| Innokylä

Toimintaympäristö

Aluekehitystyö, yhteisötyö ja sosiaalityö nivoutuvat toiminnassa tiiviiksi kokonaisuudeksi. Toiminnassa hyödynnetään yhteisöllistä ja rakenteellista sosiaalityötä, aluetiedettä ja diakoniatyötä. Alueen asukkaat eri rooleissa, kuten yhteisöneuvojina ja kokemusasiantuntijoina, yhteisötyöstä kiinnostuneet opiskelijat sekä eri yhdistysten aktiivit ovat mukana toiminnassa. Kumppaneina ovat Kela, terveysasema ja lukuisat järjestöt. Mallissa toteutuu sektorirajat ylittävä yhteistyö mm. sosiaali-, terveys-, työllisyys- ja diakoniatyön välillä.

Päävastuu kototorin toiminnasta oli kehittämistyön aikana seurakunnan hankepäälliköllä ja yhteisökehittäjällä sekä Tampereen kaupungin sosiaaliohjaajilla ja kehittäjäsosiaalityöntekijällä

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat hiljattain oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat, kotoutumisensa alkuvaiheessa olevat kiintiöpakolaiset, sekä muut työelämän ulkopuolella olevat maahanmuuttajat. Toiminta on suunnattu myös vastaanottokeskuksista pois muuttaville henkilöille. Kaikki (Kototorin) lähialueen asukkaat voivat osallistua toimintaan.

Kohderyhmänä ovat myös kotoutumisen parissa työskentelevät opiskelijat, ammattilaiset ja järjestöt.

Keskeistä toiminnassa on kahdensuuntainen kotoutuminen sekä yhteisöllisyyden ja verkostoitumisen mahdollistaminen kohderyhmien välille.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Kototorilla kehitetään ja toteutetaan kotoutumiseen liittyviä palveluja monialaisen ammattilaisyhteistyön, alueen asukkaista valmennettujen yhteisöneuvojien sekä muiden vapaaehtoisten, asukkaiden ja kokemusasiantuntijoiden, harjoittelijoiden ja työkokeilijoiden voimin. Kototori tarjoaa maahanmuuttajille yhteisötyön, sosiaalityön, kelan, järjestöjen ja yhteisöneuvojien avun ja arjen tuen jalkautuvina palveluina. Apua saatuaan voi halutessaan ryhtyä auttamaan muita toiminnassa asioivia kotoutujia yhteisöneuvojana ja kokemusasiantuntijana tai siirtyä yhteisön tuella työharjoitteluun, opintoihin ja työelämään.

Monimuotoinen yhteisötyö- ja aluetyö mahdollistavat kahdensuuntaisen kotoutumisen valmennusten ja ryhmätoimintojen avulla. Hyvät väestösuhteet vahvistuvat, kun järjestetään yhteisöllisiä tapahtumia, koulutuksia, retkiä ja muuta toimintaa sekä valtaväestölle, että maahanmuuttajille yhdessä. Kototori on monen eri toimijatahon muodostaman verkoston joustava kiinnityspiste.

Toiminnan taustalla on idea ennaltaehkäisevästä, toimijuutta vahvistavasta yhteisötyöstä ja yhteisösosiaalityöstä. Toiminnan tavoitteena on asiakkaiden elämänhallinnan tukeminen. Matalan kynnyksen palveluneuvonnassa asiakkaat nähdään toimijoina. Kototorilla voi asioida vaivattomasti ilman ajanvarausta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kototori tarjoaa halukkaille toimijoille tiloja, tukea ja yhteisön. Matalan kynnyksen palvelujen lisäksi kototori jalkautuu lähialueille.

