YHTEISÖNEUVONTA KOTOTORILLA
Yhteisöneuvojan roolina on toimia neuvojana, kulttuuritulkkina ja kieliapuna. Kototori toimii alueellisena päämajana, jossa yhteisöneuvojat saavat perehdytyksen työhönsä. He voivat neuvoa asiakkaita yhdessä yhteisökehittäjän ja sosiaalialan ammattilaisten kanssa. Yhteisöneuvontatyö jalkautuu myös taloyhtiöihin. Neuvontatyön sisältö on sovittu ennalta. Työ on suhteutettu ammatilliseen työhön vastuiden ja osaamisen osalta.
Käytännössä Kototorilla kävijöitä houkuteltiin vapaaehtoistyöhön ja yhteisökehittäjä haastatteli kiinnostuneet henkilöt. Osallistujien vahvuuksia, osaamista ja motivaatiota kartoitettiin. Neuvontatyöstä kiinnostuneet ohjattiin sosiaaliohjaajan perehdytykseen. Yhteisöneuvonnasta ja yhteisön muista tehtävistä kiinnostuneille tarjottiin laadukasta ja jatkuvaa koulutusta esimerkiksi kulttuurikysymyksistä ja uhkaavista asiakastilanteista, naapurisovusta, työllisyydestä ja kela-yhteistyöstä. Yhteisöneuvojille järjestettiin yhdessä muiden kiinnostuneiden kanssa kaapelivalmennuksia, joissa käsiteltiin yhteisötyön lisäksi peruspalveluita, työllisyyttä, koulutusmahdollisuuksia ja opiskelua. Yhteisöneuvojat toimivat monissa eri tehtävissä. Asiakasneuvonnan lisäksi he toimivat esimerkiksi ryhmien ohjaajina ja tapahtumien järjestäjinä.
Aku Hakulinen: Yhteisöneuvonta. Teoksessa Yhteisötyö kahdensuuntaisessa kotoutumisessa: yhteisö, kohtaaminen ja osallisuus (Tampereen yliopisto 2019)
KOKEMUSASIANTUNTIJAT KOTOTORILLA
Kototorin ”Minä Suomessa – maahanmuuton kokemusasiantuntijat” koulutusta pidettiin ammattikorkeakoulun järjestämissä valmennuksissa. Koulutettuja valmistui kehittämistyön aikana 45. Kokemusasiantuntijoiden tehtäviä olivat osallistuminen Kototorin ja asuintalojen asumisinfoihin. Kokemusasiantuntijat jalkautuivat puhumaan kunnan eri palveluihin kuten kouluihin ja päiväkoteihin ja luennoivat seurakunnissa ja yhdistyksissä sekä toimivat myös yhteisöneuvojina (ks. yhteisöneuvoja).
YHTEISÖSOSIAALITYÖ JA AMMATTILAISET KOTOTORILLA
Sosiaalityöntekijä ja ohjaaja tapaavat asiakkaita Kototorin tiloissa. Lisäksi Kototorilla työskentelee omankielisiä neuvojia ostopalveluna. Heillä on pääsy sosiaalihuollon tietojärjestelmään. Sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja neuvovat muun muassa kansalaisuusasioissa, terveydenhuoltoon liittyvissä kysymyksissä, oikeusavun saamisessa ja toimeentulo-, kasvatus- ja koulutuskysymyksissä.
Osallisuutta edistävä hallintomalli tukee osallisuustyön johtamista (Thl.fi)
KOTOTORI OSANA VERKOSTOA
Kototoritoimintaa kehitettiin seurakunnan hallinnoimana hankkeena ja toteutettiin yhteistyössä eri kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa. Mukana olivat kaupungin sosiaali-, terveys- ja sivistystoimi, seurakunta ja hiippakunta, järjestöjä, hankkeita, Kela, TE-palvelut, vapaaehtoisia, Tampereen yliopiston sosiaalityön tutkinto-ohjelman ja Tampereen ammattikorkeakoulun sosionomin tutkinnon opettajat ja opiskelijat. Mukana oli myös varhaiskasvatuksen, koulun, asumispalveluiden ja ympäristö-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen henkilökuntaa ja yrittäjiä. Eri tahot osallistuivat kototoritoimintaan omalla panoksellaan. Yhteisökehittäjä organisoi yhdessä järjestöjen ja asukkaiden kanssa ryhmätoimintaa, kuten kahvilan, ruokaryhmiä ja retkiä.
Jo kehittämishankkeen aikana jalkautuvaa työtä toteutettiin kumppanuusyhteistyönä alueen isännöintipalveluiden, Saton, VTS:n ja kaupungin sosiaalisen asuttamisen yksikön kanssa.
TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTYÖ
Hankkeen kehittämistoiminta perustui monialaiseen tutkimustietoon, esimerkiksi aluetieteeseen ja sosiaalitieteeseen, ja yhteistyöhön oppilaitosten ja yliopiston kanssa. Tästä esimerkkinä ovat Tampereen yliopiston sosiaalityöntekijöille järjestämät työpajat, Praksis-kahvilat, joissa kehitettiin jalkautuvan asiakastyön menetelmiä. Työpajoihin osallistuttiin yhteensä 350 kertaa.
