Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

KOKO-toimintamalli - Monialainen yhteistyö lastenpsykiatrian ja lastensuojelun yhteisasiakkaan kotiutumisen tueksi

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Toimintamalli tukee monialaista yhteistyötä lapsen kotiutuessa lastenpsykiatrian akuuttiosastojaksolta omaan arkiympäristöönsä. Se ohjaa ammattilaisia tuen tarpeen yhteiseen arviointiin sekä suunnitellusti tiivistämään yhteistyötä lapsen tueksi.

Toimintaympäristö

KOKO-toimintamallia on kehitetty Etelä-Suomen OT-keskushankkeessa (2022-2023). 

Lasten, nuorten ja perheiden vaativimpien palveluiden osaamis- ja tukikeskukset, lyhyemmin OT-keskukset, ovat yhteistyöalueille (YTA) suunnitteilla oleva integratiivinen palvelurakenne (Halila ym. 2021, THL). OT-keskusten toiminnan on suunniteltu sisältävän integroituja palveluja koskevaa tutkimus- ja kehittämistyötä, tuen tarjoamista lasten, nuorten ja perheiden parissa työskenteleville ammattilaisille erityisen vaativissa tilanteissa sekä näyttöön tai tutkimukseen perustuvien hoito- tai työmenetelmien kehittämisen ja käyttöönoton tukea keskuksen toiminta-alueella. OT-keskusten on lisäksi katsottu voivan tuottaa vaativia palveluja ja hoitoa pienelle ryhmälle asiakkaita, joiden hoito ja tuki edellyttävät kaikkein vaativinta erityisosaamista. (Emt.) 

KOKO-toimintamallia kehitettiin HUS lastenpsykiatrian, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lastensuojelun sekä alueen sivistyspalvelujen välisenä yhteistyönä. 

Lähteet: 

Halila R., Hoikkala S., Malja M. ja Tapiola M. (2021) Lasten ja nuorten vaativimpien palvelujen osaamis- ja tukikeskuksia valmistelevan työryhmän raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2021:18. 

THL. Osaamis- ja tukikeskukset (luettu 31.1.2024).  

 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Etelä-Suomen OT-keskushankkeen (2022-2023) yhtenä tavoitteena on tuottaa lastensuojelun, lastenpsykiatrian ja koulun yhteistyöllä vaikuttavampaa lasten ja perheiden tukea.

Etelä-Suomen yhteistyöalueella (YTA) on tunnistettu haasteeksi samanaikaisesti vaativan tason lastensuojelun ja psykiatrian sekä koulujen erityisen tuen yhteensovitettuja palveluja tarvitsevien lasten ja nuorten auttaminen. Haasteena on eri toimijoiden välinen yhteistyö, joka on pirstaleista ja osin sattumanvaraista. Nykyinen palvelurakenne ei tue riittävästi yhteisten toimintamallien kehittämistä ja jalkautusta, eikä yhtenäistä tietopohjaa ole.  Haasteena on myös eri hyvinvointialueiden palvelurakenteiden erilaisuus ja perus- ja erityistason palveluiden yhteensovittaminen. Erityisesti tarvetta on erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon välisen yhteistyön ja konsultaatioiden selkiyttämiselle. Oikea-aikaisen avun turvaamiseksi ja päällekkäisen työn vähentämiseksi tarvitaan selkeät palvelupolut ja asiantuntijaverkoston konsultaatiokanavat. Lisäksi tarvitaan yhteistyötä, erityistason palvelujen yhteensovittamista sekä yhteistyötä tukevaa koulutusta.   

Toimintamallia on kehitetty yhdessä Etelä-Suomen OT-keskushankkeen (2022-2023) kolmesta asiakastyön pilotista. 

Pilotin tavoitteet:

  1. Tuottaa OT-tasoinen, lastensuojelua, lastenpsykiatriaa ja koulua integroiva lapsen edun mukainen yhteistyömalli, joka lisää hoidon ja tuen vaikuttavuutta, ja
  2. Testata kehiteltyä mallia systeemisesti lapsen ja perheen ammattilaisverkoston kanssa, lapsen elinympäristö mahdollisimman kattavasti huomioiden.
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kehittämisen lähtökohta: 

Kehitetään dialogisuuteen perustuva, integratiivinen valmentavan tuen malli, jonka avulla voidaan tukea erityisen vaikeassa tilanteessa olevan lapsen siirtymistä lastenpsykiatrian akuuttiosastolta omaan arkiympäristöönsä. Malli tukee kuntouttavaa työskentelyä lapsen arkiympäristössä, joka voi olla koti, sijaisperhe tai lastensuojelulaitos.

