| Innokylä

Toimintaympäristö

Sovitaan ja kutsutaan koolle opiskelija-ja oppilaitosyhteistyön kehittämisryhmä, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Kehittämisryhmässä voi olla edustusta useista eri oppilaitoksista, ja se on suositeltavaakin. Kotihoidon henkilöstöstä mukana on vähintään yksi, mutta mieluiten useampi nimetty edustaja (esim. mahdollisten poissaolojen vuoksi).

Kehittämisryhmässä on hyvä valita joku henkilö, joka vastaa tapaamiskutsujen lähettämisestä ja muistioiden kirjaamisesta. Tapaamisissa voidaan hyödyntää mallissa kehitettyä Kotihoidon opiskelija- ja oppilaitosyhteistyön tsekkauslistaa.

Toimintaympäristöä voidaan laajentaa lisäämällä oppilaitoksia, kotihoidon yksiköitä tai hyödyntämällä esimerkiksi hankkeiden asiantuntijoita ja suunnittelijoita.

Tavoiteltu muutos

Mallin avulla tuetaan riittävän ja sitoutuneen henkilöstön saatavuus ikäihmisten palveluissa. Lisäksi kehitetään innovatiivisia viestintä- ja rekrytointimenetelmiä sekä parannetaan ikäihmisten palveluiden imagoa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Mallin kohdeyhmänä ovat opiskelijat, oppilaitokset ja niiden henkilökunta sekä kotihoidon henkilöstö.

Mallin avulla pyritään lisäämään opiskelijoiden, oppilaitosten ja kotihoidon yhteistyötä jo opiskelijoiden opiskeluaikana. Yhteistyö alkaa heti 1. vuosikurssin opiskelijoiden kanssa. Kehittämisryhmässä voidaan sopia uusista pilotoinneista (esim. materiaalin tuotto, kummitoiminta, rekrytointitapahtumat, tietoiskut) ja tarkentaa jo aiemmin hyväksihavaittuja toimintatapoja (esim. projektiyhteistyö).

Opiskelijanäkökulmaa pyrittiin saamaan kutsumalla opiskelijaedustusta mukaan kotihoidon oppilaitosyhteistyöryhmään. Oppilaitosten ja kotihoidon tarpeet olivat melko yhteneväisiä; toiveena aiempaa tiiviimpi yhteistyö, ja sen avulla toivottiin apua kotihoidon henkilöstöpulaan. Yhteistyöltä toivottiin paljon samoja asioita, joita mallissakin on kuvattu. Tarpeita kartoitettiin ryhmän yhteisissä tapaamisissa keskustellen ja Jamboard-alustaa hyödyntäen.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Toimintamalli edistää yhteistyötä kotihoidon, opiskelijoiden ja oppilaitosten välillä. Malli luo edellytykset lisätä kotihoidon vetovoimaa sekä vahvistaa opiskelijan hyvää harjoittelukokemusta kotihoidossa. Malli mahdollistaa, että kotihoidon johto ja henkilöstö saa ajankohtaisesti tietoa lisä- ja täydennyskoulutustarjonnasta. Toimintamalli voidaan ottaa käyttöön joko työelämän tai oppilaitoksen aloitteesta, mutta myös opiskelijoiden toiveesta.

Kotihoidon opiskelija- ja oppilaitosyhteistyön malli koostuu viidestä osa-alueesta, joita ovat:

kummitoiminta,
osallistavan työnantajamielikuvan kehittäminen,
lisä- ja täydennyskoulutusinfot kotihoidolle,
projektiyhteistyö ja
opiskelijaohjauksen kehittäminen ja hyvän harjoittelukokemuksen vahvistaminen.

Kummitoiminnassa opintojen alkuvaiheessa olevalle opiskelijaryhmälle valitaan kotihoidosta kummiyksikkö, jonka kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä opintojen ajan.

Osallistava työnantajamielikuvan kehittäminen: kotihoidon henkilöstö osallistuu oppilaitoksissa järjestettäviin rekrytointitapahtumiin yhteistyössä hyvinvointialueen HR-asiantuntijoiden kanssa.

Lisä- ja täydennyskoulutusinfot kotihoidon johdolle ja henkilöstölle: koulutustarjonnasta tiedetään vähän, joten kokeillaan kaksi kertaa vuodessa järjestettävää lisä- ja täydennyskoulutusinfoa teamsin välityksellä kotihoidon johdolle ja henkilöstölle. Oppilaitosten edustajat huolehtivat infojen järjestämisestä.

