KOKO-toimintamalli - Monialainen yhteistyö lastenpsykiatrian ja lastensuojelun yhteisasiakkaan kotiutumisen tueksi
Toimintamalli tukee monialaista yhteistyötä lapsen kotiutuessa lastenpsykiatrian akuuttiosastojaksolta omaan arkiympäristöönsä. Se ohjaa ammattilaisia tuen tarpeen yhteiseen arviointiin sekä suunnitellusti tiivistämään yhteistyötä lapsen tueksi.
Toimintamallin nimi
Toimintamalli tukee monialaista yhteistyötä lapsen kotiutuessa lastenpsykiatrian akuuttiosastojaksolta omaan arkiympäristöönsä. Se ohjaa ammattilaisia tuen tarpeen yhteiseen arviointiin sekä suunnitellusti tiivistämään yhteistyötä lapsen tueksi.
Kuva
Kuva
Kuvateksti
KOKO -toimintamalli on kuvattu polkukuvaan ja polun etappeja avaaviin dioihin. Voi ladata koko toimintamallikuvauksen pdf-liitteenä kuvien yläpuolelta.Kuva
KOKO-toimintamallin perusideana on koota lastensuojelun asiakkuudessa ja samanaikaisesti lastenpsykiatrian akuuttiosastolla olevan lapsen ympärillä toimiva ammattilaisverkosto tiiviiseen yhteistyöhön akuuttijaksolta kotiutumisen tueksi.
KOKO-toimintamalli on geneerinen polkumalli kotiutumista seuraavien 3-4 viikon toimenpiteistä/tapahtumista.
Toimintamallissa pyritään selkeyttämään lapsen akuuttijakson aikaista sekä kotiutumisen jälkeistä monialaista yhteistyötä. Ideaalitilanteessa toimintamalliin kytketään KOKO-tiimin valmentava tuki ammattilaisille yhteistyön tueksi.
Toimintamallin tarkoitus on yhtenäistää monialaisen yhteistyön toimintatapoja, jotta toimijoiden välinen yhteistyö ei olisi sattumanvaraista ja esimerkiksi työntekijän työtilanteesta, kokemuksesta tai kiireestä riippuvaista. Toimintamallilla pyritään varmistamaan ammattilaisten välinen riittävä tiedonkulku, lapsen tuen tarpeen yhteinen arviointi sekä lapsen kuntouttavan arjen kokonaisuuden suunnittelu.
Toimintamalli saattaa ammattilaiset suunnittelemaan yhdessä lapsen turvallisen kotiutumisen tukea, selkiyttämään ammattilaisten vastuita jatkotyöskentelyssä sekä tiivistämään monialaista yhteistyötä lapsen kotiutumisen vaiheeseen. Toimintamallin avulla pyritään vahvistamaan perheen omaa toimijuutta sekä ohjaamaan verkostoa toimimaan yhteisen tavoitteen suuntaisesti.
KOKO-toimintamallia on kehitetty Etelä-Suomen OT-keskushankkeessa (2022-2023).
Lasten, nuorten ja perheiden vaativimpien palveluiden osaamis- ja tukikeskukset, lyhyemmin OT-keskukset, ovat yhteistyöalueille (YTA) suunnitteilla oleva integratiivinen palvelurakenne (Halila ym. 2021, THL). OT-keskusten toiminnan on suunniteltu sisältävän integroituja palveluja koskevaa tutkimus- ja kehittämistyötä, tuen tarjoamista lasten, nuorten ja perheiden parissa työskenteleville ammattilaisille erityisen vaativissa tilanteissa sekä näyttöön tai tutkimukseen perustuvien hoito- tai työmenetelmien kehittämisen ja käyttöönoton tukea keskuksen toiminta-alueella. OT-keskusten on lisäksi katsottu voivan tuottaa vaativia palveluja ja hoitoa pienelle ryhmälle asiakkaita, joiden hoito ja tuki edellyttävät kaikkein vaativinta erityisosaamista. (Emt.)
KOKO-toimintamallia kehitettiin HUS lastenpsykiatrian, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lastensuojelun sekä alueen sivistyspalvelujen välisenä yhteistyönä.
Lähteet:
Halila R., Hoikkala S., Malja M. ja Tapiola M. (2021) Lasten ja nuorten vaativimpien palvelujen osaamis- ja tukikeskuksia valmistelevan työryhmän raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2021:18.
