Kotona asumista tukevat teknologiapalvelut ikääntyneille Lapin hyvinvointialueella
Toimintamalli muodostuu etäkotihoidon, lääkeautomaatti- ja turvapalvelun kokonaisuuksista. Toimintamallissa ilmenee asiakkaan, työntekijän, teknologiavastaavan, organisaation ja laitetoimittajan rooli palveluprosessin aikana.
Lapin hyvinvointialue aloitti toimintansa 1.1.2023 yhdistäen 21 eri kunnan ja kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat. Lapin hyvinvointialueen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu sosiaali- ja terveyshuollon sekä pelastuspalveluiden järjestäminen. Lapin väkiluku oli vuoden 2022 lopussa 175 795, joista 65 vuotta täyttäneiden osuus oli 27,1%. Lapin hyvinvointialue toiminta-alueena on maantieteellisesti laaja ja välimatkat ovat pitkiä. Hyvinvointialue on jakautunut hallinnollisesti neljään eri palvelualueeseen (lounainen, kaakkoinen, itäinen ja pohjoinen palvelualue).
Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa ja heidän oikeuksista säädetään useissa laeissa, sekä kansainvälisissä alkuperäiskansaoikeuksia koskevissa julistuksissa. Lapin hyvinvointialueen tehtävänä on saamelaisten kotiseutualueella asuvan saamelaisväestön omakielisten ja kulttuurinmukaisten palvelujen järjestäminen. Saamenkieliset ovat kotiseutualueellaan (Inari, Utsjoki, Enontekiö ja Sodankylä pohjoisosa) oikeutettuja saamaan sosiaali- ja terveyspalveluita omalla äidinkielellään. Palvelua on tarjottava asiakkaan käyttämällä saamen kielellä myös muualla, niissä tilanteissa kun kyseistä palvelua ei ole saatavilla kotiseutualueella.
Saamenkielisiä sosiaali- ja terveyspalveluita ohjaa useat lait, mm. Saamen kielilaki (1086/2003), Suomen perustuslaki (731/1999, 6§ yhdenvertaisuus), Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014, 5§, 8§ ja 9§), Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012, 8§), Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000, 4§ ja 5§), Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992,3§ ja 5§). Sosiaalihuoltolaki (1301/2014, 4§ ja 30§), Terveydenhuoltolaki (1326/2010, 6§).
Kotihoidon perustana toimii yhdessä hyvinvointialueen ja palvelun käyttäjän kanssa laatima asiakassuunnitelma. Suunnitelma perustuu toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointiin ja sen toteutumista seurataan ja tarkistetaan palvelutarpeen muuttuessa. Kotihoidolla tuetaan erityisesti iäkkäiden henkilöiden kotona selviytymistä. Kotihoitoa voi saada tarpeen mukaan vuorokaudenajasta riippumatta myös öisin, ja siihen voi kuulua myös kotisairaanhoitoa. Kotihoidon yleisestä suunnittelusta ja ohjauksesta vastaa Sosiaali- ja terveysministeriö. Kotihoidosta säädetään sosiaalihuoltolaissa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2023.)
Etäkotihoito voi olla asiakkaalle ainoa kotihoidon muoto tai yhdistelmä sisältäen etähoitoa ja fyysistä kotihoitoa. Etäkotihoito on etälaitteella tapahtuvaa kuva- ja äänivälitteistä hoivapalvelua, jossa kotihoito ottaa asiakkaaseen etäyhteyden etukäteen sovittuina ajankohtina. Etäkotihoito voi sisältää esimerkiksi lääkkeenoton muistutusta ja valvontaa, ravitsemuksen seurantaa ja valvontaa, suunhoidon muistutusta, asiakkaan voinnin seurantaa ja/tai liikkumisen tukemista ja harjoittelua.