Projektiyhteistyö toteutuu ammattikorkeakouluopiskelijoiden projektiopintojen aikana. Projekti suoritetaan yhteistyössä työelämän kanssa. Työelämä voi ehdottaa aiheita ja ideoita oppilaitoksille.

Työpaikalla tapahtuvan opiskelijaohjauksen kehittäminen ja hyvän harjoittelukokemuksen vahvistaminen: tuotettu yhteistyössä asumispalveluiden, kotihoidon ja oppilaitoksen kanssa opas oppisopimusopiskelijan työpaikkaohjauksen tueksi. Hyvää harjoittelukokemusta voidaan vahvistaa kiitoskirjeellä ja pienellä opiskelijalle annettavalla lahjalla.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kotihoidon opiskelija- ja oppilaitosyhteistyön jatkumisen kannalta suositellaan säännöllisiä, kaksi kertaa vuodessa, tapahtuvia ryhmäkokoontumisia. Oppilaitoksesta on nimetty henkilö, joka vastaa hankkeen päätyttyä ryhmän koolle kutsumisesta. Tapaamisten tukena voidaan käyttää hankkeessa tuotettua kotihoidon opiskelija- ja oppilaitosyhteistyön tsekkauslistaa.

Mallin käyttöönotto:

1. Sovitaan ja kutsutaan koolle opiskelija-ja oppilaitosyhteistyön kehittämisryhmä, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Tapaaminen voi toteutua joko fyysisesti paikanpäällä tai etänä.

2. Työelämästä ja oppilaitoksista valitaan henkilö/henkilöt, jotka osallistuvat opiskelija- ja oppilaitosyhteistyön kehittämiseen. Malli vaatii muutaman tunnin resurssointia vuodessa siihen, että työntekijät pystyvät osallistumaan tapaamisiin sekä pitämään yhteyttä.

3. Tapaamisissa voidaan hyödyntää tsekkauslistaa (liitteenä). Lisäksi sovitut asiat kirjataan muistioon.

4. Yhteydenpito voi tapahtumia esimerkiksi puhelimen, Teamsin, sähköpostin tai muilla tavoin sovittujen keinojen avulla.

5. Kehittämisryhmästä on valittu henkilö, joka lähettää tapaamiskutsut.

Pienempien osa-alueiden kohdalla käyttöönottoa on lyhyesti avattu, mutta työnjako, resurssit ja prosessi määräytyy toimintaympäristön mukaan.

Kotihoidon opiskelija- ja oppilaitosyhteistyön tsekkauslista.pdf (27.71 KB)

Opiskelijoiden tekemä video kotihoidosta.

Vinkit toimintamallin soveltajille

On tärkeää nimetä henkilö / henkilöt, jotka vastaavat ryhmän koollekutsumisesta. Säännölliset tapaamiset, vaikka harvakseltaankin, tukevat yhteistyön toteutumista. Kehittämisryhmän kokoonpanoa voi muokata tarpeen mukaan, mutta se toimii mallin "kivijalkana" ja kokonaisuutta ylläpitävänä tahona.

Jatkossa selvittelisimme enemmän opiskelijoiden näkökulmaa, pitäisimme ryhmätapaamisia osittain läsnätapaamisina ja osallistaisimme ryhmäläisiä enemmän. Ryhmäläisiä voisi osallistaa ja vastuuttaa enemmän eri toimenpiteiden käytännön kehittämisessä.

Uuden toiminnan käynnistäminen vaatii alkuun lisäresursseja, mutta on tärkeä perustella, miksi esimerkiksi kummitoimintaa halutaan ylläpitää. Kummitoiminnasta vastaavia kotihoidon yksiköitä voi vaihdella, jolloin vastuu jakaantuu tasaisesti kotihoidon yksiköiden välillä. Kummitoiminnassa parhaimmillaan opiskelijat pääsevät näkemään kotihoidon arkea, kun taas kotihoidon yksikkö voi kuulla opiskelijoilta uusinta, tutkittuun tietoon perustuvaa osaamista.

Työelämästä nousevien projektiaiheiden kerääjäksi kannattaa nimetä joku henkilö kehittämisryhmästä, joka kokoaa aiheet ja välittää oppilaitokselle. Tuleville kehittämisryhmille jää pohdittavaksi, kannattaisiko ryhmässä selkeästi sopia eri vastuualueet, jolloin olisi selkeää, kuka kerää esimerkiksi projektiaiheet.