MONIAMMATILLINEN YDIN JA TOIMINNAN KOORDINOINTI

Kototoritoiminnan ytimenä ovat osaavat, yhteisöllisyyttä edistävät ammattilaiset. Kehittämisvaiheessa hankepäällikkö ja yhteisökehittäjä rakensivat suhteita alueen asukkaisiin, viranomaisiin ja järjestöihin luoden toimintavalmiuksia ja innostaen avun tarvitsijoista vapaaehtoisiksi (yhteisöneuvojiksi). Sosiaalityön ammatillinen työ jalkautui osaksi kehittämistoimintaa ja sosiaalityötä kehitettiin yhteisösosiaalityön uusiin muotoihin toiminnan vakinaistamiseksi. Muut viranomaispalvelut ja järjestöjen tuki suunniteltiin ja integroitiin osaksi Kototorin ydintoimintoja monialaisen toimintarakenteen ja sisältöjen mahdollistamiseksi.

KOHTEESTA TEKIJÄKSI

Kaikki alueen asukkaat ovat tervetulleita Kototorille. Kokemustietoa arvostetaan asiantuntijatiedon lisäksi. Toiminnalla vahvistetaan kahdensuuntaista kotoutumista, jossa erilaisista taustoista tulevat ihmiset oppivat toisiltaan ja hyvät väestösuhteet rakentuvat. Keskinäisen vuorovaikutuksen keinoina ovat yhteisöneuvonta, kulttuuri- ja harrastustoiminta ja uskontojen välinen dialogi.

UUDET ROOLIT

Osa avun saaneista koulutettiin erimuotoisissa yhteisövalmennuksissa yhteisöneuvojiksi. Yhteisöneuvojat ohjaavat Kototorin kävijöitä itsenäisesti yhteisökehittäjän, sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden ohjauksessa. Yhteisöneuvojien rekrytoinnissa tunnistetaan yhteisöneuvojien osaaminen ja tuetaan heidän pääsyään opintojen, työn tai muun toiminnan pariin.

Aku Hakulinen: Yhteisöneuvonta. Teoksessa Yhteisötyö kahdensuuntaisessa kotoutumisessa: yhteisö, kohtaaminen ja osallisuus (Tampereen yliopisto 2019)

Osa yhteisöneuvojista kouluttautui kokemusasiantuntijoiksi ammattikorkeakoulun toteuttamissa koulutuksissa osana kehittämishanketta. Kokemusasiantuntijat toimivat kehittämistehtävissä, kouluttajina, ryhmien ohjaajina ja yhteisöneuvojina.

Kolmivuotisen kehittämistyön aikana osa kotoutujista pääsi Kototorin vapaaehtoistyön jälkeen kuntouttavaan työtoimintaan, työkokeiluun, opintoihin tai työelämään.

Vinkit toimintamallin soveltajille

YHTEISÖNEUVONTA KOTOTORILLA

Yhteisöneuvojan roolina on toimia neuvojana, kulttuuritulkkina ja kieliapuna. Kototori toimii alueellisena päämajana, jossa yhteisöneuvojat saavat perehdytyksen työhönsä. He voivat neuvoa asiakkaita yhdessä yhteisökehittäjän ja sosiaalialan ammattilaisten kanssa. Yhteisöneuvontatyö jalkautuu myös taloyhtiöihin. Neuvontatyön sisältö on sovittu ennalta. Työ on suhteutettu ammatilliseen työhön vastuiden ja osaamisen osalta.

Käytännössä Kototorilla kävijöitä houkuteltiin vapaaehtoistyöhön ja yhteisökehittäjä haastatteli kiinnostuneet henkilöt. Osallistujien vahvuuksia, osaamista ja motivaatiota kartoitettiin. Neuvontatyöstä kiinnostuneet ohjattiin sosiaaliohjaajan perehdytykseen. Yhteisöneuvonnasta ja yhteisön muista tehtävistä kiinnostuneille tarjottiin laadukasta ja jatkuvaa koulutusta esimerkiksi kulttuurikysymyksistä ja uhkaavista asiakastilanteista, naapurisovusta, työllisyydestä ja kela-yhteistyöstä. Yhteisöneuvojille järjestettiin yhdessä muiden kiinnostuneiden kanssa kaapelivalmennuksia, joissa käsiteltiin yhteisötyön lisäksi peruspalveluita, työllisyyttä, koulutusmahdollisuuksia ja opiskelua. Yhteisöneuvojat toimivat monissa eri tehtävissä. Asiakasneuvonnan lisäksi he toimivat esimerkiksi ryhmien ohjaajina ja tapahtumien järjestäjinä.

