Koulutuksesta tukea pakolaisten mielenterveyden edistämiseen
Räätälöidyillä koulutuksilla tuetaan ammattilaisten, vapaaehtoisten, opiskelijoiden ja pakolaisten omia mielenterveyden edistämisen taitoja.
"Mielenterveys on yksi haastavimmista maahanmuuttajien terveyteen liittyvistä kysymyksistä ilmiön kulttuurisidonnaisuuden vuoksi" (THL, 2022). Mielenterveyteen voi liittyä eri kulttuureissa hyvin erilaisia ajattelutapoja, uskomuksia. Mielenterveyden ongelmiin voidaan liittää turhaa häpeää ja toivottomuutta. Pakolaisuuteen elämäntilanteena liittyy erityisiä riskejä ja stressiä, jotka asettavat omat haasteensa mielenterveydelle ja sen tukemiselle.
Haastavassa elämäntilanteessa eläviä pakolaisia kohdataan kaikissa palveluissa: varsinkin kotoutumista edistävien palveluissa, sosiaali- ja terveydenhuollossa, varhaiskasvatuksessa, opetusalalla ja TE-palveluissa. Ammattilaisten tehtävänä kaikissa palveluissa on omalta osaltaan tukea pakolaistaustaisten asiakkaidensa mielenterveyttä, mahdollisesti myös seuloa mielenterveyden ongelmia ja ohjata heitä tarvittaessa mielenterveyspalvelujen piiriin. Kaikki kotoutumista edistävä työ voi olla myös mielenterveyttä edistävää.
Erilaisissa tehtävissä toimivilla ammattilaisilla on vaihtelevia valmiuksia kohdata maahanmuuttaneiden monikulttuurisia taustoja, mahdollisia mielenterveyden haasteita sekä hahmottaa oman toimintansa vaikutuksia mielenterveyden ja kotoutumisen tukemisessa. Eri ammateissa osaamisen tarpeet ovat kuitenkin hyvin erilaisia. Esimerkiksi opettaja ja lääkäri, sosiaalityöntekijä ja TE-palvelujen henkilökunta tarvitsevat työssään kaikki erilaista tietotaitoa maahanmuuttaneiden kohtaamiseen. Koulutukset kannattaakin räätälöidä vastaamaan näitä tarpeita. Ammattilaisten hyvä osaaminen edistää myös maahanmuuttaneiden yhdenvertaisuutta.
Lähteet
THL (2022). Maahanmuuttajien mielenterveys. Saatavilla 27.4.2022: Maahanmuuttajien mielenterveys - THL
Kuva
Pakolaisuus ja mielenterveyden haasteet
Pakolaisuus on yksi maahanmuuton syy ja Suomi vastaanottaa turvapaikanhakijoita ja pakolaisia jatkuvasti. Esimerkiksi turvapaikkaa haki v,2020 3209 henkilöä (EMN 2020) ja kiintiöpakolaisia vastaanotetaan vuosittain eduskunnan määrittelemä määrä, joka v. 2021 oli 1050 henkilöä. (Migri 2022a). Ukrainan sodan vaikutukset näkyivät vuoden 2022 ensimmäisellä puolikkaalla heti niin, että tilapäistä suojelua oli myönnetty yli 35 000 ukrainalaiselle (Migri 2022b). Vuonna 2021 Suomessa asui vajaa 470 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä (Tilastokeskus, 2022).
Mielenterveys on tärkeä pääoma – se vaikuttaa niin terveyteen, hyvinvointiin, ihmissuhteisiin, opiskeluun, työhön ja koko elämän kulkuun (Vorma ym. 2020). Maahanmuuttajilla, erityisesti pakolaistaustaisilla tai vastaavista olosuhteista tulleilla, on muuta väestöä enemmän psyykkistä kuormaa ja mielenterveysongelmia (Castaneda ym. 2018). Esimerkiksi aikuisista turvapaikanhakijoista yli 80 % oli kokenut jonkin järkyttävän tapahtuman joko entisessä kotimaassaan tai turvapaikanhakumatkan aikana. Myös nuorista ja alakouluikäisistä lapsista lähes saman verran ja alle kouluikäisistäkin noin puolet oli kokenut jonkin järkyttävän tapahtuman ennen Suomeen tuloa. Nämä kokemukset ovat riski mm. mielenterveydenhäiriöille. Järkyttävän tapahtuman kokeminen ei kuitenkaan automaattisesti johda traumatisoitumiseen tai muihin mielenterveysoireisiin. (Skogberg ym. 2019).