Mallin jalkauttaminen ja kehitettyjen asioiden käytäntöön siirtäminen tulisi olla intensiivistä. Mallin riskinä on, että kehitetyt toiminnot eivät pääse tai jää käytäntöön. Mallin jalkauttamisessa on korostettu ja pyritty turvaamaan jatkuvuus sillä, että mikäli joku yhteistyöryhmän jäsenistä estyy osallistumasta tapaamisiin, niin hänen vastuullaan olisi nimetä sijainen tai uusi jäsen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintamallin kehitys ja jalkauttaminen on vielä vaiheessa, joten tapahtunutta muutosta ja tärkeintä tulosta on vaikea arvioida. Toimintamallin tavoitteena oli lisätä opiskelijoiden, oppilaitosten ja kotihoidon yhteistyötä, ja malli on osallistanut sekä aktivoinut yhteistyötä monien eri osa-alueiden kautta. Malli kokoaa yhteen useita eri yhteistyön mahdollisuuksia ja kehittämisryhmä toimii koordinoivana tahona (kuka ottaa vastuuta mistäkin osa-alueesta). Oma Hämeessä kehittämisryhmä tapasi vielä vuoden 2023 lopulla kaksi kertaa. Tapaamisissa käytiin läpi malli, osioiden tilanne ja sovittiin jatkoista muun muassa vastuualueiden osalta. Lisäksi kalenteroitiin ensimmäinen tapaaminen ensi vuodelle sekä sovittiin koollakutsuja ja muut ryhmässä jatkavat jäsenet.

Mallin tavoitteiden mukaisesti Oma Hämeessä on muun muassa nimetty kummitoiminnasta vastuussa olevat oppilaitokset, opinnäytetyöyhteistyöhön on nimetty vastuuhenkilö ja lisä- sekä täydennyskoulutusinfojen pitämistä on suunniteltu. Mallin jalkauttamisessa on huomioitu hyvinvointialueen osaamisen kehittämisen tiimin toiminta, ja pyritty välttämään päällekkäistä kehittämistä. Osin tästä johtuen muun muassa täydennyskoulutusinfojen pilotointi siirtyi syksyltä 2023 myöhemmäksi.

Toimintamalli ei ole sidottu ainoastaan Oma Hämeen alueeseen, vaan sitä voidaan hyödyntää laajasti erilaisissa toimintaympäristöistä tarpeen mukaan soveltaen.

Opiskelijanäkökulma ja opiskelijoiden osallistaminen on tärkeää. Valitettavasti mallia kehitettäessä mukaan ilmoittautuneen opiskelijan resurssit eivät opiskelukiireiden vuoksi sallinut oppilaitosyhteistyöryhmään osallistumista. Sen sijaan tiivistä yhteistyötä opiskelijoiden kanssa tehtiin muun muassa projektityössä, jossa opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat rekrytointivideon kotihoitoon (video ylempänä). Opiskelijat ovat kokeneet sekä kummitoiminnan että projektiyhteistyön mielekkäänä ja yhteistyö on sujunut.

Jatkossa on tärkeä jatkaa mallin jalkauttamista, jotta siitä muotoutuisi pysyvä käytäntö. Lisäksi suunnitteluvaiheessa olevien osa-alueiden pilotointi ja käytäntöön juurruttaminen ovat vaiheessa. Mallin sisältöä on tarpeen päivittää ja uudistaa, jotta se vastaa nykyhetken toiveisiin ja tarpeisiin. Mallin jatkokehittäminen siirtyy hyvinvointialueen osaamisen kehittämisen tiimille.

Toimintamalli on vertaisarvioitu Keski-Suomen hyvinvointialueen toimesta. Vertaisarvioinnissa arvioitiin kolmea osa-aluetta, joita olivat toimintamallin vaikuttavuus, näyttöön perustuva tieto sekä käytäntöön sovellettavuus. Kehittämiskohteina nähtiin muun muassa mallin arviointi ja vaikuttavuuden mittaaminen sekä kustannusvaikuttavuus. Toimintamallin vahvuutena nähtiin muun muassa selkeän kokonaiskuvan antaminen sekä kotihoidon, opiskelijoiden ja oppilaitosten aito halu tehdä yhteistyötä.