| Innokylä

Toimintaympäristö

Päihteitä käyttävät naiset kokevat edelleen vanhaa stigmatisointia yhteiskunnassa. Kun päihteisiin yhdistetään lähisuhdeväkivallan kokemukset joko kokijana tai tekijänä, koettu stigma on pahimmillaan kolminkertainen. Yhteiskunnan polarisoituminen, arvojen koventuminen sekä yksilön vastuun korostaminen omasta hyvinvoinnistaan koskettaa vahvasti päihteistä toipuvien naisten elämää. Usein äänen saavat myös yksittäiset selviytymistarinaansa kertovat ihmiset, joka yksipuolistaa kuvaa siitä, mitä päihteiden ja lähisuhdeväkivallan monisyinen yhteys voi tarkoittaa. Järjestöjen rahoitusten vähentyessä on yhä tärkeämpää, että ääneen pääsevät ihmiset, jotka tarvitsevat arkensa tueksi erilaisia tukipalveluita tai vertaisten tarjoamaa tukea. Jos stigmatisoidut ryhmät eivät saa omaa ääntää kuuluviin yhteiskunnassa, heidän ohi puhutaan ja iso osa ilmiöistä jää tavoittamatta.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Päihteitä käyttävien ja käytöstä toipuvien naisten ääni jää usein kuulumattomiin. Lähisuhdeväkivallan kysymykset kytkeytyvät usein päihteiden käyttöön mutta voimakas häpeä ja syyllisyys estää usein avun hakemisen. On tärkeää nostaa esille päihteiden käytöstä toipuvien ja lähisuhdeväkivaltaa kohdanneiden naisten oma ääni, sillä vain siten voimme vähentää heihin kohdistuvaa stigmaa ja sitä kautta myös parantaa mahdollisuuksia apuun ja tukeen.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Päihteitä käyttävien naisten ääni ei useinkaan tule kuulluksi. Voitko kuunnella minua -runonäyttely lähtökohtana on ollut tuoda esille ihmisten omaa kokemusääntä mahdollistaen sen, että ihminen säilyttää täyden anonymiteetin. Periaatteena on, että jokaisella on ääni ja jokainen ansaitsee tulla kuulluksi, riippumatta siitä, missä kohden omassa prosessiaan on. Keskeisenä ajatuksena on ollut, ettei tarvitse olla "valmis" tarinassaan voidakseen kertoa, vaikuttaa ja tulla nähdyksi. Kohderyhmän naisia ei erikseen ole kutsuttu kirjoittamaan tai osallistumaan näyttelyyn, vaan tuotokset ovat syntyneet osana muuta vertaistyöskentelyä päihdetoipumisen ja lähisuhdeväkivallan teemojen ympärillä. Runonäyttelymalli on tarjonnut mahdollisuuden osallistua, kirjoittaa ja osallistua vaikuttamistyöhön ilman omaa ykistyistä tarinaa ja omia kasvoja.

Näyttely tavoittelee myös niin sanottua suurta yleisöä. Sillä vahvin stigmatisointi kohderyhmää kohtaan syntyy suuren yleisön asenteista, arvoista ja ymmärtämättömyydestä ilmiötä kohtaan. Näyttelyn tavoitteena on rohkaista ihmisiä pysähtymään hetkeksi naisten omien kokemusten äärelle ja tarkastelemaan heitä heidän omien sanojensa kautta.

Tavoiteltu muutos

Kokemusäänet on kasattu näyttelyksi, jotta päihteiden ja lähisuhdeväkivallan yhteys ymmärrettäisiin paremmin ja jotta ilmiö tulisi näkyväksi yhteiskunnassa. Näyttely pyrkii vähentämään päihteisiin ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvää stigmaa. Tarkoitus on avata ja sanoittaa sitä, miten ihmiset joiden elämään päihteet ja väkivalta ovat ehkä kuuluneet, ovat myös paljon muuta kuin ongelmansa.

Näyttelyn tavoitteena on myös rohkaista ihmisiä joita näyttelyssä kuvatut ilmiöt koskettavat hakemaan apua. Näyttely kertoo viestiä, että ihminen ei ole väkivaltaan tai päihteisiin liittyvien vaikeuksien kanssa yksin.