Valmentavan tuen mallia on kehitetään ja testataan systeemisesti lapsen ja perheen ammattilaisverkoston kanssa. 

Tuki on suunnattu ammattilaisille, jotka työskentelevät lastenpsykiatrian akuuttiosastolla, lastensuojelussa sekä koulussa. Tuen välillisinä hyötyjinä ovat lapset, nuoret ja vanhemmat. 

Lähtötilanteen kartoittaminen:

Kehitystyön alussa lähtötilanne kartoitettiin fokusryhmähaastatteluin. Haastatteluihin osallistui lastenpsykiatrian akuuttiosaston, -avohoidon, lastensuojelun ja koulujen ammattilaisia sekä kokemusasiantuntija vanhempia. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Etelä-Suomen OT-keskushankkeessa kehitystyöstä vastaavat:

Tanja Koskinen, kehittämistyön koordinointi

Nora Blom ja Milla Mäkelä, pilotin suunnittelu ja käytännön toteutus 

Kehittämiselle on koottu monialainen ohjausryhmä, jossa on edustajat lastenpsykiatriasta, lastensuojelusta sekä sairaalakoulusta/erityiskoulusta. Ohjausryhmä tukee kehittämistyötä ja toimii linkkinä eri organisaatioihin.

Tavoiteltu muutos
  1. Monialaisen yhteistyön sujuminen lasten, nuorten ja lapsiperheiden erityisen vaativissa palveluissa.  
  2. Lasten ja nuorten hoidon ja tuen vaikuttavuuden paraneminen. 
  3. Käytäntötieto OT-keskuksen toiminnan ja koordinaatiorakenteen kehittämisen tueksi. 
Toteutussuunnitelma

Maalis-huhtikuu 2023: Fokusryhmähaastattelut lastenpsykiatrian akuuttiosastolla, lastensuojelun avo- ja laitoshuollon sosiaalityöntekijöille, sairaalakoululla sekä Länsi-Uudenmaan valikoiduilla ala-asteilla.

Toukokuu 2023: Yhteinen keskustelutilaisuus/työpaja fokusryhmähaastatteluiden pohjalta haastatteluihin osallistuneiden tahojen kanssa. Tavoitteena fokusoida edelleen kehittämistarvetta- ja kohdetta.

Kesä-marraskuu 2023: Toimintamallin kehittäminen yhdessä kentän toimijoiden kanssa ja toimintamallin testausta käytännön työssä.

Marras-joulukuu 2023: Kehittämisen tulosten ja kokemusten raportointi sekä tiedon koostaminen ja jakaminen. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kehittämisen pääkohderyhmän muodostavat lastensuojelun, lastenpsykiatrian ja ammattilaiset. Lapset, nuoret ja perheet ovat kehittämisen välillisiä hyötyjiä. 

Fokusryhmähaastatteluilla on kartoitettu lastensuojelun, lastenpsykiatrian ja koulun välisen tiedonkulkua, 
yhteistyötä, kotiutumiseen liittyviä prosesseja sekä toiveita tulevaisuuden yhteistyölle. 

Haastatteluja tehtiin:

  • Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lastensuojelun avo- ja laitoshoidon työntekijöille
  • HUS:n lastenpsykiatrian työntekijöille
  • Espoon alueen koulujen henkilökunnalle sekä 
  • kokemusasiantuntijoille. 

Haastatteluja tehtiin 20 kappaletta. Haastateltuja oli yhteensä yli 60. Valtaosa haastatteluista toteutettiin kasvotusten ja noin neljäsosa virtuaalisesti (Teams).  

Haastatteluihin kutsuttiin ammattilaisia ja kokemusasiantuntijoita, joilla toivottiin olevan kokemusta lastenpsykiatrian akuuttiosaston ja lastensuojelun yhteisasiakkuudessa olevista lapsista. 