THL. Osaamis- ja tukikeskukset (luettu 31.1.2024).
Kehittämisen pääkohderyhmän muodostavat lastensuojelun, lastenpsykiatrian ja ammattilaiset. Lapset, nuoret ja perheet ovat kehittämisen välillisiä hyötyjiä.
Fokusryhmähaastatteluilla on kartoitettu lastensuojelun, lastenpsykiatrian ja koulun välisen tiedonkulkua,
yhteistyötä, kotiutumiseen liittyviä prosesseja sekä toiveita tulevaisuuden yhteistyölle.
Haastatteluja tehtiin:
- Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lastensuojelun avo- ja laitoshoidon työntekijöille
- HUS:n lastenpsykiatrian työntekijöille
- Espoon alueen koulujen henkilökunnalle sekä
- kokemusasiantuntijoille.
Haastatteluja tehtiin 20 kappaletta. Haastateltuja oli yhteensä yli 60. Valtaosa haastatteluista toteutettiin kasvotusten ja noin neljäsosa virtuaalisesti (Teams).
Haastatteluihin kutsuttiin ammattilaisia ja kokemusasiantuntijoita, joilla toivottiin olevan kokemusta lastenpsykiatrian akuuttiosaston ja lastensuojelun yhteisasiakkuudessa olevista lapsista.
Fokusryhmähaastatteluilla pyrittiin keräämään kokemukseen perustuvaa tietoa kehittämisen kohteesta ja mallintamaan monitoimijaisen yhteistyön lähtötilannetta. Haastatteluaineistosta pyrittiin nostamaan kehittämistyön kannalta keskeisiä teemoja, jotka nousevat useissa haastatteluvastauksissa samankaltaisina sekä yksittäisiä näkökulmia ja kokemuksia, jotka koetaan tärkeinä tuoda ammattilaisten yhteiseen pohdintaan.
Haastattelujen sisältöä käytiin läpi 16.5.2023 järjestetyssä työpajassa, johon kutsuttiin kaikki haastatteluihin osallistuneet ammattilaiset.
Eniten kokemusta yhteisasiakkuudessa olevista lapsista oli lastenpsykiatrian akuuttiosastolla, jossa noin 2/3 potilaista on lastensuojelun asiakkuus ja noin kolmasosa on sijoitettu kodin ulkopuolelle. Myös lastenpsykiatrian avohoidossa olevista lapsista suurella osalla on lastensuojelun tai sosiaalihuollon asiakkuus.
Vähemmän kokemusta lastenpsykiatrian akuuttiosastolla olleista lapsista oli yksittäisellä sosiaalityöntekijällä tai yksittäisellä opettajalla koulussa. Tähän poikkeuksen tekivät kuitenkin erityisluokkien opettajat ja erityistyöntekijät.
KOKO-toimintamallista luotiin Etelä-Suomen OT-keskushankkeessa ensimmäinen versio. Sitä ei ole pilotoitu käytännössä, eikä sen toimivuudesta ole siten kerätty tietoa.
Toimintamallin kehittämiseen osallistuneiden lastenpsykiatrian, lastensuojelun ja koulun toimijoiden näkemykset toimintamallista ja sen hyödyllisyydestä olivat myönteisiä.
Toimintamalli on geneerinen ja pilotoinnin jälkeen laajennettavissa koskemaan koko Etelä-Suomen yhteistyöaluetta (YTA). Toimintamallia voidaan muokata koskemaan myös muita ikä- ja asiakasryhmiä ja käytettäväksi myös muualla Suomessa.
Toimintamallin käyttöönoton tuesta ja jatkokehittämisen prosessista on tärkeää sopia mahdollisimman konkreettisesti. Koordinaatiovastuu on suositeltavaa sopia mahdollisimman selkeästi.
Toimintamallin juurruttamiseen on suositeltavaa varata alussa erillinen resurssi.
Toimintamallin käyttöönoton yhteydessä on suositeltavaa järjestää monialainen koulutus, joka tukee käyttöönoton onnistumista ja toimintamallista saatavaa hyötyä.