TOIMINNAN HAASTEITA
Toiminnan haasteina oli muun muassa aukioloaikojen sovittamien kaikille sopiviksi, tilojen viihtyisyys ja toimivuus, kieliavustajien monipuolisuus ja määrä sekä vapaaehtoistyön kehittäminen.
Kokemusasiantuntijoiden koordinointia, vertais- ja työnohjausta tulisi resursoida toiminnan laadukkaan toteutuksen jatkumiseksi myös jatkossa.
TULOKSELLISTA JA PYSYVÄÄ TOIMINTAA
Kototorin neuvonta- ja ohjaustyö on ennaltaehkäisevää ja vähentää tarvetta asiakkuudelle monissa muissa palveluissa. Kototorilla on ehkäisty asunnottomuutta ja muita kriisitilanteita ja edistetty perheenyhdistämisiä. Lisäksi Kototorin kävijät ovat saaneet apua mielenterveysongelmiin ja yksinäisyyteen. Torilla järjestettiin koulutusiltoja, valmennuksia, juhlia ja muita tapahtumia, jotka loivat me-henkeä ja edistivät hyviä väestösuhteita alueella.
Kototori-malli voitti Talentia Hyvän käytännön palkinnon vuonna 2018 ja toiminta nimettiin Suomen evankelisluterilaisen kirkon Best Practice -hankkeeksi. Kototoritoimintaa on esitelty kansainvälisesti.
Kototorimalli jäi Tampereen kaupungin pysyväksi toiminnaksi.
KEHITTÄJÄT
Tässä kuvattu ja Sokran toimesta arvioitu toimintamalli perustuu TEKO – Tehostettua kotoutumista -hankkeessa (ESR 1.11.2016–31.10.2019) tehtyyn kehittämistyöhön.
TEKO-hankkeen Kototori-malli kehitettiin Tampereella Hervannan alueella. Päätoteuttajana toimi Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä. Osatoteuttajina olivat Tampereen kaupunki, Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu.
Kehittäjien yhteyshenkilö: hankkeen projektipäällikkö Kirsi Popova, kirsi.popova@tampere.fi
SAMANKALTAISTAA TOIMINTAA ON KEHITETTY MYÖS
Info Gloria -hankkeessa (ESR 2016)
Yhteyshenkilö: Maarit Piruzdelan, maarit.piruzdelan@kyt.fi
Info Glorian verkkosivut
Info Gloria -hankkeessa kehitettiin omankielinen neuvojatoiminta. Neuvonnassa eri kulttuureiden edustajat koulutetaan tarjoamaan tietoa ja tukea palveluihin pääsyyn ja niissä asiointiin ihmisten omalla äidinkielellä. Info Gloriasta saa neuvontaa esimerkiksi asumiseen, työhön, koulutukseen, oleskelulupiin, kansalaisuusasioihin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvissä asioissa. Osa avun tarpeesta ratkeaa omankielisessä neuvonnassa, eikä tarvetta ammatillisille palveluille enää ole. Neuvojat opastavat sekä puhelimessa että kasvokkain ja jalkautuvat myös palveluihin asiakkaiden tueksi.
Toimintamalli on siirrettävissä myös muualle, sillä neuvojien valmennukseen on luotu malli ja materiaalit. Toiminnan ympärille on kehittynyt koulutettu verkosto neuvojia ja ammattilaisia.
Neuvonnan toteutumista seurataan ja arvioidaan palautelomakkeilla, sidosryhmäkyselyillä työnohjauksissa sekä koulutuspalautteiden avulla.
Neuvonta tukee ihmisten omatoimisuuden ja osallisuuden vahvistumista, kun ihmiset oppivat asioimaan itse neuvonnan tuella. Toiminta lisää neuvojien omaa osaamista, työelämävalmiuksia ja -kokemusta. Ammattilaisten osallisuus omaan työn vahvistuu, kun palvelu on asiakkaalle mielekästä ja ymmärrettävää ja työntekijälle helpompaa.
Toiminnassa yhdistyy kokemuksellisuus ja ammatillisuus. Oman kielistä neuvontaa kehittävät yhdessä omankieliset koulutetut neuvojat sekä ammattilaiset säännöllisesti kokoontumalla. He käsittelevät yhdessä asiakastapauksia, mikä lisää osallistujien ymmärrystä ja vahvistaa palvelun asiakaslähtöistä toteutusta. Yhteiskehittäminen perehdyttää neuvojia ja ammattilaisia eri kulttuureista tulevien avun kehittämiseksi.
Info Gloria -hankkeen jälkeen oman kielinen neuvontapalvelu on jatkunut ostosopimuksin Keski-Suomessa. Tietoa toiminnasta on levitetty kansallisiin ja eurooppalaisiin verkostoihin, kuntien ja maakunnan päättäjille. Malli on nostettu myös lupaavaksi toiminnaksi EU:n raporteissa.