Yhtenäinen toimintamalli akuuttien kriisien psykososiaalisesta tuesta virka-aikana sote-keskuksissa. Toimintamalli korostaa sosiaalitoimen ja terveystoimen saumatonta yhteistyötä traumaattisten kriisien hoidossa.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 11/2018 äkillisten traumaattisten tilanteiden psykososiaalisen tuen kehittämisen työryhmän, jonka tehtävänä oli suunnitella ja laatia esitys, miten psykososiaalinen tuki ja erityisesti sen osana tarjottava akuutti kriisityö tulisi organisoida tulevissa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteissa ja miten sitä tulisi kehittää jatkossa.
Työryhmä laati toimeksiannon pohjalta 12 suositusta. Suositukset korostavat psykososiaalisen tukeen kuuluvan sosiaali- ja kriisityön olevan lakisääteistä toimintaa, jonka tulisi olla ammattilaisten toteuttamaa ja joka tulee aina dokumentoida asianmukaisesti. Oikein järjestettynä äkillisten traumaattisten tilanteiden psykososiaalinen tuki parantaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, auttaa yksilöitä ja yhteisöjä toipumaan traumaattisista tilanteista sekä kehittämään resilienssiä mahdollisia tulevia traumaattisia tilanteita varten. Tutkimusnäytön pohjalta korostuu lähipalveluiden rooli, pitkäaikaisen tuen malli sekä tiivis viranomaisyhteistyö. Suositusten mukaisesti järjestetty toiminta parantaa palveluiden valtakunnallista yhdenvertaisuutta, toimijoiden ja avuntarvitsijoiden oikeusturvaa sekä kehittää psykososiaalisen tuen toteuttavan henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on kehitetty perustason mielenterveyspalveluita Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeessa. Kriisityön kehittäminen on liittynyt peruspalveluiden mielenterveystyön vahvistamiseen. Tarvittiin uusi toimintamalli kriisityöhön. Hyvinvointialueen aloittaessa kuntien sosiaali-ja krisiipäivystykset lakkasivat. Muodostui kaksi sosiaali- ja kriisipäivystystä: Oulun sosiaali-ja krisiipäivystys sekä Jokilaaksojen sosiaali- ja krisiipäivystys. Tarvittiin sosiaali-ja kriisipäivystykselle vastinpari sote-keskuksesta akuuttityön jälkeiselle seurantavaiheelle.
Tulevaisuuden sosiaali-ja terveyskeskushankeen Mielenterveys-ja päihdepalveluiden hankkeessa perustettiin kriisityön kehittämisen työryhmä. Työryhmän puheenjohtajan toimialuksi Mielenterveys-ja päihdeplavleuiden kehitämisen projektokoordinaattori ja myöhemmin projektisuunnittelija. Työryhmän työskentelyaika oli noin 2 vuotta. Työryhmään kuului alueen mielenterveyspalveluiden ja sosiaalipalveluiden esihenkilöt sekä kriisityötä tekeviä. Aluksi mukana olivat tiiviimin Oulun kriisikeskuksen, SPR:n, poliisin ja ev.lut. seurakunnan edustus. J uurruttamisvaiheessa he jäivät pois työryhhmätyöskentelystä. Hyvinvointialueelle siirtymisen jälkeen työryhmän jäseninä olivat alueellisten mielenterveyspalveluiden vastuuyksikköpäällikköt, sosiaalipalveluiden vastuuyksikköpäälliköt, palvelualuejohtajat sekä kriisityötä tekeviä. Haasteena oli työryhmän jäsenten vaihtuvuus, koska hyvinvoitialueelle siirryttäessä henkilöitä siirtyi eri tehtäviin.
Työryhmä kokoontui noin kerran kuukaudessa. Työskentely aloitettiin toimintaympäristön nykytilan kuvauksella. Tulsote Mielenterveys-ja päihdepalvelut teki samanaikaisesti kartoitusta alueiden mielenterveyspalveluiden esilinjan toiminnasta. Tähän kyselyyn liitettiin mukaan kysymys kriisityön toteutuksesta. Työryhmässä sidosryhmien edustajat kertoivat kriisityöstä omasta näkökulmastaan.