Tukipalveluilla tuetaan henkilön mahdollisuutta suoriutua elämään kuuluvista jokapäiväisistä toiminnoista mahdollisimman itsenäisesti. Lisäksi tukipalveluilla asiakas voi saada hyvinvointia tuotavaa sisältöä elämäänsä. Tukipalveluita ovat esimerkiksi ateriapalvelu ja osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävä ja tukeva palvelu sekä turvapalvelut. Tukipalveluille on määritelty erilliset asiakasmaksut, eivätkä niiden maksut sisälly ruokakunnan tulojen ja henkilömäärän mukaan määräytyvään kotipalvelumaksuun. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2023.)
Tarkoituksena on tehdä Lapin hyvinvointialueen ikäihmisten palveluista helposti saavutettavia, asiakkaiden tarpeisiin sopivia ja kustannusvaikuttavia. Asiakaslähtöisyys on yksi Lapin hyvinvointialueen tärkeimmistä periaatteista.
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Ikäystävällinen Lappi – Kotona turvallisesti tulevaisuuden kodeissa (2022-2023) -hanke tukee Lapin hyvinvointialuetta kotiin annettavien palvelujen kehittämisessä, osana sote-uudistuksen toimeenpanoa ja valtakunnallista Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille -hanketta. Hanke on valmisteltu yhteistyössä Lapin hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluiden järjestämisen vastuuvalmistelijoiden kanssa. Ikäystävällinen Lappi -hankkeessa jatketaan aiemmissa I&O kärkihankkeessa sekä Toimiva kotihoito Lappiin -hankkeessa (2016–2018) tehtyä kehittämistyötä. Molemmissa hankkeissa on kehitetty Lapin kotiin järjestettäviä palveluita laajassa kuntien ja eri organisaatioiden välisessä yhteistyössä. Ikäystävällinen Lappi -hanke tulee jatkamaan käytäntöjen yhtenäistämistä sekä tekemään suunnitelmaa toimintojen toteuttamiseksi tulevalla Lapin hyvinvointialueella. Tässä hankkeessa valmistellaan yhtenäistettyjä toimintamalleja otettavaksi käyttöön Lapin hyvinvointialueella. (Ikäystävällinen Lappi –hankesuunnitelma)
Suomessa väestö ikääntyy tulevina vuosikymmeninä ja samalla sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve kasvaa. Ikäohjelma 2030 – vaikuttavuustavoitteessa määritellään, että väestön ikääntymiseen tulisi varautua laaja-alaisesti ja kestävästi. Ikäohjelman yhdeksi vaikuttavuustavoitteeksi on asetettu, että digitalisaatio ja uudet teknologiat ovat lisänneet hyvinvointia. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020.)
Tulevina vuosina ikääntyvä väestö on tottuneempi käyttämään teknologiaa, mikä mahdollistaa nykyisten ja uusien teknologioiden laajemman käytön. Iäkkäiden palveluissa teknologiaa voidaan hyödyntää monella eri tavalla muun muassa henkilöstön työajan tehostaminen ja logistiset ratkaisut. Terveys- ja hyvinvointiteknologian saatavuutta pyritään parantamaan etäteknologian avulla, jolloin mahdollisimman monet voivat osallistua toimintaan kustannusten nousematta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020.)
Iäkkäiden sote-palveluissa merkittävimmät haasteet ovat koulutetun ja alalla pysyvän hoitohenkilöstön saatavuus ja työn kuormittavuus. Työntekijöitä ei ole riittävästi ja sen vuoksi tarvitaan uusia menetelmiä ja teknologioita tukemaan kotona tehtävää työtä niille asiakkaille, jotka hyötyvät teknologiasta. Resursseja pystytään kohdentamaan tehokkaammin palvelutarpeeltaan vaativampiin asiakkaisiin ja tukemaan henkilöstön työssä jaksamista ja työhyvinvointia. (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2023.)