Tutkimuksen mukaan juuri maahan tulleista turvapaikanhakija-aikuisista merkittäviä masennus- ja ahdistuneisuusoireita esiintyi lähes 40 %:lla. Traumatisoitumiseen viittaavia oireita esiintyi joka toisella aikuisella. Psyykkinen kuormitus oli korkeampaa tietyissä maaryhmissä, mikä saattaa liittyä esimerkiksi vakavampaan traumataustaan, pakomatkalla kohdattuihin vaikeuksiin tai aikaisempiin puutteisiin monilla elämän osa-alueilla, kuten palveluihin pääsyssä. (Skogberg ym. 2019).
Mielenterveyspalveluiden käytön haasteet
Maahanmuuttajataustaiset käyttävät yhtä paljon tai vähemmän mielenterveyspalveluita kuin koko väestö keskimäärin, vaikka heillä on raportoitu korkeampaa psyykkistä kuormitusta sekä ajankohtaista vakavaa masennus- ja ahdistuneisuusoireita. Tähän on arvioitu olevan useita syitä: kyky tunnistaa oireensa ja hakea apua, mielenterveyshaasteiden leimalliseksi koettu luonne, terveydenhuollon henkilöstön puutteellinen tietotaito liittyen maahanmuuttaja- ja pakolaistaustaisten mielenterveyshaasteiden erityispiirteistä, tiedon puute mielenterveyspalveluista ja niihin hakeutumisesta, maahanmuuttaneiden erityistarpeiden huomioivien mielenterveyspalveluiden puutteellisuus sekä erilaiset kielelliset haasteet. (Castaneda ym. 2012). Kulttuuriselta asemaltaan haavoittuvien ryhmien katsotaankin vaativan erityistä huomiota. (Vorma ym. 2020).
Ammattilaisten osaaminen mielenterveyttä edistämässä
Ammattilaiset voivat toimia työssään pakolaisten mielenterveyttä edistävästi ja tätä osaamista voidaan lisätä esimerkiksi koulutuksella. Mielenterveysosaamista voidaan kuvata tietona ja ymmärryksenä eri näkökulmista: mielenterveys on voimavara ja terveyden osa-alue, siihen kuuluu suoja- ja riskitekijöitä ja on erilaisia keinoja vahvistaa mielenterveyttä. Mielenterveysosaamiseen kuuluu myös tieto ja ymmärrys mielenterveyteen liittyvistä asenteista ja käsityksistä sekä mielenterveyden häiriöistä, niiden hoitomahdollisuuksista ja mielenterveyspalveluista. (Vorma ym. 2020). Koska mielenterveyteen vaikutetaan monilla muillakin kuin terveyden- ja sosiaalihuollon toimenpiteillä, on tärkeää lisätä mielenterveysosaamista ja -taitoja eri ammattiryhmissä ja -yhteisöissä (Vorma ym. 2020).
Mielenterveyden edistämisellä vahvistetaan voimavaroja, jotka auttavat rakentamaan toimivaa arkea sekä löytämään ratkaisuja elämän kriisitilanteissa ja vastoinkäymisissä (Vorma ym. 2020). Esimerkiksi turvapaikanhakijoiden mielenterveyttä voidaan edistää tukemalla heidän hyvinvointiaan kokonaisvaltaisesti, tunnistamalla ongelmat oikea-aikaisesti ja varhain sekä tarjoamalla riittävää ja sopivaa hoitoa vaativista mielenterveysongelmista kärsiville. Tämän onnistumiseen tarvitaan työntekijöiden osaamista tukevaa koulutusta, työnohjausta ja malleja hyvistä käytännöistä. Esimerkiksi alkuterveystarkastuksessa järkyttävistä tapahtumista kysyminen antaa viestin, että niiden yleisyydestä tiedetään ja että niistä on myös mahdollista puhua. (Skogberg ym. 2019).