Kehittämistyön eteneminen
Fokusryhmähaastatteluiden yhteenveto
Kehittämisen tavoitteeksi oli hankehakemusvaiheessa asetettu erikoissairaanhoidon, lastensuojelun ja koulun yhteistyön mallintaminen. Tavoitetta konkretisoitiin syksyllä 2022 Etelä-Suomen OT-keskushankkeen projektipäällikön, HUS lastenpsykiatrian linjajohdon ja Espoon (1.1.2023 alkaen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue) lapsiperheiden erityispalvelujen johdon kanssa. Tarkennetuksi tavoitteeksi asetettiin kehittää dialogisuuteen perustuva, integratiivinen valmentavan tuen malli, jonka avulla voidaan tukea erityisen vaikeassa tilanteessa olevan lapsen siirtymistä lastenpsykiatrian akuuttiosastolta omaan arkiympäristöönsä (koti, sijaisperhe tai lastensuojelulaitos).
Kehittämisprosessin alussa haluttiin kuulla kentän toimijoilta, miten monialainen yhteistyö toteutuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen yhdyspinnoilla ja erityisesti tilanteessa, kun lapsi kotiutuu lastenpsykiatrian akuuttiosastolta. Kehittämisen onnistumisen kannalta nähtiin tärkeänä, että kehittämisen kohdeympäristössä lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivat ammattilaiset, joiden työhön kehittäminen kohdentuu, osallistuvat kehittämisprosessiin.
TAVOITELTU MUUTOS
- Monialaisen yhteistyön sujuminen lasten, nuorten ja lapsiperheiden erityisen vaativissa palveluissa.
- Lasten ja nuorten hoidon ja tuen vaikuttavuuden paraneminen.
- Käytäntötieto OT-keskuksen toiminnan ja koordinaatiorakenteen kehittämisen tueksi.
- Monialaisen yhteistyön sujuminen lasten, nuorten ja lapsiperheiden erityisen vaativissa palveluissa.
- Lasten ja nuorten hoidon ja tuen vaikuttavuuden paraneminen.
- Käytäntötieto OT-keskuksen toiminnan ja koordinaatiorakenteen kehittämisen tueksi.
Pilotissa toteutettiin fokusryhmähaastatteluita Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lastensuojelun avo- ja laitoshoidon työntekijöille, HUS:n lastenpsykiatrian työntekijöille, Espoon alueen koulujen henkilökunnalle sekä kokemusasiantuntijavanhemmille, joilla oli kokemusta lastensuojelun, lastenpsykiatrian ja koulun välisestä yhteistyöstä. Haastatteluissa kartoitettiin toimijoiden välistä tiedonkulkua, yhteistyötä, kotiutumiseen liittyviä prosesseja sekä toiveita tulevaisuuden yhteistyölle. Haastatteluja tehtiin vuoden 2023 maalis-kesäkuussa yhteensä 20 kappaletta ja haastateltuja oli yli 60.
Haastatteluissa saatua tietoa on hyödynnetty KOKO-toimintamallin kehittämisessä sekä muussa Etelä-Suomen OT-keskuskehittämisessä. Lisäksi haastatteluista tehty yhteenveto on välitetty kaikille haastatteluihin osallistuneilla ja näin pyritty mahdollistamaan materiaalin hyödyntäminen työyhteisöjen omassa kehittämisessä ja yhteiskehittämisessä.
Haastatteluissa tuli esille ammattilaisten:
- halu parantaa yhteistyötä yhdyspinnoilla,
- halu oppia ymmärtämään paremmin toisten toimijoiden työtä ja sen lainalaisuuksia,
- arvostus toinen toisensa työtä kohtaan,
- tarve vastavuoroiseen tietoon ja
- tarve oman työn tukeen.
Turhautumista ja huolta ammattilaisissa aiheuttavat:
- terveydenhuollon ja sosiaalitoimen resurssipula,
- tilanteet, joissa palveluita ei ole saatavilla tarvittavassa aikataulussa,
- tilanteet, joissa olemassa olevat palvelut eivät vastaa lasten ja perheiden tarpeisiin
- tilanteet, joissa työtä ohjaava lainsäädäntö ei riittävän selkeästi tue monialaista yhteistyötä ja
- tilanteet, joissa yhteisymmärrystä lapsen tilanteesta tai tuen painopisteestä ei saavuteta.
Näissä tilanteissa on riski sille, että lapsi ei saa tarvitsemaansa tukea ja apua, tai sen saaminen viivästyy.