Aku Hakulinen: Yhteisöneuvonta. Teoksessa Yhteisötyö kahdensuuntaisessa kotoutumisessa: yhteisö, kohtaaminen ja osallisuus (Tampereen yliopisto 2019)

KOKEMUSASIANTUNTIJAT KOTOTORILLA

Kototorin ”Minä Suomessa – maahanmuuton kokemusasiantuntijat” koulutusta pidettiin ammattikorkeakoulun järjestämissä valmennuksissa. Koulutettuja valmistui kehittämistyön aikana 45. Kokemusasiantuntijoiden tehtäviä olivat osallistuminen Kototorin ja asuintalojen asumisinfoihin. Kokemusasiantuntijat jalkautuivat puhumaan kunnan eri palveluihin kuten kouluihin ja päiväkoteihin ja luennoivat seurakunnissa ja yhdistyksissä sekä toimivat myös yhteisöneuvojina (ks. yhteisöneuvoja).

YHTEISÖSOSIAALITYÖ JA AMMATTILAISET KOTOTORILLA

Sosiaalityöntekijä ja ohjaaja tapaavat asiakkaita Kototorin tiloissa. Lisäksi Kototorilla työskentelee omankielisiä neuvojia ostopalveluna. Heillä on pääsy sosiaalihuollon tietojärjestelmään. Sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja neuvovat muun muassa kansalaisuusasioissa, terveydenhuoltoon liittyvissä kysymyksissä, oikeusavun saamisessa ja toimeentulo-, kasvatus- ja koulutuskysymyksissä.

Osallisuutta edistävä hallintomalli tukee osallisuustyön johtamista (Thl.fi)

KOTOTORI OSANA VERKOSTOA

Kototoritoimintaa kehitettiin seurakunnan hallinnoimana hankkeena ja toteutettiin yhteistyössä eri kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa. Mukana olivat kaupungin sosiaali-, terveys- ja sivistystoimi, seurakunta ja hiippakunta, järjestöjä, hankkeita, Kela, TE-palvelut, vapaaehtoisia, Tampereen yliopiston sosiaalityön tutkinto-ohjelman ja Tampereen ammattikorkeakoulun sosionomin tutkinnon opettajat ja opiskelijat. Mukana oli myös varhaiskasvatuksen, koulun, asumispalveluiden ja ympäristö-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen henkilökuntaa ja yrittäjiä. Eri tahot osallistuivat kototoritoimintaan omalla panoksellaan. Yhteisökehittäjä organisoi yhdessä järjestöjen ja asukkaiden kanssa ryhmätoimintaa, kuten kahvilan, ruokaryhmiä ja retkiä.

Jo kehittämishankkeen aikana jalkautuvaa työtä toteutettiin kumppanuusyhteistyönä alueen isännöintipalveluiden, Saton, VTS:n ja kaupungin sosiaalisen asuttamisen yksikön kanssa.

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTYÖ

Hankkeen kehittämistoiminta perustui monialaiseen tutkimustietoon, esimerkiksi aluetieteeseen ja sosiaalitieteeseen, ja yhteistyöhön oppilaitosten ja yliopiston kanssa. Tästä esimerkkinä ovat Tampereen yliopiston sosiaalityöntekijöille järjestämät työpajat, Praksis-kahvilat, joissa kehitettiin jalkautuvan asiakastyön menetelmiä. Työpajoihin osallistuttiin yhteensä 350 kertaa.

