Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Kokemus käyttöön!

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Mitä hyvinvointialueiden tulisi ottaa huomioon kokemustoimijoiden kokemustiedon hyödyntämisen prosessissa? 

  • Miten voin hyödyntää kokemustietoa oman organisaationi toiminnassa?
  • Mitä pitäisi ottaa huomioon?
  • Mistä löydän juuri meille sopivan kokemustoimijan? 
Toimintaympäristö

Kokemustoimijoiden välittämän kokemustiedon avulla on mahdollista parantaa palveluiden oikea-aikaisuutta ja tuloksellisuutta. Kokemuslähtöinen tuloksellisuuden kehittäminen on tulevaisuudessa entistä kiinteämpi osa hyvinvointipalveluja tuottavien organisaatioiden arkea. 

Kokemustoimijat toimivat yhdessä ammattihenkilöstön kanssa yhteisen tavoitteen suuntaisesti, arvioivat ja etsivät aktiivisesti ratkaisuja tunnistettuihin haasteisiin tai kehittämiskohteisiin. 

Koulutettujen kokemustoimijoiden kokemustieto on oiva väline asiakasosallisuuden ja -ymmärryksen toteuttamiseen niin hyvinvointialueilla kuin vaikkapa palvelualan yrityksessä. 

 

 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kokemustoimintamalli tarjoaa väylän osallisuuden toteutumiselle. Tätä kautta kokemustoimintamalli linkittyy osallisuuteen sekä yhteiskehittämiseen liittyviin strategioihin, kuten esimerkiksi asiakas- ja potilasturvallisuusstrategiaan. 

Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategialla ja toimeenpanosuunnitelmalla 2022-2026 edistetään osallisuutta, turvallisuutta vahvistavia toimia ja turvallisuuskulttuurin johtamista Suomessa. Sen ensimmäisenä kärkitavoitteena on "Yhdessä asiakkaiden ja potilaiden kanssa". Strateginen kärki nostaa esille asiakkaiden, potilaiden ja heidän läheistensä merkitystä turvallisuuden kehittämisessä.

Osallisuuden lisääminen vaatii sitoutumista kaikilla toiminnan tasoilla: Asiakkaat ja potilaat otetaan mukaan kansallisen tason suunnittelu- ja kehittämistoimintaan sekä palvelunjärjestäjien, -tuottajien ja palveluyksiköiden toiminnan suunnitteluun ja arviointiin sekä turvallisuustyöhön. (s. 22)

Strategia suosittelee ottamaan asiakas- ja potilasedustajat mukaan hyvinvointialueiden toiminnan kehittämiseen. Erityisen tärkeää on huomioida haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden ja potilaiden mahdollisuus joko suoraan tai esimerkiksi potilasjärjestöjen kautta osallistua toiminnan kehittämiseen heitä paremmin palvelevaksi ja turvallisemmaksi. (s. 23)

Järjestölähtöinen kokemustoiminta tukee asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian ensimmäistä kärkitavoitetta sekä sen toimeenpanosuosituksia.

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kokemuslähtöinen kehittäminen

- tukee asiakasosallisuuden toteutumista. 

- auttaa organisaatiota tarjoamaan oikea-aikaisia ja entistä paremmin tarpeisiin vastaavia palveluita. 

- tukee asiakas- ja ratkaisukeskeisen toimintakulttuurin rakentamista. 

- aktivoi vuoropuhelua palveluja tarjoavan sekä niitä käyttävän asiakkaan välillä. 

- antaa näkymän kokemuksiin, joiden avulla tuetaan organisaation kehittymistä, joustavuutta ja muutoskyvykkyyttä.

- tarjoaa väylän osallisuuden toteutumiselle ja hyvinvoinnin tukemiselle. 

Tavoiteltu muutos

Kokemustietoa hyödynnetään kaikkialla siellä, missä palveluja suunnitellaan ihmisille. 

Kokemustiedon ja asiakasymmärryksen avulla palvelut kehittyvät entistä paremmiksi, yhdenvertaisemmiksi sekä oikea-aikaisiksi.

Ammattilaisen ja järjestelmän kuormitus vähenevät, kun tuki ja apu kohdentuu paremmin. 

Ratkaisun perusidea

Toimintamallin perusajatus on se, että ne ihmiset, joita varten palveluja tarvitaan, ovat keskeisessä osassa myös sen kehittämisessä. Mallin avulla tuetaan järjestölähtöisten kokemustoimijoiden välittämän kokemustiedon hyödyntämisen valmistelua ja prosessia hyvinvointialueilla. 

Kokemustoimija on valtakunnallisen mallin mukaisesti koulutettu henkilö, jolla on omakohtaista tai läheisenä olemisen kokemusta pitkäaikaissairaudesta, vammautumisesta, vammaisuudesta tai vaikeasta elämäntilanteesta. 

Mitä hyvinvointialueiden tulisi ottaa huomioon kokemustoimijoiden kokemustiedon hyödyntämisen prosessissa? 