Tiedossa on myös, että monet ammattilaiset kokevat tarvitsevansa lisää tietoa pakolaistyön erityispiirteistä ja mielenterveyden edistämisestä (Castaneda ym. 2018). Terveydenhuollon henkilöstö ja opiskelijat tulisikin kouluttaa tunnistamaan ja hoitamaan erilaisia mielenterveyden haasteita asiakkaiden moninaiset kulttuuriset ja muut taustat huomioiden. Hoidon tarpeen tunnistaminen saattaa joskus olla vaikeaa ja monet kulttuuriset tavat ajatella ja toimia voivat vaikuttaa myös hoidon onnistumiseen. Vaikeuksia voi tulla esimerkiksi siinä, miten eri tavoin käsitetään ja kuvataan mielenterveyteen liittyviä ilmiöitä. Lisäksi Suomessa käytettävät tavanomaiset oiremittarit eivät välttämättä toimi eri kulttuureissa. Myöhemmin aktivoituvat traumaoireet sekä kotoutumista ja kielen oppimista hidastavat, psyykkisiin häiriöihin liittyvät muisti- ja keskittymisvaikeudet voivat myös vaikeuttaa hoidon tarpeen arviointia ja koko hoitoa. (Castaneda ym. 2012)
Koulutusten kehittämisen taustalla Mielenterveysstrategia
Mielenterveysstrategian 2020–2030 (Vorma ym. 2020) tavoitteena on turvata mielenterveystyön jatkuvuus ja tavoitteellisuus. Näihin pyritään muun muassa parantamalla mielenterveysosaamista kunnissa: niin perusterveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa kuin kuntien eri sektoreilla. Tärkeää on myös huomioida haavoittuvat ryhmät palveluita suunniteltaessa. (Vorma ym. 2020). Räätälöityjen koulutusten kehittäminen on osa Pakolaisten mielenterveyden edistäminen sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä (PASEK)-hanketta. Sen päätavoitteena on ammattilaisten osaamisen vahvistaminen pakolaisten mielenterveyden edistämisessä. Hanke toimii v. 2021–2023, ja sitä koordinoi THL ja rahoittaa STM.
Lähteet
Castaneda ym. 2012. Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi - Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-739-4 (5.7.22)
Castaneda ym. 2018. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa - PALOMA-käsikirja. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-100-3 (5.7.22)
EMN. 2020. Maahanmuuton tunnusluvut. http://www.emn.fi/files/2179/Maahanmuuton_tunnusluvut_2020_FI_NETTI.pdf (5.7.22)
Kuusio ym. 2020. Ulkomaalaistaustaisten terveys ja hyvinvointi Suomessa : FinMonik-tutkimus 2018-2019. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-034-1 (5.7.22)
Migri. 2022a. Kiintiöpakolaiset. https://migri.fi/kiintiopakolaiset (5.7.22)
Migri. 2022b. Tilapäisen suojelun tilastot. https://migri.fi/tilapaisen-suojelun-tilastot (5.7.22)
Skogberg ym. 2019. Turvapaikanhakijoiden terveys ja hyvinvointi: Tutkimus Suomeen vuonna 2018 tulleista turvapaikanhakijoista. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-351-9 (5.7.22)
Tilastokeskus. 2022. Ulkomaalaistaustaiset. https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/ulkomaalaistaustaiset.html (5.7.22)
Vorma ym. 2020. Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4139-7 (5.7.22)
Ammattilaisia kouluttava kehittäjäjoukko koostui PASEK-hankkeen neljästä asiantuntijasta erikoissairaanhoidon eri erityisvastuualueilla ja Mieli Ry:ssä. Toimijajoukkona taas voidaan pitää kaikkia koulutuksiin osallistuneita organisaatioita ja työntekijöitä. Kaikkien yhteisenä tavoitteena oli pakolaisten mielenterveyden edistäminen ja oman osaamisen lisääminen. Lisää kysyntää teeman koulutuksille syntyi talvella 2022 alkaneen Ukrainan sodan aiheuttaman pakolaisuuden myötä. Yhä useammissa kunnissa ja palveluissa kohdattiin nyt sotaa paenneita ihmisiä. Tätä ennen kiinnostus ja tarpeet eri kunnissa olivat riippuneet lähinnä siitä, minkä verran eri palveluissa oli kohdattu pakolaistaustaisia ihmisiä ja perheitä.