Sosiaalihuoltolain ja niin sanotun vanhuspalvelulain (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012) uudistuksen vaikuttavat hyvinvointialueen lupahallintoon ja valvontaan. Sosiaalihuoltolain muutosten keskeisenä tavoitteena on kehittää asumisen ratkaisuja, tehostaa omavalvontaa ja vanhuspalvelujen johtamista sekä vahvistaa kotihoidon resursseja ja laatua. Lakimuutokset tulevat voimaan 1.1.2023 alkaen. Hyvinvointialue vastaa vuoden alusta ensisijaisesti sekä omien että ostamiensa palvelujen ohjauksesta ja valvonnasta, mukaan lukien alihankitut palvelut. (Valvira 2022.)
Kotona asumista tukevissa teknologiapalveluissa ikääntyneille on suuria eroja Lapin hyvinvointialueella. Kaupungeissa teknologiaa on ollut käytössä pidempään ja monipuolisemmin. Pienemmissä kunnissa käytössä on ollut ainoastaan turvapuhelimet ja lisäksi muutamalla paikkakunnalla lääkeautomaatteja. Organisaatiomuutoksen myötä palveluja pyritään yhtenäistämään ja takamaan kaikille Lapin hyvinvointialueen ikäihmisille tasavertaiset palvelut asuinpaikasta riippumatta. Toimintamallin avulla lisätään työntekijöiden tietoisuutta erilaisista kotiin annettavista teknologioista ja tuetaan yhtenäisiä teknologisia palveluita ikääntyneille.
Lapin hyvinvointialueen hyvinvointialuestrategiset linjaukset (6.2.2023) ovat ohjanneet toimintamallin rakentumista. Ikääntyneiden palveluiden osalta strategiatyö jalostuu valmisteilla olevan palveluiden järjestämisohjelman myötä. Järjestämisohjelma ohjaa tarkemmin palvelualuekohtaisia linjauksia, jotka vaikuttavat toimintamallin käyttöönottoon. Lapin hyvinvointialueelle ollaan tekemässä digistrategiaa, joka omalta osaltaan ohjaa teknologiapalveluita.
Lapin hyvinvointialue koostuu 21 kunnasta, joista neljä on kaupunkia. Hanke aloitti työskentelyn kartoittamalla Lapin hyvinvointialueen olemassa olevia ikääntyneiden palveluita ja palveluiden kehittämistarpeita tapaamalla silloisten kuntien toimijoita ja kuntien asukkaita. Kartoitus ohjasi hankkeen jatkotyöskentelyä mm. verkostojen rakentumisen osalta. Yhteiskehittämistä on tehty Lapin hyvinvointialueen valmistelijoiden, ikääntyneiden palveluiden johtoryhmän sekä alueiden työntekijöiden kanssa. Hyvinvointi- ja terveysteknologiaa on kehitetty Lapin hyvinvointialueen teknologiavastaavien verkostossa. Teknologian kehittämisessä on seurattu vahvasti valtakunnallista kehittämistä ja toisten hankkeiden edistymistä.
Hanke on järjestänyt erilaisia kehittäjäkahviloita, joissa on ollut mukana kehittäjäasiakkaita koko hyvinvointialueelta. Kehittäjäkahviloissa on käsitelty mm. kotiin annettavaa teknologiaa esimerkiksi etäkotihoitoa ja näin lisätty tietoisuutta hyvinvointi- ja terveysteknologiasta.
Kuva
Valtakunnallinen vanhuspolitiikka korostaa kotona-asumisen ensisijaisuutta muihin palveluihin nähden. Lapin tavoitteet ovat valtakunnallisten tavoitteiden mukaiset. Tämä edellyttää kotona asumista tukevien palvelujen kehittämistä, määrän ja monipuolisuuden lisäämistä harvan asutuksen alueelle sopiviksi ja tarpeeksi kattaviksi.
Lapissa kotihoidon perusperiaatteita on, että kotona asuvan vanhuksen toiminnallista arkea pyritään mahdollistamaan ja vahvistamaan riippumatta hänen avun tarpeestaan ja toimintakyvystään. Ikäihmisen itsemääräämisoikeutta ja myös omaisten osallistumista vahvistetaan yhteistyössä. Saamenkielisten palveluiden kulttuurinmukaisuus huomioidaan ikäihmisten palveluiden kehittämisessä.