Toteutussuunnitelma

Näyttely on toteutettu sekä fyysisenä kiertävänä näyttelynä että verkkoversiona. Fyysinen kiertävä näyttely kiertää erityisesti kirjastoissa, joissa sen on mahdollista tavoittaa ihmisiä, jotka eivät muutoin olisi teemasta kiinnostuneet. Se tuo ilmiön näkyväksi arkiseen ympäristöön, joka on kaikille avoin. Verkkonäyttely puolestaan mahdollistaan näyttelyn saavutettavuuden myös heille, jotka eivät fyysistä näyttelyä pääse katsomaan. Verkkonäyttelyn valtteja ovat myös se, että osa verkkonäyttelyn runoista on luettu myös ääniraidoiksi. Runot ääniraidoille ovat lukeneet naiset, jotka ovat itse olleet myös kirjoittamisprosessissa mukana.

Runonäyttelyyn on yhdistetty kuvitusta. Runojen pohjalta on toteutettu kolme sarjakuvateosta. Näyttelyyn kuuluvien sarjakuvien takana on sarjakuvataiteilija Emilia Laatikainen. Emilia Laatikainen on oululainen sarjakuvantekijä, kuvataiteen opettaja ja toipuva alkoholisti. Laatikaisen omaelämäkerrallinen sarjakuvateos Ei ois susta uskonu julkaistiin syksyllä 2023, ja se kertoo yhden matkan päihderiippuvuudesta toipumisesta. Myös näyttelyn kuvituksessa on siis haluttu huomioida kuvittajan oma kosketuspinta päihdetoipumiseen.

Kuvitus Emilia Laatikainen, Voitko kuunnella minua sarjakuvateos

Emilia Laatikaisen sarjakuvateoksia on näyttelyssä esillä kolme, joista ylläoleva kuva on yksi.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Naisten, jotka ovat toipumassa päihteiden käytöstä väkivallankokemukset tulevat edelleen ohitetuiksi. Lähisuhdeväkivalta näyttäytyy naisten elämässä usein monin tavoin ja väkivallan kysymykset kietoutuvat toisiinsa monimutkaisena vyyhtinä. Toimintamallin pohjalla olevan VEERAT -hankkeen toteuttaman (2022) kyselyn mukaan (N57) 95% päihteitä haitallisesti käyttäneistä naisista on kokenut elämässään lähisuhdeväkivaltaa. Lähisuhteessa tapahtuva väkivalta yhdistettynä naisen omaan haitalliseen päihteiden käyttöön, syventää entisestään naisten kokemaa stigmaa ja naisten on vaikea saada tukea tilanteeseensa.

Voitko kuunnella minua? -runonäyttely on toteutettu yhdessä naisten kanssa, jotka ovat osallistuneet vertaisryhmä - tai työpajatoimintaan liittyen päihteistä toipumiseen ja lähisuhdeväkivallan kysymyksiin. Näyttelyyn on osallistunut runojen kirjoittajana 70 naista. Runot on kirjoitettu yhteisöllisen kirjoittamisen keinoin, joten niissä kuuluu sekä yksilön että yhteisön ääni. Tekstit ovat puhtaasti asiakkaiden itsensä kirjoittamia ja tarkoitus on ollut, että äänen on saanut jokainen, jota teema koskettaa.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Voitko kuunnella minua -runonäyttely tuo esille kokemusääniä päihteiden ja lähisuhdeväkivallan monisyisestä yhteydestä. Se tuo esille naisten omia ajatuksia ja kokemuksia itsestään, tunteistaan, toiveistaan. Runot käsittelevät naisten tunteita ja kokemuksia lähisuhdeväkivallasta, mutta myös heidän toiveitaan ja haaveitaan tulevaisuudesta sekä sitä, miten naiset itsensä näkevät. Näyttely luo alustan osallisuudelle vaikuttamistyössä ja luo eräänlaisen vapaaehtoisuuden muodon. Se antaa kokemuksen olla osa jotakin isompaa kokonaisuutta ilman yksityisen tarinan kertomista ja omien kasvojen antamista ilmiölle. Tekstin tuottaminen taiteen muotoon tarjoaa mahdollisuuden tulla kuulluksi ja nähdyksi monin eri tavoin – taiteen turvin voi hiljaisia kokemuksia herätellä eloon.