Toimijajoukkoa houkuteltiin yhteistyöhön monella tapaa. Koulutuksia mainostettiin alueellisten verkostojen kautta ja yhteistyössä THL:n koordinoiman PALOMA-osaamiskeskuksen valtakunnallisen näkyvyyden avulla. Kotoutumisen osaamiskeskusta (TEM) hyödynnettiin myös mainostamisessa.
Toimivin keino oli ottaa suoraan yhteyttä alueen sote- ja opetusalantoimijoihin sekä järjestöihin. Esihenkilöitä ja ruohonjuuritason työntekijöitä kannatti lähestyä ensin sähköpostilla ja sitten palata asiaan puhelimessa tai Teams-palaverissa. Tärkeää oli saada esihenkilöiden tuki koulutukselle.
Yhteydenotoissa tarjottiin koulutusmahdollisuuksia valmiista teemoista sekä muista aiheista räätälöitynä organisaatioiden omiin tarpeisiin. Koulutusten tuotteistaminen, räätälöinti, maksuttomuus sekä toteutustapojen vaihtoehdot koettiin hyvinä. Vaihtoehtoina olivat mm. luento- tai työpajatyyppinen koulutus, lähikoulutus tai webinaari, kertaluontoinen tapahtuma tai useamman kerran kokonaisuus, tekemällä oppiminen, valmiiden videoiden katsominen, ryhmäkeskustelut jne.
Paikallisia viestintäkanavia kuten organisaatioiden intranettiä voitiin myös käyttää koulutusmahdollisuuksien tarjoamiseen. Somealustoilla viestittiin pääasiassa THL:n Monikulttuurisuustiimin kautta Facebookissa ja Twitterissä sekä PASEK-hankkeen omalla Twitter-kanavalla. Somen tehokkuus viestintäkanavana jää kuitenkin kyseenalaiseksi. Yhteistyön virittäminen koulutuksen järjestämiseksi näyttäisi yleensä vaativan asiantuntijan henkilökohtaisen kontaktin organisaatioon.
Koulutusten avulla pyritään lisäämään pakolaistaustaisia ihmisiä ja perheitä työssään kohtaavien ammattilaisten, opiskelijoiden, vapaaehtoisten ja pakolaisten itsensä tietotaitoa maahanmuutosta, pakolaisuudesta ja mielenterveydestä ja niihin läheisesti liittyvistä teemoista. Osaamisen lisääminen tarkoittaa tässä tiedon ja taidon kasvamista sekä mahdollisesti joissain tilanteissa myös jostain vanhasta poisoppimista ja asenteiden muutosta.
Ammattilaisten asenteiden muutoksessa nähdään tarpeellisena pyrkiä vaikuttamaan esimerkiksi siihen, että kaikissa palveluissa nähtäisiin oma rooli ja työtehtävät osana pakolaisten mielenterveyden tukemista. Tämä rooli ei aina näyttäydy niin selvänä kuin varsinaisissa mielenterveyspalveluissa. Esimerkiksi hammaslääkärissä edistetään mielenterveyttä traumat huomioivalla työotteella, jos asiakkaalla on esim. kidutuskokemuksia hampaisiin tai suun alueeseen liittyen.
Asenteiden muutoksella pyritään myös vahvistamaan mahdollisten epävarmuuksien sijaan ammattilaisen rohkeutta kohdata pakolaisasiakkaat oman ammatillisen osaamisen, yhteisen ihmisyyden ja kokemusmaailman kautta. Sen sijaan, että etsisimme erottavia tekijöitä, on hyödyllisempää etsiä yhdistäviä asioita. Meillä kaikilla voi olla myös tiedostamattomiakin ennakkoluuloja tai ajatuksia – niitäkin pyritään vähentämään koulutusten avulla.