Kotona asumista tukevat teknologiapalvelut ikääntyneille Lapin hyvinvointialueella toimintamalli vastaa ikääntyneiden lisääntyneeseen ja lisääntyvään tuen ja avun tarpeeseen tarjoamalla tietoa ikääntyneiden kotiin annettavasta teknologiasta. Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 tavoitteena on ikäkyvykäs Suomi. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palveluiden parantamiseksi vuosille 2020-2023 asetti yhdeksi keinoksi ikäystävällisen Suomen tavoittelussa digitalisaation ja teknologian hyödyntämisen. Lapin hyvinvointialueella on edelleen suuria paikkakuntakohtaisia eroja digitaalisten palveluiden ja teknologian saralla. Toimintamallin avulla pyritään yhtenäistämään palveluita ja erilaisia käytäntöjä.
Toimintamallilla tavoitellaan asiakkaiden tasavertaisuutta palveluprosessissa sekä yhtenäistä palvelupolkua huomioiden saamelaisten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet. Ammattilaisen ja organisaation näkökulmasta toiminnalla tavoitellaan etäkotihoidon, lääkeautomaattipalvelun ja turvapalveluiden prosessien selkiytystä, yhtenäisiä käytäntöjä, vastuiden selkiyttämistä sekä resurssien tehokkaampaa jakautumista. Asiakasneuvonta ja palveluohjausyksikkö ovat erittäin tärkeässä roolissa, jotta palvelutarpeen arviossa jo otettaisiin huomioon teknologia. Tavoitteena on, että ikäihmiset voisivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Resurssien tehokkaammalla hyödyntämisellä ja oikein kohdentamisella tavoitellaan myös kustannustehokkuutta.
Tavoitteena on hyvinvointi- ja terveysteknologian tietoisuuden lisääntyminen ja mahdollisten ennakkoluulojen vähentyminen niin ammattilaisten, kuin asiakkaiden keskuudessa.
Toimintamalli on luotu Lapin hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluiden työntekijöille ja lähijohdon tueksi. Toimintamallin välillistä kohderyhmää ovat Lapin ikääntynyt väestö ja heidän omaiset. Erityisinä välillisen kohderyhmän edustajina huomioidaan alueen saamenkielisten ikäihmiset.
Kohderyhmää on osallistettu koko Lapin hyvinvointialueen asiakas- ja palveluohjauksen ja kotihoidon yhteisverkostoissa, säännöllisesti kokoontuneissa teknologiavastaavien verkostoissa sekä Lapin hyvinvointialueen kotihoidon henkilöstölle osoitetun kyselyn avulla. Ikääntyneiden kotona asumista tukevista teknologiapalveluista on pidetty palvelualueittaisia avoimia infotilaisuuksia teams-yhteydellä.
Ikäystävällinen Lappi -hankkeen työntekijät ovat kiertäneet kaikki Lapin kunnat ja tavanneet ikääntyneiden palveluiden työntekijöitä sekä lähijohtoa. Kuntakierroksilla on myös käyty kuulemassa ikääntyneitä erilaisissa kerhoissa ja vanhusneuvostoissa. Ikääntyneitä ja ikääntyneiden palveluiden kehittämisestä kiinnostuneita on osallistettu toimintamallin kehittämistyössä Ikäystävällinen Lappi -hankkeen järjestämissä palvelualuekohtaisissa kehittäjäkahviloissa. Kehittäjäkahviloissa on kerrottu etäkotihoidosta ja muusta ikäihmisten kotiin annettavasti teknologiasta sekä havainnollistettu etäkotihoitoa etäkotihoitolaitteella. Kehittäjäkahviloissa nousseita kehittämisideat on huomioitu toimintamallin kehittämistyössä. Kehittäjäkahviloihin on osallistunut myös ikääntyneiden kotona asumista tukevien palveluiden päälliköitä sekä vastuuyksikköjohtajia.