1. Valmistelu  

  • Hyvinvointialue tekee päätöksen hyödyntää kokemustoimijoita toiminnassaan.

  • Järjestöyhteyshenkilöiden nimeäminen organisaation eri tasoille.

  • Kokemustoimintaan perehtyminen: laaditaan kokemustoiminnan toimintamalli.  

  • Järjestöyhteyshenkilöt hakevat tunnukset Kokemustoimintaverkoston kokemuspankkiin.

2. Tarpeen selvittäminen ja kokemustoimijan tilaaminen järjestöyhteyshenkilön tehtävänä 

  • Tarpeen selvittäminen: tiimi tai yksikkö tunnistaa ja määrittelee tarpeen kokemustiedon hyödyntämiselle (mitä, missä, milloin, kenelle…). 

  • Tiimin tai yksikön henkilö täyttää tilauslomakkeen ja välittää sen järjestöyhteyshenkilölle.  

  • Järjestöyhteyshenkilö etsii sopivan kokemustoimijan kokemuspankista tai suoraan järjestöstä. 

  • Järjestöyhteyshenkilö välittää tehtävänkuvauksen kokemustoimijalle.  

  • Kokemustoimija ottaa tehtävän hoitaakseen.  

  • Järjestöyhteyshenkilö välittää kokemustoimijan tiedot ja perehdytysmateriaalin (minkä?) sekä tilaajan ja kokemustoimijan palautelomakkeet tiimille tai yksikölle.  

3. Tarpeen selvittäminen ja kokemustoimijan tilaaminen tiimin tehtävänä 

  • Tiimin tai yksikön edustaja ottaa yhteyttä kokemustoimijaan.  

  • Tiimin tai yksikön edustaja sopii tehtävästä sekä hyvinvointialueen määrittelemän palkkion ja kulukorvauksen maksamisesta. 

  • Tiimin tai yksikön edustaja sekä kokemustoimija täyttävät yhdessä toimeksiantolomakkeen.  

  • Tiimin tai yksikön edustaja välittää kokemustoimijalle perehdytysmateriaalin ja palautelomakkeen tutustuttavaksi ennen tehtävää.  

4. Tehtävä ja jälkihoito 

  • Kokemustoimija toteuttaa sovitun tehtävän ja saa suullisen palautteen.  

  • Kokemustoimija täyttää palkkiolomakkeen ja lähettää sen verokortin kera tiimin tai yksikön edustajalle.  

  • Kokemustoimija täyttää palautelomakkeen.  

  • Tiimin tai yksikön edustaja tarkistaa ja hyväksyy palkkiolomakkeen. 

  • Tiimin tai yksikön edustaja toimittaa toimeksiantosopimuksen ja palkkiolomakkeen henkilöstöpalveluihin. 

  • Henkilöstöpalvelu maksaa tehtävästä sovitun mukaisesti.  

  • Tiimin tai yksikön edustaja täyttää palautelomakkeen.  

  • Hyvinvointialueen järjestökoordinaattori koostaa palautelomakkeiden tiedot vuosittain.  

5. Toiminnan kehittäminen yhteistyössä 

Hyvinvointialueen järjestökoordinaattori ja järjestöyhteyshenkilö kehittävät toimintaa yhteistyössä Kokemustoimintaverkoston alueellisen ohjausryhmän kanssa.  

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Hyvinvointialueen tulee tehdä päätös hyödyntää kokemustoimijoita toiminnassaan. 

Järjestöyhteyshenkilöiden nimeäminen organisaation eri tasoille. 

Kokemustoimintaan perehtyminen: kokemustoiminnan toimintamalli maakunnassa.  

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallia soveltaville kokemustoiminta tarjoaa väylän asiakaslähtöiselle kehittämiselle, joka on osa organisaation tiedolla johtamisen kokonaisuutta. 

Kokemustoiminnan käyttöönoton mallia voi soveltaa monella tavalla räätälöimällä sitä kunkin organisaation tilanteeseen ja tarpeisiin sopivaksi. 

Toimintamalli edellyttää johdon sitoutumista sekä tukea koko organisaatiolle. Eri vaiheille tarvitaan yhteisesti sovitut pelisäännöt ja toteutustavat sekä yksittäisessä tiimissä että koko organisaation tasolla.

Kokemustoiminnan käyttöönotto edellyttää

  • organisaation johdon hyväksyntää kokemustiedon hyödyntämisestä ammattilaisten työn tukena, 
  • päätöstä hyödyntämisestä, alueellisesta toimintamallin soveltamisesta ja sen pelisäännöistä sekä 
  • toimialojen yhteistyötä. 

Yhteistyön kehittäminen edellyttää myös eri toimijoiden palautteiden keräämistä ja analysointia. 

 

YHTEISTYÖN PERIAATTEET 

  • Osapuolten ajan arvostaminen.

  • Osallistumisen helppous.

  • Keskinäinen kunnioitus.

  • Salassapito ja luottamus.