Ammattilaiset kaipaavat tietoa yleistä tietoa kohtaamisesta, pakolaisuudesta ja mielenterveydestä, kulttuurisensitiivisyydestä ja traumojen huomioinnista. Tieto auttaa hahmottamaan pakolaisuuden riskitekijöitä mielenterveydelle, havainnoimaan mielenterveyteen liittyviä haasteita, tukemaan ja toimimaan paremmin mielenterveyttä edistävästi ja kulttuurin huomioiden omasta ammatista käsin. Tieto tietyistä pakolaisuuteen liittyvistä erityispiirteistä voi tukea lakisääteisten oikeuksien parempaa toteutumista ja sitä kautta parempaa osallisuutta ja yhdenvertaista kohtelua. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tulkin käyttöä silloin, kun yhteistä kieltä ei ole. Joissakin kunnissa koulutusten avulla pyritään saamaan käyttöön uusi toimintamalli, jolloin koulutuksen tavoitteena on selkeästi ko. mallin juurtuminen arkeen.
Koulutuksissa opittua soveltamalla ja harjoittelemalla oppi muuttuu arjen työssä taidoksi, joka viime kädessä hyödyttää pakolaistaustaisia asiakkaita.
Koulutusten tuloksena tapahtuvaa ammattilaisten osaamisen muutosta ei pystytä PASEK-hankkeen puitteissa mittaamaan, koska muutoksen mittaaminen olisi vaatinut tutkimuksellisen osion hankkeeseen. Tätä ei ollut suunniteltu eikä resursoitu hankkeen tehtäväksi.
Joihinkin koulutukseen osallistuneilta pyydettiin kuitenkin suullista tai kirjallista palautetta tai itsearviointia koulutuksen merkityksestä heti tilaisuuden jälkeen. Tätä ei kuitenkaan voitu tehdä systemaattisesti. Koulutuksiin osallistuneiden määrät kertovat annetusta mahdollisuudesta osaamiseen kasvamiseen. Palautetta saatiin myös vapaamuotoisesti suullisesti sekä kirjallisesti omien koulutuskohtaisesti räätälöityjen lomakkeiden sekä koulutuksia yhteistyössä tehneiden tahojen palautelomakkeiden kautta. Koulutuksiin osallistuneiden määrät kirjatattiin.
Prosessiarviointia tehtiin PASEK-hankkeen viikko-palavereissa ja kehittämispäivissä sekä yhdessä hanketta koordinoivan THL:n edustajien kanssa.
Koulutustarpeita selvitettiin suoraan yhteistyökumppaneilta itseltään, joko keskustellen, sähköpostitse tai erilaisten kyselyiden avulla. Samalla käytiin läpi hankkeen koulutusten teemat ja tarjonta. Jos yhteistyökumppanien koulutustoiveisiin sisältyi hankkeen asiantuntijoiden kompetenssin ulkopuolisia teemoja, pyrittiin tätä asiantuntemusta hankkimaan soveltuvilta tahoilta parhaan mahdollisen koulutuksen järjestämiseksi.
Koulutuskokonaisuudet suunniteltiin yhdessä ja räätälöitiin tarpeiden mukaisesti. Tässä huomioitiin niin ammattilaisten tarpeet ja toiveet kuin aiempi koulutus- ja työkokemustausta mahdollisuuksien mukaan. Toteutuksessa pyrittiin huomioimaan myös yhteistyökumppanien toiveet koulutusmenetelmien suhteen: toiveiden perusteella järjestettiin lähi-, etä-, hybridikoulutuksia sekä työpajoja lähi- ja etätoteutuksin.
Koulutusten jälkeen pyrittiin systemaattisesti keräämään osallistujilta palautetta pääasiassa sähköisesti. Kyselyn sisältö suunniteltiin yhdessä PASEK-hankkeen asiantuntijoiden kesken Palautteen määrä jäi vaatimattomaksi jälkeenpäin sähköisesti kerättynä – selkeästi parempi vastausprosentti saavutettiin suoraan lähikoulutustilaisuuden yhteydessä paperilomakkeilla kerätyillä palautteilla.