Teknologiakuvaston tarkoituksena on helpottaa löytämään kotona asumista tukevia teknologisia ratkaisuja. Kuvasto on tarkoitettu ikääntyneiden palveluissa työskenteleville sekä asiakas- ja palveluohjauksen työntekijöille ohjauksen tueksi. Kuvastoa voi hyödyntää myös ikääntyneet ja heidän omaiset miettiessään ratkaisuja kotona asumisen tueksi.
Kotona asumista tukevat teknologia palvelut Lapin hyvinvointialueella toimintamallia on ollut ideoimassa ja kehittämässä Lapin hyvinvointialueen teknologiavastaavien verkosto. Verkosto on tavannut kuukausittain teamsin välityksellä ja kertaalleen yhden päivän ajan Rovaniemellä.
Kuva
Vasemmalta Sanna Niva, Raisa Similä, Nina Viiri, Stiina Mäkelä ja Hanne Lindström
Etäkotihoidon toimintamallin avaaminen sanallisesti. Samanlaiset toimintamallit on tehty myös lääkeautomaattipalvelusta ja turvapalvelusta.
Asiakas perehdytetään laitteeseen ja sen käyttöön kotona. Hoitaja avaa yhteyden sovittuna ajankohtana. Omainen voi myös olla yhteydessä asiakkaaseen etäkotihoitolaitteen kautta asuinpaikasta riippumatta.
TARVE: Asiakkaalle tulee tarve kotona asumisen tukemiseen. Tarve voi tulla esille omaisen ilmoittamana, huoli-ilmoituksella tai sähköisenä yhteydenottopyyntönä. Asiakkaalle tehdään palvelutarpeen arvio ja mikäli asiakas täyttää etäkotihoidon myöntämisen kriteerit voidaan etäkotihoito aloittaa. Palvelu aloitetaan asiakkaalle kuntoutumista tukevalla arviointijaksolla, jossa vielä arvioidaan soveltuvuutta etäkotihoitoon ja palvelun tarpeen määrää. Omaisen mukana olo tärkeää. Myös omaisen digitaidot kartoitetaan. Aloitus vaiheessa asiakasta informoidaan etäkotihoidosta.
PALVELUN ALOITUS: Asiakkaan kanssa käydään tarvepohjainen keskustelu palvelun aloituksesta. Asiakas saa esitteet etäkotihoidosta ja laitteista. Tehdään sopimus palvelusta, tuloselvitys, sekä asiakassuunnitelma.
ETÄHOIDON SOITTO: Etäkotihoidon soiton onnistuminen asiakassuunnitelman mukaisesti.
HOIDON/PALVELUN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI: asiakkaan sopivuutta ja soveltuvuutta etäkotihoitoon arvioidaan jatkuvasti/säännöllisesti. Asiakaspalautetta kerätään systemaattisesti. Etäkotihoidon asiakkaille tehdään fyysinen kotikäynti vähintään kerran kolmessa kuukaudessa. Rai-arviointi.
ETÄKOTIHOIDON PALVELUN LOPETUS: jatkoista sopiminen kotihoidon kanssa. Mikäli asiakas on pois palvelun piiristä yli kuukauden (esim. lomajakso), laitteet tulee palauttaa. Asiakkaan kanssa sovitaan laitteiden palauttamisesta.
Työntekijä/teknologiaohjaaja. Etäkotihoidon työntekijällä oltava työpiste, jolta yhteys otetaan asiakkaaseen. Kaksi näyttöpäätettä, jotta kirjaaminen onnistuu etäyhteyden aikana. Työtä pystytään tekemään monesta paikasta, jossa tietoturvavaatimukset täyttyy. Omainen ottaa yhteyden omalta koneelta.
TARVE: palvelutarpeen arviointi. iRAI-CHA – asiakkaan soveltuvuuden selvittäminen etäkotihoidon asiakkaaksi. Digiosaamisen varmistaminen. Kuntoutumista tukeva arviointijakso moniammatillisesti. Teknologiaohjaus ja -neuvonta. Omaistunnusten tilaus.