TOIMINNAN HAASTEITA

Toiminnan haasteina oli muun muassa aukioloaikojen sovittamien kaikille sopiviksi, tilojen viihtyisyys ja toimivuus, kieliavustajien monipuolisuus ja määrä sekä vapaaehtoistyön kehittäminen.

Kokemusasiantuntijoiden koordinointia, vertais- ja työnohjausta tulisi resursoida toiminnan laadukkaan toteutuksen jatkumiseksi myös jatkossa.

TULOKSELLISTA JA PYSYVÄÄ TOIMINTAA

Kototorin neuvonta- ja ohjaustyö on ennaltaehkäisevää ja vähentää tarvetta asiakkuudelle monissa muissa palveluissa. Kototorilla on ehkäisty asunnottomuutta ja muita kriisitilanteita ja edistetty perheenyhdistämisiä. Lisäksi Kototorin kävijät ovat saaneet apua mielenterveysongelmiin ja yksinäisyyteen. Torilla järjestettiin koulutusiltoja, valmennuksia, juhlia ja muita tapahtumia, jotka loivat me-henkeä ja edistivät hyviä väestösuhteita alueella.

Kototori-malli voitti Talentia Hyvän käytännön palkinnon vuonna 2018 ja toiminta nimettiin Suomen evankelisluterilaisen kirkon Best Practice -hankkeeksi. Kototoritoimintaa on esitelty kansainvälisesti.

Kototorimalli jäi Tampereen kaupungin pysyväksi toiminnaksi.

KEHITTÄJÄT

Tässä kuvattu ja Sokran toimesta arvioitu toimintamalli perustuu TEKO – Tehostettua kotoutumista -hankkeessa (ESR 1.11.2016–31.10.2019) tehtyyn kehittämistyöhön.

TEKO-hankkeen Kototori-malli kehitettiin Tampereella Hervannan alueella. Päätoteuttajana toimi Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä. Osatoteuttajina olivat Tampereen kaupunki, Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu.

Kehittäjien yhteyshenkilö: hankkeen projektipäällikkö Kirsi Popova, kirsi.popova@tampere.fi

SAMANKALTAISTAA TOIMINTAA ON KEHITETTY MYÖS

Info Gloria -hankkeessa (ESR 2016)

Yhteyshenkilö: Maarit Piruzdelan, maarit.piruzdelan@kyt.fi

Info Glorian verkkosivut

Info Gloria -hankkeessa kehitettiin omankielinen neuvojatoiminta. Neuvonnassa eri kulttuureiden edustajat koulutetaan tarjoamaan tietoa ja tukea palveluihin pääsyyn ja niissä asiointiin ihmisten omalla äidinkielellä. Info Gloriasta saa neuvontaa esimerkiksi asumiseen, työhön, koulutukseen, oleskelulupiin, kansalaisuusasioihin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvissä asioissa. Osa avun tarpeesta ratkeaa omankielisessä neuvonnassa, eikä tarvetta ammatillisille palveluille enää ole. Neuvojat opastavat sekä puhelimessa että kasvokkain ja jalkautuvat myös palveluihin asiakkaiden tueksi.

Toimintamalli on siirrettävissä myös muualle, sillä neuvojien valmennukseen on luotu malli ja materiaalit. Toiminnan ympärille on kehittynyt koulutettu verkosto neuvojia ja ammattilaisia.

Neuvonnan toteutumista seurataan ja arvioidaan palautelomakkeilla, sidosryhmäkyselyillä työnohjauksissa sekä koulutuspalautteiden avulla.

Neuvonta tukee ihmisten omatoimisuuden ja osallisuuden vahvistumista, kun ihmiset oppivat asioimaan itse neuvonnan tuella. Toiminta lisää neuvojien omaa osaamista, työelämävalmiuksia ja -kokemusta. Ammattilaisten osallisuus omaan työn vahvistuu, kun palvelu on asiakkaalle mielekästä ja ymmärrettävää ja työntekijälle helpompaa.