Hankkeen viimesijaisena kohderyhmänä ovat Suomessa asuvat pakolaistaustaiset tai vastaavista olosuhteista tulevat henkilöt, kuten turvapaikanhakijat tai muilla tavoin konfliktialueilta Suomeen muuttaneet. Erityisesti huomio kohdistuu pakolaisuuden mielenterveydelle aiheuttamiin haasteisiin riippumatta siitä, onko taustalla esimerkiksi traumatisoituminen, uuteen kotimaahan sopeutumisen ongelmat, vaikeus löytää palvelupolkuja, syrjintä ja rasismi tai muut syyt.
Hankkeen suorana kohderyhmänä olivat ne ammattilaiset, jotka työskentelevät pakolaistaustaisten asiakkaiden kanssa ja joiden työhön kuuluu mielenterveyden tukeminen tai edistäminen, tai joilla on muun perustehtävänsä ohella erityinen mahdollisuus mielenterveyttä edistävään työhön. Osa näistä ammattilaisista työskentelee pakolaistaustaisten henkilöiden kanssa päivittäisellä tasolla (esim. pakolaisterveydenhoitaja, joka hyötyy alueen toimijoiden verkoston synnyttämisestä), osa taas satunnaisemmin osana perustyötään (esim. TE-toimiston työntekijä, joka hyötyy tulkkivälitteisen työskentelyn ja mielenterveyden edistämisen taitojen lisäämisestä).
Etukäteistietoa ammattilaisista ja heidän koulutustarpeistaan oli saatu jo PALOMA2-hankkeen aikana. Kotona Suomessa-hankkeen koulutustarvekyselyn tuloksia hyödynnettiin myös tähän tarkoitukseen. Lisäksi PASEK-hankkeen joissakin koulutuksissa osallistujia pyydettiin vastaamaan ennakkokyselyyn, jossa sai esittää toiveita ja tarpeita seuraaville koulutuksille. Näin osallistujat pääsivät vaikuttamaan suoraan seuraavien koulutusten teemoihin. Kaikissa koulutuksissa osallistujia kannustettiin vuorovaikutukseen ja keskusteluun, jotta osallistujille saataisiin mahdollisimman monipuolista näkemystä pakolaisten kanssa työskenteleviltä ammattilaisilta suoraan työkentältä. Keskustelussa nousseita esimerkkejä, näkökulmia ja kokemuksia työssä hyödynnettiin seuraavissa koulutuksissa.
Erityisesti työpaja-tyyppisissä koulutuksissa huomioitiin sovellettavuus ammattilaisten arjen työhön. Joissakin kunnissa koulutus toteutui yhdessä tekemällä ja oppimisella, varsinkin silloin kun tavoitteena oli uuden toimintamallin juurruttaminen. Ammattilaisen osallisuus oli näissä koulutuksissa vahvimmillaan ja oppi tuli sovellettua suoraan arjen työhön ja käyttöön.
Pääviestinä kaikissa koulutuksissa oli, että jokainen ammattilainen pystyy työskentelemään pakolaistaustaisten asiakkaiden mielenterveyttä edistävästi!
Räätälöityjen koulutusten ideana oli yhdistää aiemmin tuotettujen tutkimuspohjaisten materiaalien ja tekijöiden oma asiantuntijuus kohderyhmän tarpeisiin ammattia ja työnkuvaa tukevaksi kokonaisuudeksi. Myös THL:n tavoitteena on siellä tuotetun tiedon levittäminen ja vieminen kentälle ja juuri tätä tehtävää räätälöidyissä koulutuksissa on osaltaan tehty. Siksi varsinkin THL:n tuottamien materiaalien ja tutkimusten hyödyntäminen oli tärkeässä roolissa. Hyviä materiaaleja ja hyviä käytäntöjä saatiin muiltakin luotettavilta tahoilta, kuten Mieli ry:ltä ja Turun kriisikeskuksen Serene-toiminnalta.