Fokusryhmähaastatteluilla pyrittiin keräämään kokemukseen perustuvaa tietoa kehittämisen kohteesta ja mallintamaan monitoimijaisen yhteistyön lähtötilannetta. Haastatteluaineistosta pyrittiin nostamaan kehittämistyön kannalta keskeisiä teemoja, jotka nousevat useissa haastatteluvastauksissa samankaltaisina sekä yksittäisiä näkökulmia ja kokemuksia, jotka koetaan tärkeinä tuoda ammattilaisten yhteiseen pohdintaan. 

Haastattelujen sisältöä käytiin läpi 16.5.2023 järjestetyssä työpajassa, johon kutsuttiin kaikki haastatteluihin osallistuneet ammattilaiset.​

Eniten kokemusta yhteisasiakkuudessa olevista lapsista oli lastenpsykiatrian akuuttiosastolla, jossa noin 2/3 potilaista on lastensuojelun asiakkuus ja noin kolmasosa on sijoitettu kodin ulkopuolelle. Myös lastenpsykiatrian avohoidossa olevista lapsista suurella osalla on lastensuojelun tai sosiaalihuollon asiakkuus. 

Vähemmän kokemusta lastenpsykiatrian akuuttiosastolla olleista lapsista oli yksittäisellä sosiaalityöntekijällä tai yksittäisellä opettajalla koulussa. Tähän poikkeuksen tekivät kuitenkin erityisluokkien opettajat ja erityistyöntekijät.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Toimintamallia kehitettäessä on tutustuttu Etelä-Pohjanmaalla kehitettyyn OMA TIIMI -toimintamalliin, jonka tarkoituksena on vahvistaa vahvistaa lapsen osallisuutta ja toimijuutta edistämällä systeemistä työotetta monitoimijaisessa yhteistyössä. OMA TIIMI muodostetaan lastensuojelun sijaishuollossa asuvalle lapselle, jolla on hoitosuhde  nuorisopsykiatrialla. OMA TIIMI -toimintamallin kehittäjät kutsuttiin kertomaan toimintamallista ja sen kehittämisestä Etelä-Suomen OT-keskushankkeen järjestämään "Tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön yhdyspinnoilla" -webinaariin. 

Kehittämisen tueksi Etelä-Suomen OT-hankkeessa tehtiin kirjallisuuskatsaus, jossa kartoitettiin tutkimusta lastensuojelun, erikoissairaanhoidon ja sivistystoimen yhteistyöstä erityisen vaativissa asiakastilanteissa. Kirjallisuuskatsaus tarjosi kehittämisen tueksi tietoa yhteistyötä edistävistä ja haastavista tekijöistä.  

Ratkaisun perusidea

KOKO-toimintamallin perusideana on koota lastensuojelun asiakkuudessa ja samanaikaisesti lastenpsykiatrian akuuttiosastolla olevan lapsen ympärillä toimiva ammattilaisverkosto tiiviiseen yhteistyöhön akuuttijaksolta kotiutumisen tueksi. 

KOKO-toimintamalli on geneerinen polkumalli kotiutumista seuraavien 3-4 viikon toimenpiteistä/tapahtumista. 

Toimintamallissa pyritään selkeyttämään lapsen akuuttijakson aikaista sekä kotiutumisen jälkeistä monialaista yhteistyötä. Ideaalitilanteessa toimintamalliin kytketään KOKO-tiimin valmentava tuki ammattilaisille yhteistyön tueksi.

Toimintamallin tarkoitus on yhtenäistää monialaisen yhteistyön toimintatapoja, jotta toimijoiden välinen yhteistyö ei olisi sattumanvaraista ja esimerkiksi työntekijän työtilanteesta, kokemuksesta tai kiireestä riippuvaista. Toimintamallilla pyritään varmistamaan ammattilaisten välinen riittävä tiedonkulku, lapsen tuen tarpeen yhteinen arviointi sekä lapsen kuntouttavan arjen kokonaisuuden suunnittelu. 

Toimintamalli saattaa ammattilaiset suunnittelemaan yhdessä lapsen turvallisen kotiutumisen tukea, selkiyttämään ammattilaisten vastuita jatkotyöskentelyssä sekä tiivistämään monialaista yhteistyötä lapsen kotiutumisen vaiheeseen. Toimintamallin avulla pyritään vahvistamaan perheen omaa toimijuutta sekä ohjaamaan verkostoa toimimaan yhteisen tavoitteen suuntaisesti.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

KOKO-toimintamallista luotiin Etelä-Suomen OT-keskushankkeessa ensimmäinen versio. Sitä ei ole pilotoitu käytännössä, eikä sen toimivuudesta ole siten kerätty tietoa. 

