Kriisityö sote-keskuksessa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Yhtenäinen toimintamalli akuuttien kriisien psykososiaalisesta tuesta virka-aikana sote-keskuksissa. Toimintamalli korostaa sosiaalitoimen ja terveystoimen saumatonta yhteistyötä traumaattisten kriisien hoidossa.
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 11/2018 äkillisten traumaattisten tilanteiden psykososiaalisen tuen kehittämisen työryhmän, jonka tehtävänä oli suunnitella ja laatia esitys, miten psykososiaalinen tuki ja erityisesti sen osana tarjottava akuutti kriisityö tulisi organisoida tulevissa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteissa ja miten sitä tulisi kehittää jatkossa.
Työryhmä laati toimeksiannon pohjalta 12 suositusta. Suositukset korostavat psykososiaalisen tukeen kuuluvan sosiaali- ja kriisityön olevan lakisääteistä toimintaa, jonka tulisi olla ammattilaisten toteuttamaa ja joka tulee aina dokumentoida asianmukaisesti. Oikein järjestettynä äkillisten traumaattisten tilanteiden psykososiaalinen tuki parantaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, auttaa yksilöitä ja yhteisöjä toipumaan traumaattisista tilanteista sekä kehittämään resilienssiä mahdollisia tulevia traumaattisia tilanteita varten. Tutkimusnäytön pohjalta korostuu lähipalveluiden rooli, pitkäaikaisen tuen malli sekä tiivis viranomaisyhteistyö. Suositusten mukaisesti järjestetty toiminta parantaa palveluiden valtakunnallista yhdenvertaisuutta, toimijoiden ja avuntarvitsijoiden oikeusturvaa sekä kehittää psykososiaalisen tuen toteuttavan henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on kehitetty perustason mielenterveyspalveluita Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeessa. Kriisityön kehittäminen on liittynyt peruspalveluiden mielenterveystyön vahvistamiseen. Tarvittiin uusi toimintamalli kriisityöhön. Hyvinvointialueen aloittaessa kuntien sosiaali-ja krisiipäivystykset lakkasivat. Muodostui kaksi sosiaali- ja kriisipäivystystä: Oulun sosiaali-ja krisiipäivystys sekä Jokilaaksojen sosiaali- ja krisiipäivystys. Tarvittiin sosiaali-ja kriisipäivystykselle vastinpari sote-keskuksesta akuuttityön jälkeiselle seurantavaiheelle.
Tulevaisuuden sosiaali-ja terveyskeskushankeen Mielenterveys-ja päihdepalveluiden hankkeessa perustettiin kriisityön kehittämisen työryhmä. Työryhmän puheenjohtajan toimialuksi Mielenterveys-ja päihdeplavleuiden kehitämisen projektokoordinaattori ja myöhemmin projektisuunnittelija. Työryhmän työskentelyaika oli noin 2 vuotta. Työryhmään kuului alueen mielenterveyspalveluiden ja sosiaalipalveluiden esihenkilöt sekä kriisityötä tekeviä. Aluksi mukana olivat tiiviimin Oulun kriisikeskuksen, SPR:n, poliisin ja ev.lut. seurakunnan edustus. J uurruttamisvaiheessa he jäivät pois työryhhmätyöskentelystä. Hyvinvointialueelle siirtymisen jälkeen työryhmän jäseninä olivat alueellisten mielenterveyspalveluiden vastuuyksikköpäällikköt, sosiaalipalveluiden vastuuyksikköpäälliköt, palvelualuejohtajat sekä kriisityötä tekeviä. Haasteena oli työryhmän jäsenten vaihtuvuus, koska hyvinvoitialueelle siirryttäessä henkilöitä siirtyi eri tehtäviin.
Työryhmä kokoontui noin kerran kuukaudessa. Työskentely aloitettiin toimintaympäristön nykytilan kuvauksella. Tulsote Mielenterveys-ja päihdepalvelut teki samanaikaisesti kartoitusta alueiden mielenterveyspalveluiden esilinjan toiminnasta. Tähän kyselyyn liitettiin mukaan kysymys kriisityön toteutuksesta. Työryhmässä sidosryhmien edustajat kertoivat kriisityöstä omasta näkökulmastaan.
Kriisityön kehittämisen työryhmä oli jäsenmäärältään iso. Jotta kehittämistyössä päästiin alkuun, päätettiin perustaa pienempi "työnyrkki" valmistelemaan asioita työryhmälle. Työnyrkiin kuuluivat projektisuunnittelija, Oulun kriisikeskuksen vs. toiminnanjohtaja, sosiaali-ja kriisipäivystysten tiimivastaavat, mielenterveyspalveluiden esihenkilöitä sekä sosiaalipalveluiden esihenkilöitä.
