Kotihoidon asiakkaan aktiivisuuden seuranta rannekkeen avulla

Kotihoidon asiakkaan käyttämä ranneke välittää kotihoidon järjestelmään tietoa asiakkaan aktiivisuudesta ja hyvinvoinnista. Tiedon avulla kotihoito voi muodostaa kokonaiskuvan asiakkaan tilanteesta.

Toimintaympäristö

Suomessa väestö vähenee ja ikääntyy tulevina vuosikymmeninä, samalla sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve kasvaa. Suomen vanhuspoliittisena linjauksena on tukea ikäihmisten kotona asumista, myös säännöllisten palvelutarpeiden ilmaantuessa. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 asettaa yhdeksi keinoksi ikäystävällisen Suomen tavoittelussa digitalisaation ja teknologian hyödyntämisen. Hallituksen linjaamassa sote-uudistuksessa tavoitteena on vahvistaa perustason palveluja sekä siirtää painopistettä ehkäisevään työhön.

Kotona asumisen tukeminen hyvinvointiteknologialla mahdollistaa ikäihmisten toiveita asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään itsenäisemmin ja turvallisemmin. Lisäksi asiakkaasta kerätyllä hyvinvointitiedolla mahdollistetaan asiakkaan laaja-alaisemman kokonaiskuvan muodostumista perustuen saatuun dataan. Tämä edellyttäisi tietojen yhdistämisen Gillien tietoaltaaseen.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä oli eksoten kotihoidon säännöllisen kotihoidon asiakkaita kahdelta eri kotihoitoalueelta. Pilottiin valituilla asiakkailla oli käytössään jo perus GPS turvakellot, jotka tässä pilotissa korvattiin uudella turvakello mallilla, jossa oli lisänä aktiivisuuden seurantaominaisuus. Lisäksi ratkaisu sisälsi asiakkaan kotiin eri huonetiloihin sijoitettavat minimajakat, joiden avulla voitiin havainnoida asiakkaan kotona liikkumista.

Ratkaisun perusidea

Ratkaisu sisältää paikantavan GPS turvakello rannekkeen aktiivisuuden seurantaratkaisulla ja asiakkaan kotona eri huonetiloihin sijoitetut eri huonetiloissa liikkumista havainnoivat minimajakat. Pilotissa testattiin uutta kellomallia, että mitä lisäarvoa kotihoidon asiakkaan kotona asumisen tukemiseen tuo asiakkaalta saatu aktiviteettitieto.

Pilotissa asiakas sai käteensä paikantavan turvakellon aktiivisuuden seurantaratkaisulla. Laite toimi samalla myös turvapuhelimena mahdollistaen hälytykset turvapuhelinkeskukselle 24/7. Tarvittaessa hätätilanteissa asiakas oli mahdollista myös paikantaa GPS:n avulla. Laite kerää asiakkaan hyvinvointitietoja erilliseen taustajärjestelmään. Lisäksi asiakkaan kotiin eri huonetiloihin oli mahdollista asentaa minimajakat, joiden tehtävänä oli tuottaa asiakkaan kotona eri huonetiloissa liikkumisesta aktiviteettitietoa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kyseessä oli uuden paikantavan turvakello aktiivisuudenseurannalla kellomallin testaus ennen laajempaa käyttöönottoa. Varsinainen tuotantokäyttöön ottaminen päätetään eksotessa 12/2022 mennessä. Laitetta on testattu yhteistyössä kotihoidon asiakkaiden ja kotihoidon työntekijöiden kanssa. Palvelun pilotoinnissa on ollut mukana Addsecure Smart Care Oy, vastaten laitteiden asennuksista ja taustajärjestelmän koulutuksista sekä pilottikäytön aikaisesta yhteistyöstä liittyen esimerkiksi taustajärjestelmään ja asiakasdatan analysointiin käytännön esimerkkien pohjalta.

Laitekokonaisuus sisältyy turvapuhelinpalveluita eksoten alueella tuottavan palveluntuottajan laitevalikoimaan. Palvelun myöntämistä perustuu aina asiakkaalle tehtävään palvelutarpeen arviointiin. Palvelun myönteinen päätös muodostaa aina asiakkuuden eksoten kotihoidon tukipalveluasiakkaaksi.