Koulutusten sisällössä hyödynnettiin myös aikaisempaa tutkimustietoa, kuten THL:n on väestötutkimuksia ja hyviä käytäntöjä maahanmuuttajien terveyteen ja hyvinvointiin liittyen. Nämä väestötutkimukset antavat arvokasta tietoa ja ymmärrystä maahan muuttaneiden tilanteista. Väestötutkimuksista käy hyvin ilmi myös se, miten erilaisia ihmisten tilanteet ovat. Tutkimustiedolla on hyvä perustella asioita koulutuksessa. Esimerkiksi kouluterveyskyselyiden tuloksia voi käyttää paikkakuntakohtaisena tiedon lähteenä lasten ja nuorten tilanteisiin. Joistakin hyvistä käytännöistä löytyy myös näyttöön perustuvaa tietoa suositusten perusteluiksi (esim. psykoedukaatio, jotkut vakauttavat ryhmät ja maahanmuuttaja perheiden vanhemmuutta tukeva malli).
Tärkeässä roolissa oli myös PASEK-hankkeen asiantuntijoiden aiempi kokemus sekä oman tietotaidon, ymmärryksen ja osaamisen kehittäminen, joihin kouluttajana pitää käyttää aikaa. Muita keinoja oman osaamisen lisäämiseen olivat oman työn reflektointi yhdessä muiden kanssa ja esimerkiksi lukupiiri traumatietoisen työotteen sisäistämiseksi. Lukupiirissä valittiin koulutussisältöihin nostettavat keskeiset asiat.
Aina ei asiantuntijoiden oma tietotaito riittänyt, joten silloin oli viisasta hyödyntää kollegaa tai ulkopuolista asiantuntijaa. Joitakin koulutuksia pidettiin useamman asiantuntijan voimin tai ostettiin ulkopuolinen kouluttaja.
Kuvassa esitetään räätälöityjen koulutusten toimintamalli. Kaikki lähtee kohderyhmän tarpeesta tietotaidolle. Kun toive koulutuksesta tuodaan hankkeen työntekijälle, niin hän kartoittaa tarpeet yhteistyössä kohderyhmän/edustajan kanssa. Tarvekartoituksen pohjalta rakentuu toimiva ja räätälöity koulutuskokonaisuus.
Kuva
Hankkeen alussa syksyllä v.2021 kerättiin koulutusmateriaalia, pyydettiin eri toimijoita yhteistyöhön tarjoamalla koulutuksia. Koulutuksia suunniteltiin ja toteutettiin hankkeen loppuun kesään 2023 asti. Räätälöityjen koulutusten testaaminen oli jatkuva prosessi: palautetta pyydettiin ja hyödynnettiin kehittämisessä. Koulutustarjontaa ja koulutusten sisältöä muutettiin sekä palautteen että kysynnän mukaan. Kouluttajina toimivat PASEK-hankkeen neljä asiantuntijaa (TAYS, HUS, KYS ja Mieli Ry:stä).
Koulutusta ja osaamista kaivattiin niin kunnissa, järjestöissä kuin yksityisissä organisaatioissa sosiaali-, kasvatus-, koulutus- ja terveysalalla. Aihe nähtiin ajankohtaisena ja tärkeänä. Tärkeää oli, että koulutukset räätälöitiin kohdeyleisölle sopivaksi. Pakolaistaustaiset asiakkaat olivat varsinkin pienemmissä kunnissa harvinaisempi asiakasryhmä, ja tämä piti osata ottaa huomioon koulutuksia suunniteltaessa.
Räätälöidyissä koulutuksissa kaiken lähtökohtana oli siis tarvelähtöisyys. Tieto ja ymmärrys kohderyhmän työstä oli tärkeätä, mutta myös käsitys siitä, mitä he jo osaavat ja mihin asioihin he erityisesti kaipaavat koulutusta oli olennaista. Jokainen räätälöity tilaisuus siis tarvitsee aikaa ja paneutumista kohderyhmän tilanteeseen ja tarpeisiin. Koulutuksiin oli myös hyvä luoda ennakkokysely, jossa koulutuksiin osallistuvat saivat halutessaan laittaa anonyymisti toiveita koulutuksen sisällöille sekä koulutustavoille. Räätälöinti oli kokonaisuudessaan hyödyllistä, koska tällöin kohderyhmä sai juuri sellaista koulutusta, josta he hyötyivät, eikä kenenkään aikaa mennyt niin sanotusti väärien asioiden tekemiseen: koulutuksen vetäjä ei valmistele turhia osuuksia eivätkä osallistujat joudu kuuntelemaan itselleen jo tuttua asiaa.