Koko kriisityön kehittämistä koordinoi Mielenterveys-ja päihdepalveluiden kehittämishankkeen projektisuunnittelija.
Löydetään Pohteen alueelle yhtenäinen psykosiaalisen tuen toimintamalli akuuteissa traumaattisissa kriiseissä. Mielenterveyspalvelut ja sosiaalipalvelut tekevät kriisityötä työparityöskentelynä.
Kriisityötä tekevät saavat perustason että syventävän tason krisityön koulutusta.
Muutoksessa olevan toiminnan kehittämisen välineeksi otetaan Pohteella käytössä oleva Häiriöseurantalomake. Vastuuyksikköpäälliköt perehdytettiin Häiriöseurannan perusteisiin ja työvälineen käyttöön. Perehdytyksen antoi Pohteen kehittämispäällikkö.
- POHDE Perhe ja psykosiaaliset palvelut ja Oys Psykiatrian johdon hyväksyntä kehitetylle toimintamallille. Esitelty ja hyväksytty johtoryhmässä 2/2023.
- Kriisityön kehittämisen työryhmän kokoontumiset 1 x kk. Juurruttamisen tuki.
- Palvelualuejohtajien, vastuualuejohtajien, mielenterveyspalveluiden ja sosiaalipalveluiden vastuuyksikköpäälliköiden sitoutuminen uuteen toimintamalliin. Kutsuttu kehittämisen työryhmään.
- Kriisityötä tekevien työntekijöiden löytyminen sosiaali-ja kriisipalveluista. Vastuuyksikköpäälliköt huolehtineet vuoden 2023 aikana.
- Alueiden omat toimintaohjeet seurantavaiheen toteutumiseen. Vastuualuejohtajat ja vastuuyksikköpäälliköt toteuttavat. Työalkanut syksyn 2023 aikana.
- Työntekijöiden kouluttaminen. Hanke järjestää koulutukset 2022-2023.
- Juurruttamisen seuranta: Palvelualuejohtajien palaverit, alueellisten kriisityön työryhmien perustaminen, alueiden kriisityötä tekevien verkosto vastuuyksikköpäälliköiden kokoamana.
- Toimintamalli Pohde intra ( Ilona) Väliaikaisessa dokumenttipankissa
- Toimintamallin esittely seurakunnille. Toteutettu Pohteen järjestökoordinaattorin kanssa yhteistyössä.
- Toimintamalli on käytössä koko Pohteen alueella v.2023 sekä Oulussa tammikuussa 2024.
- Toimintamallin esittely Pohteen henkilöstölle: Tammikuu 2024 Pohteen aamukahvit.
- Mediatiedote yhteistyössä Pohteen viestinnän kanssa. Julkaisu tammikuu 2024.
Kriisityötä tehneet ovat kokeneet jääneensä yksi kohdatessaan kriisin kokeneita, osassa alueella kriisiryhmien toiminta oli hiipunut työntekijöiden siirtyessä uusiin työtehtäviin. Vanhat kriisiryhmät perustuivat työntekijöiden vapaaehtoisuuteen. Uhkana oli palveluiden toimimattomuus lain edellyttämällä tavalla. Mielenterveyspalvelut hoitivat kriisityötä, sosiaalipalveluita oli vaikea kontaktoida krisitilanteiden vaatimaan tukeen.
Sosiaali-ja kriisipäivyksillä oli haastetta ohjata akuuttivaiheen jälkeen tuen tarvitsijat sote-keskusten palveluihin, koska kriisityötä tekeviä oli vaikea löytää.
Sidosryhmiä kuultiin kehittämistyön aloitusvaiheessa.
Hyödynnetään Sosiaali-ja terveysministeriön suositusta.
Tarvitaan tiivistä vuoropuhelua sosiaalipalveluiden ja mielenterveyspalveluiden välillä, jotta yhteistoiminta lähtee käyntiin.
Palvelualuejohtajien kanssa tehtiin suunnitelma juurruttamistyöhön. Tuloksena syntyi kolmiportainen malli: palvelualuejohtajien palaverit, alueelliset krisiityön kehittämisen työryhmät ( 3) ja alueelliset krisityötä tekevien kokoontumiset ( 6 aluetta).