Toimintamallin kehittämiseen osallistuneiden lastenpsykiatrian, lastensuojelun ja koulun toimijoiden näkemykset toimintamallista ja sen hyödyllisyydestä olivat myönteisiä. 

Toimintamalli on geneerinen ja pilotoinnin jälkeen laajennettavissa koskemaan koko Etelä-Suomen yhteistyöaluetta (YTA). Toimintamallia voidaan muokata koskemaan myös muita ikä- ja asiakasryhmiä ja käytettäväksi myös muualla Suomessa.  

Toimintamallin käyttöönoton tuesta ja jatkokehittämisen prosessista on tärkeää sopia mahdollisimman konkreettisesti. Koordinaatiovastuu on suositeltavaa sopia mahdollisimman selkeästi. 

Toimintamallin juurruttamiseen on suositeltavaa varata alussa erillinen resurssi.

Toimintamallin käyttöönoton yhteydessä on suositeltavaa järjestää monialainen koulutus, joka tukee käyttöönoton onnistumista ja toimintamallista saatavaa hyötyä. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallia sovellettaessa on huomioitava, että kyseessä on toimintamallin ensimmäinen versio, jota ei ehditty Etelä-Suomen OT-keskushankkeessa (2022-2023) pilotoida käytännössä. 

Useita toimijoita sitovassa kehittämistyössä selkeä ja yhteinen päämäärä on tärkeä. Konkreettinen tavoitetila, johon kehittämisellä pyritään ja tavoiteltavien muutosten määrittely kirkastavat kehittämisprosessia ja sitouttavat toimijoita mukaan. Selkeä päämäärä mahdollistaa paremman kommunikoinnin, kun kaikilla toimijoilla on sama kuva siitä, mitä kehittämisellä tavoitellaan. 

Monialaisessa kontekstissa kehittäminen vaatii aikaa. Suhteiden luominen eri toimijoihin, tutustuminen ja yhteisen päämäärän hahmottuminen edellyttää aktiivista vuoropuhelua ja perehtymistä kunkin toimijan työhön.  Aikaa tarvitaan myös tapaamisille ja yhteydenpidolle, mikäli kehittäjät toimivat irrallaan toimijoiden työyhteisöistä.  

Kehittäjien on hyvä olla yhtä aikaa "ulkona ja sisällä" suhteessa kehittämisen toimintaympäristöön. Ulkopuolisuus tuo kehittämiseen tarvittavaa objektiivisuutta ja mahdollisuuden tarkastella toimintaa kokonaisuutena ilman henkilökohtaista sidosta ammattilaisiin. Toimintaympäristöjen tunteminen sisältäpäin puolestaan helpottaa kehittämistä, kun esimerkiksi toimintaa ohjaavat lait ja käytetty kieli ovat kehittäjille tuttuja.  

Monialaisessa kehittämisessä on tärkeää huomioida toimijoiden erilaiset lähtökohdat. Esimerkiksi koulun mukanaolo tässä kehitetyssä monialaisessa yhteistyössä on aina riippuvaista vanhempien, lastensuojelun tai psykiatrisen hoitotahon kutsusta. Lastenpsykiatria ja lastensuojelu linkittyvät automaattisemmin yhteen verkostotyössä, mutta koulun ei aina katsota olevan akuuttitilanteessa ensisijainen yhteistyökumppani. Tämä osin ristiriitaista lapsen arjen kannalta, jossa koululla on kuitenkin erittäin merkittävä rooli. 

Toimintamalli on geneerinen ja sisältää käyttöpotentiaalia myös muita ikäryhmiä ja muita asiakastilanteita koskevassa monialaisessa yhteistyössä lastensuojelun, lastenpsykiatrian ja koulun kesken.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kehittämistyön eteneminen

Fokusryhmähaastatteluiden yhteenveto

Kehittämisen tavoitteeksi oli hankehakemusvaiheessa asetettu erikoissairaanhoidon, lastensuojelun ja koulun yhteistyön mallintaminen. Tavoitetta konkretisoitiin syksyllä 2022 Etelä-Suomen OT-keskushankkeen projektipäällikön, HUS lastenpsykiatrian linjajohdon ja Espoon (1.1.2023 alkaen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue) lapsiperheiden erityispalvelujen johdon kanssa. Tarkennetuksi tavoitteeksi asetettiin kehittää dialogisuuteen perustuva, integratiivinen valmentavan tuen malli, jonka avulla voidaan tukea erityisen vaikeassa tilanteessa olevan lapsen siirtymistä lastenpsykiatrian akuuttiosastolta omaan arkiympäristöönsä (koti, sijaisperhe tai lastensuojelulaitos).