PALVELUN ALOITUS: työntekijä käy asiakkaan kanssa tarvepohjaisen keskustelun palvelun aloituksesta. Tehdään sopimus palvelun aloituksesta, sekä asiakassuunnitelma asiakastietojärjestelmään. RAI toimintakyky arvio moniammatillisesti etäkotihoidon yksiköstä ja omasta tiimistä/kotihoidon yksiköstä. Tarkistaa laiteresurssit ja laittaa laitteet käyttökuntoon. Laitteiden asentaminen asiakkaalle. Uuden asiakkaan tiedot laitetaan laiterekisteriin.
ETÄHOIDON SOITTO: Asiakkaan osaamisen varmistaminen. Palvelun toteutus asiakassuunnitelman mukaisesti. Kirjaaminen ja tilastointi asiakastietojärjestelmään.
HOIDON JA TOTEUTUMISEN ARVIOINTI: Toiminnan toteutumisen arviointi. Etähoitopalvelun sopivuus ja soveltuvuus asiakkaalle. Asiakassuunnitelman päivittäminen. Rai hc toimintakykyarvio moniammatillisesti etäkotihoidon yksiköstä ja omasta tiimistä/kotihoidon yksiköstä. Toteutumisen ja oikean sisällön varmistaminen ja arviointi. Fyysisen kotikäynnin toteuttaminen vähintään kerran kolmessa kuukaudessa. Jatkuvan oman osaamisen varmistaminen ja arviointi (laatu ja omavalvonta). Lisäksi teknologiaohjaaja huolehtii laiteresurssista ja laitteiden tilaamisesta/palauttamisesta.
ETÄKOTIHOIDON PALVELUN LOPETUS: jatkoista sopiminen asiakkaan/omaisen kanssa. Asiakassuunnitelmaan kirjaaminen. Laitteen kerääminen kotoa, mikäli asiakas/omainen ei sitä palauta. Laiterekisterin päivittäminen.
Työntekijän on koko prosessin ajan huomioitava asiakkaan kieli ja kulttuuri.
Kaikista käyttöön liittyvistä ongelmista/häiriöistä tulee tehdä vikailmoitus (tiketti) laitetoimittajalle ja sähköpostitse teknologiavastaavalle.
Palvelualueen teknologiavastaava
TARVE: moniammatillinen arviointi palvelualoituksesta. Teknologiaohjaus ja -neuvonta asiakkaille ja työntekijöille. Palvelua aloittaessa palvelun toimivuuden ja laadun varmistaminen.
PALVELUN ALOITUS: Laitteiden ja järjestelmien toimivuuden varmistaminen palvelua aloittaessa. Tarkistaa laiteresurssit ja laittaa laitteet käyttökuntoon. Uuden asiakkaan tiedot laitetaan laiterekisteriin. Uusien työntekijöiden käyttäjätunnusten luominen järjestelmään ja perehdytys (teknologiakäsikirja) toimintaan. Huolehtii tarvittavien lisäkoulutuksien organisoimisesta ja pitämisestä.
ETÄHOIDON SOITTO: Ylläpitää erilaisia tietojärjestelmiä etäkotihoitoon liittyen. Oman ja työntekijöiden ammatillisuuden ylläpito. Jatkuva laiteresurssien ylläpito ja tarvittaessa laitteiden tilaaminen/palauttaminen. Etäkotihoitoon liittyvän datan kerääminen ja kokoaminen tiedolla johtamisen tueksi.
HOIDON JA TOTEUTUMISEN ARVIOINTI: Seuraa toiminnan toteutumista suunnitelman mukaisesti. Jatkuva laadun ja vaikuttavuuden arviointi. Huolehtii tarvittavien lisä- ja päivityskoulutuksien organisoimisesta ja pitämisestä. Säännöllisten asiakaskyselyiden organisointi ja palautteiden kerääminen ja niihin reagointi. Jatkuva oman osaamisen varmistaminen, arviointi ja itsensä kehittäminen. Teknologiakäsikirjan päivittäminen.