Haastetta yhdyspintatyöskentelyyn tuo myös lasten akuuttipsykiatrian nopeatempoisuus ja lastensuojelun perustyön hektisyys sekä se, ettei kotiutumisen vaiheeseen ole olemassa yhdessä sovittuja toimintamalleja ja yhteistyö on riippuvaista esimerkiksi työntekijästä, kiireestä tai asiakastilanteen kompleksisuudesta.
Lapsen ja perheen kokonaistilanteen ymmärtäminen ja riittävän tuen varmistaminen kotiutumisen vaiheessa edellyttäisi aikaa, toimijoiden välistä dialogia ja systemaattisesti toteutettua yhteistä tilannearviota ja lapsen tarvitseman tuen suunnittelua. Tällä hetkellä työtä tehdään kuitenkin enemmän vuorotellen tai rinnakkain kuin yhdessä.
Lastensuojelun ja lastenpsykiatrian yhteisasiakkuudessa olevan lapsen tilanne on lähes poikkeuksetta vaativa ja edellyttää toimijoilta vahvaa yhteistyötä.
Haastatteluissa tuli esiin, että yhdessä tekemistä toivotaan pääsääntöisesti lisää. Yhteistyön koettiin olevan helpompaa jos:
- yhteistyökumppani oli entuudestaan tuttu ja
- jos näkemys lapsen tilanteesta ja tarvittavista toimista oli yhteinen.
KOKO-tiimin pilotointi
Moniammatillisen KOKO-tiimin tavoitteena on ollut tukea ammattilaisia monialaisessa yhteistyössä sekä kehittää kotiutumisvaiheen integratiivista KOKO-toimintamallia.
Tavoitteena on ollut tuoda lapsen monialaista auttajaverkostoa yhteen akuuttitilanteessa, luoda avointa dialogia toimijoiden välille sekä tiivistää verkostoyhteistyötä kotiutumisvaiheen tueksi.
KOKO-tiimiä on pilotoitu kahden projektisuunnittelijan toimesta puolen vuoden ajan (kesä-marraskuu 2023). KOKO-tiimi on työskennellyt lapsen ja vanhempien suostumuksella.
Kehittämiskauden aikana pilotoinnissa mukana olleilla toimijoilla on ollut mahdollisuus jälkikäteen arvioida verkostotyön onnistumista ja haasteita yhdessä sekä reflektoida yhteistyötä.
Pilotointiin on osallistunut 5 länsiuusimaalaista lasta perheineen. KOKO-tiimi on osallistunut lasten akuuttiosastojakson aikaisiin hoito- ja verkostoneuvotteluihin sekä kotiutumista seuraavaan verkostoneuvotteluun. Asiakastapausten monialaista yhteistyötä on suunniteltu, tarkasteltu ja arvioitu yhteisissä keskusteluissa lastensuojelun, lastenpsykiatrian ja koulun ammattilaisten kanssa. Yhdessä on kehitetty kotiutumisvaiheen toimintamallia monialaisen työn tueksi.
Kehittämisen tulokset
Lyhyellä hankekaudella on saatu luotua ensimmäinen versio toimintamallista.
Seuraavaksi toimintamallia on kokeiltava ja jatkokehitettävä käytännössä (OT-keskushankkeen aikana keskusteltiin alustavasti toimintamallin jatkopilotoinnista Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella).
Uuden toimintamallin pilotointi/juurruttaminen vaatii aikaa ja selkeää koordinointia.
Lapsen kokonaistilanteen hahmottaminen kompleksisissa akuuttitilanteissa voi olla haastavaa. Ammattilaisten työn yhteensovittaminen tarvitsee tuekseen yhdessä sovittuja toimintatapoja, jossa monialaiseen yhteistyöhön keskittyvä ulkopuolinen tuki voi hyödyttää ammattilaisia. Verkostoyhteistyön koordinoinnille, ammattilaisten dialogille ja laaja-alaisemmalle toimintatapojen yhtenäistämiselle on tarvetta.
Monialaista yhteistyötä halutaan tehdä hyvin. Pilotointi on osoittanut, että pienilläkin muutoksilla esimerkiksi tiedonkulussa on mahdollista parantaa yhteistyötä. KOKO-tiimin toiminta on mahdollistanut ammattilaisille tilaisuuksia yhteiselle dialogille, toisilta oppimiselle ja ymmärrystä lisääville keskusteluille toisten toimijoiden työkentästä ja työtä ohjaavasta lainsäädännöstä.
Kansikuva
