta kuin kehittäjäosallisuudesta.
Ammattilaiset kehittivät toimintaa aiempaa enemmän yhdessä perheiden ja vapaaehtoisten kanssa.

Yhteiskehittämisen päivissä perheet, vapaaehtoiset ja työntekijät kehittivät ja arvioivat yhdessä toimintaa