Eksotella turvapuhelimien ja lisälaitteiden palveluntarvetta arvioitaessa huomioidaan asiakkaan mahdollisuus käyttää hyvinvointiteknologiaa toimintakykynsä mukaisesti.

Jo kotihoidon palveluiden piirissä olevien asiakkaiden osalta erillisen taustajärjestelmän käyttäminen on hankalaa ja siksi laajamittaisempi järjestelmän hyödyntäminen edellyttää Gillien tietoaltaaseen integrointia asiakasdatan hyödyntämiseksi.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kello toimi turvapuhelin- ja paikannuskäytössä hyvin. Aktiivisuuden seurannan osalta kellon mukana toimitetut minimajakat, joiden tarkoituksena oli seurata asiakkaan kotona eri huonetiloissa liikkumista osoittautuivat epätarkoiksi.  Riittävän luotettavaa asiakasdataa kotona sisätiloissa eri huonetilojen liikkumisen osalta emme tässä pilotissa saaneet toteutettua. Tämän osalta jatkamme pilotoinnin jälkeen yhteistyötä palveluntuottajan ja laitetoimittajan kanssa, jotta  kotona eri huonetiloissa liikkumista seuraava ominaisuus saadaan riittävän luotettavalle tasolle.

Hyvää:

- Saatu paljon uusia lisäominaisuuksia uuteen turvakellomalliin
- Laitteen akun lataaminen suoritettiin kotikäyntien yhteydessä ja tämä riitti laitteen akun lataamiseksi ( pohdittiin kuitenkin, että kuka laitteen latauksen varmistaa jos ei olisi kotihoidon palveluiden piirissä?)
- Asiakkaan käteen asennettavan turvakellon aktiivisuudenseurannalla: Aktiviteettitiedolla pystytään näkemään taustajärjestelmästä asiakkaan päivittäinen ja eri vuorokaudenaikainen aktiivisuus 24/7 aikajanalla.
- Taustajärjestelmästä nähdään mm.  laitteen akun varaustilatieto sekä kuuluvuustieto. 
- Taustajärjestelmä mm. kokoaa asiakkaan hengitystiheystietoa, leposykettä ja sykkeen vaihteluvälitietoa (nämä tiedot päivittyvät n10min välein taustajärjestelmään, joten tieto ei ole taustajärjestelmässä reaaliaikaista)
- Rajapinta Gillien tietoaltaaseen on mahdollista (Kotihoidossa ja projektitiimissä koettiin erillisen taustajärjestelmän käyttö hankalana).

Kehitettävää:
- Kotona sisällä eri huonetiloissa liikkumisen aktiviteettitieto ei ole vielä riittävän luotettavaa (minimajakat)
- Taustajärjestelmä ei ollut kaikilta osin täysin suomenkielinen (esim. ohjeet oli englanniksi)
- Kello mittaa, vaikka se olisi asiakkaalla yöpöydällä, joten olisi hyvä tietää koska ranneke on asiakkaalla oikeasti kädessä
- Jotta jo kotihoidon säännöllisten palveluiden piirissä olevien asiakkaiden kohdalla tästä uudesta kellomallista olisi hyötyä, tulisi tiedot saada siirrettyä Gillien tietoaltaaseen (Kotihoidossa ja projektitiimissä koettiin erillisen taustajärjestelmä käyttö hankalana).
- Projektin testauksen tekniset haasteet ja pilotoinnin liian lyhyt konkreettinen testaus ja toiminta-aika estivät saadun asiakasdatan laajemman analysoinnin.

Ajatus:
Hyvinvointiteknologia tulisi saada asiakkaiden käyttöön jo ennen kuin siirrytään palveluiden piiriin. Eksotella kotona asumista tukevien turvateknologioiden käytön aloittamien aloittaa aina myös kotihoidon tukipalveluasiakkuuden.

Miten tukea nykyistä paremmin hyvinvointiteknologialla kuntalaisten kotona pärjäämistä ilman, että muodostuisi suoraan  asiakkuus kotihoitoon?