ETÄKOTIHOIDON PALVELUN LOPETUS: jatkoista sopiminen asiakkaan/omaisen kanssa. Asiakassuunnitelmaan kirjaaminen. Laitteen kerääminen kotoa, mikäli asiakas/omainen ei sitä palauta. Laiterekisterin päivittäminen.
Teknologiavastaava reklamoi mahdollisista ongelmista laitetoimittajalle.
Organisaatio
TARVE: tulee huolehtia työntekijöiden koulutuksista ja varmistaa tarvittava digiosaaminen. Kotihoidon palvelukuvaus ja toimintasuunnitelma tulee olla tehtynä ja tarvittaessa päivittää niitä. Organisaation tulee nimetä pääkäyttäjä. Jatkuva asiakassegmentointi ja siihen liittyvät koulutukset. Asiakastietojärjestelmään käyttäjäoikeuksien tilaus ja hallinta. Sopimukselliset asiat.
PALVELUN ALOITUS: varmistaa säännösten mukaiset työskentelytilat, laitteet ja järjestelmät työn tekemiselle. Varmistaa, että asiakassuunnitelmat ja palvelupäätökset ovat ajantasaiset. Huolehtii perehdytyksestä ja tarvittavista lisäkoulutuksista. Vikatilanteita varten on tehtynä varasuunnitelmat ja ne on säännöllisesti päivitetty.
ETÄHOIDON SOITTO: tietojärjestelmien ja työntekijöiden ammatillisuuden ylläpito. Laskutukset. Varmistaa, että varalaitteet on oikein varastoitu.
HOIDON JA TOTEUTUMISEN ARVIOINTI: Seuraa ja varmistaa, että toiminta toteutuu suunnitelman mukaisesti. Jatkuva laadun, omavalvonnan ja vaikuttavuuden arviointi. Kustannusvaikuttavuuden seuranta. Koulutuksien mahdollistaminen. Organisoi ja huolehtii säännöllisistä asiakaskyselyistä ja palautteista ja reagoi niihin.
ETÄKOTIHOIDON PALVELUN LOPETUS: Järjestää palautekyselyt asiakkaalle, omaiselle ja työtekijälle.
Organisaation tulee huomioida palveluita suunnitellessa ja kehittäessä saamen kieli ja kulttuuri sekä jatkuvassa käytössä mahdollistaa käyttö eri saamen kielillä.
Laitetoimittaja
TARVE: yhteistyö organisaation, teknologiavastaavien sekä työntekijöiden kanssa. Sopimukset ja tunnukset
PALVELUN ALOITUS: Laitteiden toimittaminen ja koulutukset.
ETÄHOIDON SOITTO: Tekninen tuki sopimuksen mukaan. Laitteiden päivittäminen. Koulutukset uusiin toimintoihin.
HOIDON JA TOTEUTUMISEN ARVIOINTI: Palvelun jatkuva kehittäminen ja uuteen toimintaan kouluttaminen.
ETÄKOTIHOIDON PALVELUN LOPETUS: Palvelun loppuminen ja jatkoista sopiminen
Toimintamallia hyödyntämällä kotihoidon työtä tekevillä on yhtäläiset mahdollisuudet tarjota asiakkaalle ja omaisille tietoa eri vaihtoehdoista ja valita asiakkaan tarpeisiin parhaalla mahdollisella tavalla vastaavat palvelut.
Toimintamallissa kuvataan etäkotihoidon, lääkeautomaatti- ja turvapalvelun kokonaisuudet sekä asiakkaan, työntekijän, teknologiavastaavat, organisaation ja laitetoimittajan roolit prosessin eri vaiheissa.
Toimintamallissa selkiytetään eri toimijoiden rooleja ja vastuita sekä lisätään teknologiaan liittyvää tietoisuutta.
Toimintamalliin sisältyy Lapin hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluiden teknologisten ratkaisujen nykytilan kuvaus ja suunnitelma, miten tulevaisuudessa teknologian käyttöä voitaisiin lisätä ja tehostaa.