Kriisityön kehittämisen työryhmä oli jäsenmäärältään iso. Jotta kehittämistyössä päästiin alkuun, päätettiin perustaa pienempi "työnyrkki" valmistelemaan asioita työryhmälle. Työnyrkiin kuuluivat projektisuunnittelija, Oulun kriisikeskuksen vs. toiminnanjohtaja, sosiaali-ja kriisipäivystysten tiimivastaavat, mielenterveyspalveluiden esihenkilöitä sekä sosiaalipalveluiden esihenkilöitä.
Koko kriisityön kehittämistä koordinoi Mielenterveys-ja päihdepalveluiden kehittämishankkeen projektisuunnittelija.
Löydetään Pohteen alueelle yhtenäinen psykosiaalisen tuen toimintamalli akuuteissa traumaattisissa kriiseissä. Mielenterveyspalvelut ja sosiaalipalvelut tekevät kriisityötä työparityöskentelynä.
Kriisityötä tekevät saavat perustason että syventävän tason krisityön koulutusta.
Muutoksessa olevan toiminnan kehittämisen välineeksi otetaan Pohteella käytössä oleva Häiriöseurantalomake. Vastuuyksikköpäälliköt perehdytettiin Häiriöseurannan perusteisiin ja työvälineen käyttöön. Perehdytyksen antoi Pohteen kehittämispäällikkö.
Kriisityötä tehneet ovat kokeneet jääneensä yksi kohdatessaan kriisin kokeneita, osassa alueella kriisiryhmien toiminta oli hiipunut työntekijöiden siirtyessä uusiin työtehtäviin. Vanhat kriisiryhmät perustuivat työntekijöiden vapaaehtoisuuteen. Uhkana oli palveluiden toimimattomuus lain edellyttämällä tavalla. Mielenterveyspalvelut hoitivat kriisityötä, sosiaalipalveluita oli vaikea kontaktoida krisitilanteiden vaatimaan tukeen.
Sosiaali-ja kriisipäivyksillä oli haastetta ohjata akuuttivaiheen jälkeen tuen tarvitsijat sote-keskusten palveluihin, koska kriisityötä tekeviä oli vaikea löytää.
Sidosryhmiä kuultiin kehittämistyön aloitusvaiheessa.
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Hyödynnetään Sosiaali-ja terveysministeriön suositusta.
Tarvitaan tiivistä vuoropuhelua sosiaalipalveluiden ja mielenterveyspalveluiden välillä, jotta yhteistoiminta lähtee käyntiin.
Palvelualuejohtajien kanssa tehtiin suunnitelma juurruttamistyöhön. Tuloksena syntyi kolmiportainen malli: palvelualuejohtajien palaverit, alueelliset krisiityön kehittämisen työryhmät ( 3) ja alueelliset krisityötä tekevien kokoontumiset ( 6 aluetta).
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
POHDE, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Psykososiaalinen tuki akuutissa kriisitilanteessa, virka-aikana
Virka-aikana akuuttien kriisien yhteydenotot ottavat vastaan: Oulun sosiaali - ja kriisipäivystys (takapäivystys Koillismaalla Kuusamossa ja Taivalkoskella) tai Sosiaali -ja kriisipäivystys, Jokilaaksojen yksikkö. Yhteydenotto voi tulla esim. poliisilta, pelastuslaitokselta, ensihoidolta, päivystyksestä, teho-osastolta jne. tai suoraa kriisin kohdanneelta. Yhteydenottoon tarvitaan aina kriisiapua tarvitsevan lupa.
Sosiaali - ja kriisipäivystys tekee tilanteen alkuarvion ja järjestää ensivaiheen avun.
Akuuttikäynti shokkivaiheessa:
Seurantavaihe Sote-keskuksessa:
Jatkotuki:
Pohteen koko henkilöstö saa tietoa intrasta Väliaikaisesta dokumenttipankista sekä henkilöstön Teams aamukahveilla.
Juurruttamisen seuranta:
Toimintamalli on ollut käytössä jo vuoden 2023 aika osalla alueilla. Hyväksi on todettu mallin mukainen sosiaalipalveluiden ja mielenterveyspalveluiden yhteistyö.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.