POHDE, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Psykososiaalinen tuki akuutissa kriisitilanteessa, virka-aikana
Virka-aikana akuuttien kriisien yhteydenotot ottavat vastaan: Oulun sosiaali - ja kriisipäivystys (takapäivystys Koillismaalla Kuusamossa ja Taivalkoskella) tai Sosiaali -ja kriisipäivystys, Jokilaaksojen yksikkö. Yhteydenotto voi tulla esim. poliisilta, pelastuslaitokselta, ensihoidolta, päivystyksestä, teho-osastolta jne. tai suoraa kriisin kohdanneelta. Yhteydenottoon tarvitaan aina kriisiapua tarvitsevan lupa.
Sosiaali - ja kriisipäivystys tekee tilanteen alkuarvion ja järjestää ensivaiheen avun.
Akuuttikäynti shokkivaiheessa:
- Sosiaali -ja kriisipäivystys on yhteydessä kriisin kohdanneeseen ja sopii akuuttikäynnistä. Akuuttikäynti voidaan toteuttaa myös puhelimitse tai etäyhteydellä, mutta ensisijaisena työskentelytapana on tapaaminen.
- Sosiaali-ja kriisipäivystäjä kirjaa Saga-järjestelmään. Kirjaus toimii tiedonsiirron tukena Sote-keskuksiin.
- Tiedonsiirtovaiheessa sosiaali- ja kriisipäivystyksestä ollaan yhteydessä sote-keskuksen sosiaalipalveluiden kriisityöstä vastaavaan joko puhelimitse tai viestillä.
- Alueellisesti on sovittu kriisityötä tekevät sosiaalipalveluiden ja terveyspalveluiden työntekijät.
- Akuuttikäynnille asiakkaan luvalla voidaan kutsua mukaan seurakunnan edustaja tai SPR henkisen tuen ryhmän jäsen.
Seurantavaihe Sote-keskuksessa:
- Sosiaali -ja kriisipäivystys arvioi akuuttikäynnin jälkeen seurannan tarpeen.
- Tukea tulee edelleen aktiivisesti tarjota kaikille traumaattisen kriisin kohdanneille.
- Tuen tavoitteena on arkeen paluun edistäminen, traumatisoitumisen ennaltaehkäisy ja resilienssin vahvistaminen.
- Seurantavaiheen merkitys korostuu erityisesti tilanteissa, joissa asiakas ei ohjaudu minkään muun tuen piiriin ja hänellä on ollut aktiivityövaiheen päättyessä edelleen joitakin arkeen vaikuttavia oireita tapahtuneesta.
- Seurantavaiheesta voi olla hyvä sopia myös tilanteissa, joissa perheessä on lapsia tai erityisen tuen tarpeessa olevia henkilöitä. Lapsilla psyykkinen oirehdinta voi viivästyä ja nousta esille myöhemmässä vaiheessa, kun vanhempien tilanne on tasaantunut.
- Sote-keskuksen sosiaalipalvelut vastaa sosiaali -ja kriisipäivystyksen yhteydenottoon.
- Sosiaalialan ammattilainen pyytää ensikäynnille työpariksi terveydenhuollon ammattilaisen/kriisiryhmän jäsenen.
- Asiakkaaseen ollaan yhteydessä saman päivän aikana sosiaali -ja kriisipäivystyksen yhteydenoton saavuttua.
- Sovitaan tapaaminen 1-3 vrk:n sisään kotikäyntinä tai erikseen sovittuun paikkaan.
- Seurantavaiheen kestosta ei ole olemassa yleispätevää ohjetta, ja se rakennetaan asiakkaan yksilöllisen tilanteen mukaan. Seurantakäyntejä voidaan tarjota esimerkiksi 1-5 kertaa 2 kuukauden aikana. Seurantaa voidaan toteuttaa myös harvakseltaan puheluna tai etäyhteydellä.
- Seurantavaiheessa olevan asiakkaan kanssa voi täyttää tietyin väliajoin post-traumaattisia oireita kartoittavan lomakkeen, tai käydä keskustelua asiakkaan kanssa ko. lomakkeen pohjalta.
- Kontakti asiakkaaseen päätetään viimeistään tapahtuman vuosipäivän jälkeen.
- Samat työntekijät pysyvät asiakkaan tukena ensikäynnistä seurantakäyntien loppuun.
- Seurantakäynnit kirjataan lyhyesti ja kriisityön päättyminen kirjataan. Kriisityö kirjataan Sagaan sekä terveydenhuollon työntekijä kirjaa sille lehdelle, mitä käyttää työssään (odotetaan kansallista ohjeistusta kriisityön seurantavaiheen kirjaamisesta).