Hankkeen aikana on yhdessä Lapin hyvinvointialueen teknologiavastaavien verkoston kanssa laadittu teknologiavastaavan ja -ohjaajan tehtävänkuvat. Teknologiavastaavat ja -ohjaajat jatkavat toimintamallin juurruttamista osaksi Lapin hyvinvointialueen toimintaa.
Toimintamallin arviointia on tehty Ikäystävällinen Lappi –hankkeen hankesuunnitelman tavoitteiden näkökulmasta. Kehittämistyöllä päästiin hankesuunnitelman mukaisiin tavoitteisiin. Kaikkineen toimintamalli on käyttöönotettavissa ja sovellettavissa koko Lapin hyvinvointialueella. Toimintamalli ei ole vielä kokonaisuudessaan käytössä Lapin hyvinvointialueella, mutta alueellista keskitetty etäkotihoitoa on alettu toteuttamaan Lapin hyvinvointialueella Lounaisella palvelualueella.
Lapin hyvinvointialueella on hyvin suuria alueellisia eroja ikääntyneiden kotiin annettavissa teknologisissa palveluissa. Yhtenäisten toimintatapojen ja niiden käyttöä tukevien toimintamallien tarve on vahvistunut hyvinvointialueen organisoitumisen myötä.
Toimintamallin kehittämisessä on huomioitu Lapin hyvinvointialuestrategian eri painopisteitä (mm. asiakaskokemus ja talouden tasapaino). Toimintamallin myötä vahvistuvat yhtenäiset toimintatavat tukevat hyvinvointialuestrategian tavoitetta asiakkaiden yhdenvertaisuudesta. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 suosittaa, että teknologiaa, tekoälyä ja robotiikkaa käytetään, seurataan ja arvioidaan ikäihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn sekä palvelujen ja työntekijöiden tukena. Teknologiset ratkaisut tarjoavat kasvavan mahdollisuuden tuottaa erilaisia kotona asumista tukevia palveluja. Näistä on erityistä hyötyä Lapin hyvinvointialueen harvan asutuksen alueilla, mutta niillä tuetaan jokaisen ikääntyvän henkilön kotona asumisen mahdollisuutta.
Hankkeen aikana tuotettiin lisäksi teknologiakäsikirja ja teknologiakuvasto. Teknologiakäsikirja on osa hankkeessa tuotettua kotihoidon sähköistä käsikirjaa. Käsikirja toimii uuden työntekijän perehdytysmateriaalina, mutta myös työntekijöiden tukena kotikäynneillä ja ohjatessa ikääntyvää asiakasta teknologiassa. Teknologiakuvaston tarkoituksena on helpottaa löytämään kotona asumista tukevia teknologisia ratkaisuja. Kuvasto on tarkoitettu ikääntyneiden palveluissa työskenteleville sekä asiakas- ja palveluohjauksen työntekijöille ohjauksen tueksi. Kuvastoa voi hyödyntää myös ikääntyneet ja heidän läheiset miettiessään ratkaisuja kotona asumisen tueksi.
Toimintamalli on dokumentoitu ja materiaali on hyvinvointialueelle soveltuva. Toimintamallia ei ehditty käyttöönottaa hankeen aikana, joten vaikuttavuuden arviointia ei ole toteutettu. Toimintamallin vaikuttavuutta voitaisiin arvioida esimerkiksi mittaamalla asiakastyytyväisyyttä, työntekijöiden käyttökokemusta, teknologian määrää, kotona asuvien ikääntyneiden toimintakykyä sekä kustannusvaikuttavuutta. Lyhyen aikavälin vaikutuksia ovat palveluiden laajeneminen uutta teknologiaa otettaessa käyttöön sekä työn veto- ja pitovoiman paraneminen työn sisällön ja tekemisen muuttumisen myötä. Pitkän aikavälin vaikutuksia ovat palveluiden kehittyessä kustannustehokkuuden lisääntyminen vastaamaan nykyistä paremmin muuttuvia ja kasvavia asiakastarpeita huomioiden asiakkaan yksilölliset tarpeet.
Kuva
Kuva
Kuva