Toiminnassa yhdistyy kokemuksellisuus ja ammatillisuus. Oman kielistä neuvontaa kehittävät yhdessä omankieliset koulutetut neuvojat sekä ammattilaiset säännöllisesti kokoontumalla. He käsittelevät yhdessä asiakastapauksia, mikä lisää osallistujien ymmärrystä ja vahvistaa palvelun asiakaslähtöistä toteutusta. Yhteiskehittäminen perehdyttää neuvojia ja ammattilaisia eri kulttuureista tulevien avun kehittämiseksi.

Info Gloria -hankkeen jälkeen oman kielinen neuvontapalvelu on jatkunut ostosopimuksin Keski-Suomessa. Tietoa toiminnasta on levitetty kansallisiin ja eurooppalaisiin verkostoihin, kuntien ja maakunnan päättäjille. Malli on nostettu myös lupaavaksi toiminnaksi EU:n raporteissa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: OSALLISUUTTA KOTOTORILTA

Osallisuus omassa elämässä
Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
Osallisuus yhteisestä hyvästä

Ihmiset pääsivät osaksi yhteisöä; heidän valmiutensa asioida viranomaisten kanssa paranivat ja tieto suomalaisen yhteiskunnan toimintatavoista lisääntyi. Lisäksi osallistujien arjen ongelmien ratkaisukyky ja kielitaito karttuivat. (1)

Ammattilaisten työelämäosallisuus vahvistui heidän kehittäessään työtään, jalkautuessaan ihmisten pariin, oppiessaan yhteisösosiaalityötä ja toimiessaan monialaisen ammattilais-, kokemus- ja vapaaehtoistoimijoiden yhteisön jäsenenä. Myös opiskelijoiden osallisuus vahvistui monialaisessa työympäristössä. He tekivät opinnäytetyönsä osana aitoa kehittämistyötä. (1)

Vastavuoroisuus vahvistui kotoutujien toimiessa osana yhteisöä. He auttoivat yhteisöneuvojina, ideoivat, suunnittelivat, toteuttivat ja arvioivat saamaansa tukea. (2)

Ryhmätoiminnot tarjosivat mahdollisuuden luoda sosiaalisia suhteita (1, 2). Jalkautuvan työn myötä naapuruussuhteet vahvistuivat (2).

Toiminta yhteisöneuvojana tuotti kokemuksen merkityksellisyydestä. Merkityksellisyyttä synnyttivät myös yhteisöneuvojien saama tuki ja yhteisön jäsenyys. Yhteisöneuvojat saivat myös luottamusta omiin taitoihinsa (1,2).

Paikallinen hyvä vahvistui Kototorin toiminnan myötä. Osallistujat vahvistavat hyviä paikallisia väestösuhteita. (3)

Ryhmänohjaajat voimaantuivat huomatessaan, että heillä on osaamista, jota voidaan hyödyntää (3). Kototorin kävijöistä, yhteisöneuvojista, muista vapaaehtoisista, harjoittelijoista ja kokemusasiantuntijoista muodostunut yhteisö oli lisäksi järjestäjänä monessa yleisötapahtumassa Kototorin ulkopuolella (3).

Toiminnan vaikutuksia ovat olleet maahanmuuttajien lisääntynyt osallistuminen alueella, yhteisöllisyys, uudet yhteistyön kanavat, tiedollisen pääoman kasvu koulutusten tuloksena, kahdensuuntaisen kotoutuminen ja kotoutujien elämänhallinnan sekä opinto- ja työelämäpolkujen avautuminen. (3)

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Sokra arvio toimintamallista Kototori tukee kotoutujaa monialaisesti ja yhteisöllisesti (17.8.2020) (pdf 413 kt)

Sokra arvio toimintamallista_Kototori tukee kotoutujaa monialaisesti ja yhteisöllisesti_17.8.2020.pdf (413.67 KB)