Jatkotuki:
- Seurantavaiheen jälkeen kriisin kokeneen tuen tarve voi jatkua mielenterveyspalveluissa tai kolmannen sektorin tarjoamissa vaihtoehdoissa. Jatkohoito voidaan toteuttaa myös asiakkaan työterveyshuollossa.
- Kriisin kokenut voidaan ohjata myös omahoito-ohjelmiin https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/jarkyttavan-tapahtuman-omahoito-ohjelma-mieli-ry
Kuva
- Mielenterveyspalveluiden ja sosiaalipalveluiden vastuuyksikköpäälliköt ovat nimenneet työyksiköistään kriisityötä tekevät henkilöt ja ohjanneet heidät kriisityön koulutuksiin. Tarvitaan useampia työntekijöitä/ yksikkö. Vaihtelee toimintayksikön alueen koon mukaan. Kriisityö kuuluu työtehtävään sote-keskuksessa. Seurantavaihetta varten työntekijät joutuvat järjestelemään työkalentereitaan, koska sote-keskuksissa ei ole erikseen kriisityötä päivystäviä työntekijöitä. Ainoastaan akuuttivaiheessa sosiaali-ja kriisipäivystyksissä tehdään päivystysluonteista työtä. Järjestäytymiseen on mennyt aikaa.
- Alueilla on selvitetty, mihin sosiaali-ja kriisipäivystykset ottavat yhteyttä seurantavaihetta varten.
- Toimintamallia varten on järjestetty kaksi kriisityön koulutuspäivää, kaksipäiväinen kriisityön peruskoulutus x 4 ( yhteensä n.100 koulutettua) sekä kriisityön syventävä koulutus 4 tuntia x 2 pidempään kriisityötä tehneille ( yht. 80 osallistujaa). Koulutuskustannukset yhtyeensä n.30 000 euroa.
-
Pohteen koko henkilöstö saa tietoa intrasta Väliaikaisesta dokumenttipankista sekä henkilöstön Teams aamukahveilla.
Juurruttamisen seuranta:
- Kriisityöstä vastaa Pohteella Perhe ja sosiaaliset palvelut ja Oys psykiatria toimialuejohtaja
- Kriisityön ohjausryhmänä toimii palvelualuejohtajien palaverit, lisäksi kutsuttuna Sosiaali-ja kriisipäivystyksen vastuuyksikköpäällikkö kun käsittelyssä kriisityön asiat.
- Esittelijöiden roolissa ovat vastuualuepäälliköt
- Kriisityön asiat vähintään 2 krt/vuosi käsittelyssä ellei ole käsitelty useammin.
- Tehtävät:
- käsittelee alueellisten työryhmien esille tuomat asiat
- tekee päätökset ja linjaukset
- koordinoi koko Pohteen kriisityötä
- Kriisityön aluelliset työryhmät x 3 (Oulu, Oulunkaari-Koillismaa-Lakeus, Oulun eteläinen-Rannikko)
- Kokoonpano: Vastuualuepäälliköt, vastuuyksikköpäälliköt, sidosryhmien edustus (1-2). alueelliset mielenterveyspalvelut hoitotyön johtaja. Tarvittaessa alueellisten mielenterveyspalveluiden osaamiskeskusjohtaja sekä sosiaali -ja kriisipäivystyksen edustajana vastuuyksikköpäällikkö.
- Kokoontuu: n. 5 krt / vuosi. Koollekutsuja vastuualuepäällikkö, alueelliset palvelut
- Tehtävät:
- Keskustelu sidosryhmien kanssa. Paikallinen yhteistyö.
- Valmistelee ja raportoi ohjausryhmälle
- Seuraa ja ohjaa paikallista kriisityötä
- Puheenjohtaja toimii alueensa kriisityön yhdyshenkilönä
- Alueiden kriisityötä tekevien säännölliset kokoontumiset x 6 (Oulu, Koillismaa, Oulunkaari, Lakeus, Rannikko, Eteläinen)
- vastuuyksikköpäälliköt vuorollaan koollekutsuvat
- alueet määrittävät itse kokoontumistiheyden
- Kutsuttuna sidosryhmien ja sokrin edustus tarpeen mukaan
- case-tilanteet tarvittaessa, käytännön toimintaan liittyvät asiat
Toimintamalli on ollut käytössä jo vuoden 2023 aika osalla alueilla. Hyväksi on todettu mallin mukainen sosiaalipalveluiden ja mielenterveyspalveluiden yhteistyö.