Toisinaan kuitenkin tiettyjen perusasioiden kertaaminen oli hyödyllistä ja osallistujienkin mielestä tarpeellista, vaikka alun perin toiveena olisi ollut jokin tietty syventävä tieto. Tämä vaati kuitenkin kouluttajalta herkkyyttä ja harkintaa, miten asioita kouluttaa sekä toisaalta perustelua sille, miksi käy joitakin perusasioita läpi. Kouluttajan ammattitaidolla ja kyvyllä rakentaa toimiva kokonaisuus oli olennaisen tärkeä rooli koulutusten räätälöinnissä. Joskus oli hyödyllistä räätälöidä koulutuksen sisältöä ex tempore paikan päällä. Tämä vaatikin sitten jo huomattavaa sisällöllistä asiantuntemusta, koulutuskokemusta ja koulutustilanteen/kohderyhmän lukutaitoa.
Räätälöintiin liittyy myös oikeanlaisten koulutusmenetelmien valinta. Toisinaan oli hyödyllistä pitää enemmän luentotyyppistä koulutusta ja toisinaan esimerkiksi työpajatyöskentelyä. Tilaisuuden järjestäminen etänä, läsnä tai hybridinä piti ottaa huomioon menetelmien valinnassa. Jossakin toimintatavassa voitiin osallistujille antaa ennakkotehtäviä, mutta toisella toimintamallilla se ei välttämättä ollut rakentavaa tai edes hyödyllistä. Työpajatyyppisessä työskentelyssä oli usein tavoitteena saada aikaan keskustelua tärkeistä teemoista työyhteisöön tai organisaatioiden välille.
Koulutuksia toivottiin niin etänä kuin lähikoulutuksina. Etäkoulutukset mahdollistivat isomman osallistujamäärän ja mahdollisuuden nopeaan Chat-kommentointiin. Lähikoulutuksissa vuorovaikutus toimi parhaiten oman tutun työyhteisön kanssa ja keskustelua oli mahdollisuus saada enemmän. Yleensä osallistujille on tärkeää päästä keskustelemaan ja vertailemaan kokemuksia. Lähikoulutuksille oli hyvä varata enemmän aikaa.
Koulutusten kehittämiseen vaikutti saatu palaute, mutta myös oma kokemus koulutuksen onnistumisesta. Kehittämistyössä huomattiin myös se, että jokin mikä toimi jollakin ryhmällä ei toiminutkaan toisella ryhmällä. Parantamisen lisäksi opittiin siis myös kartoitusvaiheessa selvittämään kokonaisuudelle sopivia toteutusmenetelmiä. Erilaisten menetelmien monipuolinen hyödyntäminen oli asiantuntijasisällön hiomisen ohella isossa roolissa onnistumisten kannalta.
Tärkeää oli asiantuntijoiden keskinäinen reflektointi ja onnistumisten ja epäonnistumisten läpikäynti yhdessä: voitiin peilata kokemuksia ja miettiä yhdessä tulevaisuuteen toimivia tapoja. Yhteisiä keskusteluita käytettiin myös koulutusten suunnittelussa. Myös verkostojen ja kontaktien kanssa käytyjä keskusteluja hyödynnettiin - heillä oli usein hyvä ymmärrys kohderyhmän tarpeista ja menetelmistä, joista kohderyhmä hyötyisi eniten.
Twitteriä hyödynnettiin lähinnä koulutusten jälkeisistä kokemuksista viestimiseen. Toisaalta Twitterin avulla pystyi aktiivisesti seuraamaan keskustelua pakolaistaustaisten mielenterveyteen liittyen ja saamaan näkyvyyttä omalle hankkeelle sekä edistämään pakolaistaustaisten mielenterveyttä tuomalla teemaa esille.