Kehittämisprosessin alussa haluttiin kuulla kentän toimijoilta, miten monialainen yhteistyö toteutuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen yhdyspinnoilla ja erityisesti tilanteessa, kun lapsi kotiutuu lastenpsykiatrian akuuttiosastolta. Kehittämisen onnistumisen kannalta nähtiin tärkeänä, että kehittämisen kohdeympäristössä lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivat ammattilaiset, joiden työhön kehittäminen kohdentuu, osallistuvat kehittämisprosessiin. 

TAVOITELTU MUUTOS

  1. Monialaisen yhteistyön sujuminen lasten, nuorten ja lapsiperheiden erityisen vaativissa palveluissa.  
  2. Lasten ja nuorten hoidon ja tuen vaikuttavuuden paraneminen. 
  3. Käytäntötieto OT-keskuksen toiminnan ja koordinaatiorakenteen kehittämisen tueksi. 
  4. Monialaisen yhteistyön sujuminen lasten, nuorten ja lapsiperheiden erityisen vaativissa palveluissa.  
  5. Lasten ja nuorten hoidon ja tuen vaikuttavuuden paraneminen. 
  6. Käytäntötieto OT-keskuksen toiminnan ja koordinaatiorakenteen kehittämisen tueksi. 

Pilotissa toteutettiin fokusryhmähaastatteluita Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lastensuojelun avo- ja laitoshoidon työntekijöille, HUS:n lastenpsykiatrian työntekijöille, Espoon alueen koulujen henkilökunnalle sekä kokemusasiantuntijavanhemmille, joilla oli kokemusta lastensuojelun, lastenpsykiatrian ja koulun välisestä yhteistyöstä. Haastatteluissa kartoitettiin toimijoiden välistä tiedonkulkua, yhteistyötä, kotiutumiseen liittyviä prosesseja sekä toiveita tulevaisuuden yhteistyölle. Haastatteluja tehtiin vuoden 2023 maalis-kesäkuussa yhteensä 20 kappaletta ja haastateltuja oli yli 60.

Haastatteluissa saatua tietoa on hyödynnetty KOKO-toimintamallin kehittämisessä sekä muussa Etelä-Suomen OT-keskuskehittämisessä. Lisäksi haastatteluista tehty yhteenveto on välitetty kaikille haastatteluihin osallistuneilla ja näin pyritty mahdollistamaan materiaalin hyödyntäminen työyhteisöjen omassa kehittämisessä ja yhteiskehittämisessä.

Haastatteluissa tuli esille ammattilaisten: 

  • halu parantaa yhteistyötä yhdyspinnoilla,
  • halu oppia ymmärtämään paremmin toisten toimijoiden työtä ja sen lainalaisuuksia, 
  • arvostus toinen toisensa työtä kohtaan, 
  • tarve vastavuoroiseen tietoon ja
  • tarve oman työn tukeen.

Turhautumista ja huolta ammattilaisissa aiheuttavat:

  • terveydenhuollon ja sosiaalitoimen resurssipula, 
  • tilanteet, joissa palveluita ei ole saatavilla tarvittavassa aikataulussa,
  • tilanteet, joissa olemassa olevat palvelut eivät vastaa lasten ja perheiden tarpeisiin
  • tilanteet, joissa työtä ohjaava lainsäädäntö ei riittävän selkeästi tue monialaista yhteistyötä ja
  • tilanteet, joissa yhteisymmärrystä lapsen tilanteesta tai tuen painopisteestä ei saavuteta. 

Näissä tilanteissa on riski sille, että lapsi ei saa tarvitsemaansa tukea ja apua, tai sen saaminen viivästyy.