Katsojalle ja suurelle yleisölle tekstit ja kuvat antavat mahdollisuuden samaistua toisen ihmisen kokemuksiin ja ajatuksiin tietämättä tarkempia yksityiskohtia. Näyttely tuo esille ilmiön, joka jää edelleen yhteiskunnassamme piiloon.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Näyttelyyn johtanut työskentely on toteutettu osana ammattilaisohjattua vertaisryhmätoimintaa, jonka toteuttamista varten on luotu monistettava malli ja materiaalit. Työskentelyä on siis mahdollista toteuttaa mallin pohjalta eri organisaatioissa.
Voitko kuunnella minua - näyttely on uniikki kokonaisuus, mutta näyttelyajatuksen voi soveltaa käytännössä mihin tahansa teemaan ja kohderyhmään.
Näyttelyn kotiorganisaatiossa näyttelylle on luotu käytänteet näyttelyn siirtämisestä tilasta toiseen.
Kiertävän näyttelyn tarvikkeet on luotu siten, että näyttely on mahdollista siirtää postin kautta. Lisäksi on koottu yksinkertainen ohjeistus näyttelyn kasaamista varten.
Näyttely on mahdollista varata mihin tahansa organisaatioon vierailulle näyttelylle luodun näyttelykalenterin aikataulun mukaisesti.
Verkkonäyttely on toteutettu Sway-pohjalle, jolloin sen toteuttaminen on maksutonta.
Fyysisen näyttelyn teokset on painettu sekä kankaille että kennolevyille, ja niiden painokustannukset ovat noin 1000€
Näyttely on kiertänyt pääosin kirjastoissa, jolloin näyttelytilat ovat pääosin maksuttomia.

Vinkit toimintamallin soveltajille

a. Miksi juuri tämä toimintamalli pitäisi palkita?
Voitko kuunnella minua -runonäyttely tarjoaa alustan kulttuurin ja sosiaali- ja terveysalan yhdistämiselle. Verkkonäyttely on tavoittanut lähes 500 kävijää (avattu marraskuussa 2024), joten sen saavutettavuus on hyvä. Näyttely on kiertänyt/kiertää kirjastoissa eri puolella Suomea, joten se mahdollistaa ilmiön nostamisen esille myös syrjäisimmillä seuduilla. Vaikka Voitko kuunnella minua -runonäyttely on uniikki kokonaisuus, toimintamalli on mahdollisuus monistaa moniin eri teemoihin ja kohderyhmiin.

b. Miten toimintamallissanne näkyy TerveSos -palkinnon tämän vuoden teema: Rohkeat ja raikkaat ilmiölähtöiset ratkaisut tulevaisuuteen

Voitko kuunnella minua -runonäyttely tarjoaa mahdollisuuden tarkastella päihteisiin ja lähisuhdeväkivaltaan liittyen teemoja tekstien ja kuvien kautta, turvallisesti taiteen luoman etäisyyden kautta. Siinä kuuluu sekä yhteisön että yksilön ääni, eikä se henkilöidy yksittäisiin kokemustarinoihin vaan tarjoaa laajemman näkökulman vaiettuun ilmiöön.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Koska näyttelyn tarkoitus on ollut stigman poistaminen ja ilmiön näkyväksi tekeminen, sen tuloksia on vaikea mitata.

Yksilötasolla prosessiin osallistuneet asiakkaat ovat kokeneet tärkeäksi osallistumisen ja oman äänensä näkyväksi tulemisen. Saavutettavuuden kannalta eri kirjastot ovat ottaneet näyttelyn hyvin vastaan ja sen aihetta on pidetty tärkeänä.

Kokemukset vaikuttamistyön mahdollistajana - Voitko kuunnella minua? -runonäyttely

Kuva