Haastetta yhdyspintatyöskentelyyn tuo myös lasten akuuttipsykiatrian nopeatempoisuus ja lastensuojelun perustyön hektisyys sekä se, ettei kotiutumisen vaiheeseen ole olemassa yhdessä sovittuja toimintamalleja ja yhteistyö on riippuvaista esimerkiksi työntekijästä, kiireestä tai asiakastilanteen kompleksisuudesta.

Lapsen ja perheen kokonaistilanteen ymmärtäminen ja riittävän tuen varmistaminen kotiutumisen vaiheessa edellyttäisi aikaa, toimijoiden välistä dialogia ja systemaattisesti toteutettua yhteistä tilannearviota ja lapsen tarvitseman tuen suunnittelua. Tällä hetkellä työtä tehdään kuitenkin enemmän vuorotellen tai rinnakkain kuin yhdessä.

Lastensuojelun ja lastenpsykiatrian yhteisasiakkuudessa olevan lapsen tilanne on lähes poikkeuksetta vaativa ja edellyttää toimijoilta vahvaa yhteistyötä. 

Haastatteluissa tuli esiin, että yhdessä tekemistä toivotaan pääsääntöisesti lisää. Yhteistyön koettiin olevan helpompaa jos:

  • yhteistyökumppani oli entuudestaan tuttu ja
  • jos näkemys lapsen tilanteesta ja tarvittavista toimista oli yhteinen.  

KOKO-tiimin pilotointi

Moniammatillisen KOKO-tiimin tavoitteena on ollut tukea ammattilaisia monialaisessa yhteistyössä sekä kehittää kotiutumisvaiheen integratiivista KOKO-toimintamallia. 

Tavoitteena on ollut tuoda lapsen monialaista auttajaverkostoa yhteen akuuttitilanteessa, luoda avointa dialogia toimijoiden välille sekä tiivistää verkostoyhteistyötä kotiutumisvaiheen tueksi. 

KOKO-tiimiä on pilotoitu kahden projektisuunnittelijan toimesta puolen vuoden ajan (kesä-marraskuu 2023). KOKO-tiimi on työskennellyt lapsen ja vanhempien suostumuksella.

Kehittämiskauden aikana pilotoinnissa mukana olleilla toimijoilla on ollut mahdollisuus jälkikäteen arvioida verkostotyön onnistumista ja haasteita yhdessä sekä reflektoida yhteistyötä. 

Pilotointiin on osallistunut 5 länsiuusimaalaista lasta perheineen. KOKO-tiimi on osallistunut lasten akuuttiosastojakson aikaisiin hoito- ja verkostoneuvotteluihin sekä kotiutumista seuraavaan verkostoneuvotteluun. Asiakastapausten monialaista yhteistyötä on suunniteltu, tarkasteltu ja arvioitu yhteisissä keskusteluissa lastensuojelun, lastenpsykiatrian ja koulun ammattilaisten kanssa. Yhdessä on kehitetty kotiutumisvaiheen toimintamallia monialaisen työn tueksi. 

Kehittämisen tulokset

Lyhyellä hankekaudella on saatu luotua ensimmäinen versio toimintamallista. 

Seuraavaksi toimintamallia on kokeiltava  ja jatkokehitettävä käytännössä (OT-keskushankkeen aikana keskusteltiin alustavasti toimintamallin jatkopilotoinnista Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella). 

Uuden toimintamallin pilotointi/juurruttaminen vaatii aikaa ja selkeää koordinointia.  

Lapsen kokonaistilanteen hahmottaminen kompleksisissa akuuttitilanteissa voi olla haastavaa. Ammattilaisten työn yhteensovittaminen tarvitsee tuekseen yhdessä sovittuja toimintatapoja, jossa monialaiseen yhteistyöhön keskittyvä ulkopuolinen tuki voi hyödyttää ammattilaisia. Verkostoyhteistyön koordinoinnille, ammattilaisten dialogille ja laaja-alaisemmalle toimintatapojen yhtenäistämiselle on tarvetta.  

Monialaista yhteistyötä halutaan tehdä hyvin. Pilotointi on osoittanut, että pienilläkin muutoksilla esimerkiksi tiedonkulussa on mahdollista parantaa yhteistyötä. KOKO-tiimin toiminta on mahdollistanut ammattilaisille tilaisuuksia yhteiselle dialogille, toisilta oppimiselle ja ymmärrystä lisääville keskusteluille toisten toimijoiden työkentästä ja työtä ohjaavasta lainsäädännöstä.