| Innokylä

Toimintaympäristö

Sote-henkilöstön riittävyys ja saatavuus on heikentynyt viime vuosina voimakkaasti koko maassa. Erityisesti henkilöstöpula on koetellut ikäihmisten palveluja, joissa ikääntyneen väestön määrän kasvusta aiheutuu palvelutarpeiden kasvua ja samanaikaisesti henkilöstön eläköityminen kiihtyy.

Yksi henkilöstöpulasta kärsivistä palveluista on ollut ikäihmisten ympärivuorokautinen hoito, jonka henkilöstömitoituksesta säädetään laissa. Vanhuspalvelulakiin sisältyy toistaiseksi vähän käytettyjä mahdollisuuksia henkilöstörakenteen monipuolistamiseen. Vanhuspalvelulain 3 a §:n mukaan iäkkäiden henkilöiden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa välittömän asiakastyön henkilöstömitoitukseen voidaan laskea mukaan asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitoon osallistuvat työntekijät, joita voivat olla sote-ammattilaisten lisäksi esimerkiksi kulttuuri- ja taidealan ammattilaiset.

Henkilöstön saatavuuden parantamiseksi tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja, jotka edistävät henkilöstön palkkaamista, työhyvinvointia sekä työn veto – ja pitovoimaa. Myös Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen ikäihmisten palveluissa halutaan löytää uusia ratkaisuja henkilöstön saatavuuden parantamiseksi- ja henkilöstörakenteen monipuolistamiseksi.

Kulttuuri- ja taidealan koulutettujen työllisyystilanne mahdollistaa alan henkilöstön saatavuuden ikäihmisten palveluihin. Hyvinvointialueella on nähty tarve kokeilla kulttuuri- ja taidealojen koulutettujen työllistymistä ikäihmisten palveluihin, mikä on kirjattu myös Pohteen kulttuurihyvinvointi-suunnitelmassa yhdeksi tavoitteeksi. Kulttuurista kultaa -hankkeessa oli mahdollisuus pilotoida Pohteella osana STM:n hyvän työn ohjelman työnjakopilotteja kulttuurikoulutettujen työskentelemistä ikäihmisten palveluissa.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Hyvinvointialueella on nähty tarve kokeilla kulttuuri- ja taidealojen koulutettujen työllistymistä ikäihmisten palveluihin henkilöstön saatavuuden parantamiseksi. Kulttuuri- ja taidealan koulutettujen osaaminen voi olla suureksi hyödyksi sosiaali- ja terveysalan palveluissa. Kulttuuri- ja taideosaamisen lisäksi kulttuurikoulutetuilla on usein pedagogisia valmiuksia sekä ryhmässä toimimisen ja ohjaamisen taitoja, joista on etua ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämistä tukevissa tehtävissä. Kulttuuri- ja taidealan ammattilaisten toimiminen yksiköissä tukee myös muun henkilökunnan kulttuurihyvinvointyön osaamista ja sen monipuolisempaa toteuttamista arjessa.

Työhyvinvoinnin ja sen myötä työn pito- ja vetovoiman lisääminen on oleellista. Taide ja kulttuuri lisäävät tutkitusti terveyttä ja hyvinvointia. Siten sosiokulttuurisen työn lisääminen ikäihmisten palveluihin parantaa niin ikääntyneiden toimintakykyä kuin henkilöstön työhyvinvointia. Alueella on koettu tärkeäksi tukea ikäihmisten kulttuuristen oikeuksien toteutumista tuomalla kulttuurin ja taiteen osaajat osaksi yksiköiden arkea. Samalla tuetaan laadukkaiden ikäihmisten palveluiden toteutumista.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Hankkeeseen on palkattu projektipäällikkö (TtM) ja kolme kulttuurialan korkeakoulutettua projektisuunnittelijaa. Kulttuurialan projektisuunnittelijat työskentelevät hankkeen kahdessa pilottiyksikössä (Oulussa ja Kuusamossa) ikääntyneiden asiakkaiden toimintakykyä tukevissa tehtävissä kulttuurin ja taiteen keinoin.

Ikäihmisten toimialueelta palvelualuejohtajan työaikaa on varattu hankkeen ohjaamiseen. Lisäksi hankkeella on ohjausryhmä, jossa on projektipäällikön lisäksi jäseniä hyvinvointialueen kehittämisyksiköstä, ikäihmisten palvelujen johdosta ja esihenkilöistä, Oulun kaupungin kulttuurihyvinvoinnin vastaava tuottaja ja ikäihmisten kulttuurikoordinaattori sekä Pohjois-Pohjanmaan liiton kulttuurin erityisasiantuntija.

Hankkeen kehittämistyössä ja pilotoinneissa on tärkeää hyvä ja tiivis yhteistyö pilottiyksiköiden henkilöstön ja esihenkilöiden kanssa, jotta hankkeen kehittämistyö vastaava käytännön arjen tarpeisiin ja hankkeen tuotokset soveltuvat käytäntöön.

Tavoiteltu muutos

Tehtävänkuvauksen on tarkoitus tukea kulttuuriohjaajan työtä ikäihmisten palveluissa työntekijää itseään, asiakkaita ja työyhteisöä hyödyttävällä tavalla. Kulttuurissa kultaa -hankkeen kaksi pilottia mahdollistavat käytännön työn kannalta keskeisten tehtävien kokoamisen toimintamallin tehtävänkuvaukseen.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmä on ikäihmisten palveluissa työskentelevä kulttuuriohjaaja ja työyhteisön muu henkilöstö sekä ensisijaisesti ikäihmisten palveluja käyttävät asiakkaat. Kohderyhmänä on välillisesti myös palveluja käyttävien asiakkaiden läheiset.

Kulttuuriohjaajalla on kultuuri- ja taidealan koulutus. Hän työskentelee ikäihmisten toimintakykyä tukevissa tehtävissä kulttuurin ja taiteen keinoin ja toimii sote-alan ammattihenkilöstön kanssa yhdessä yhteisten asiakkaiden hyväksi ikäihmisten palveluissa.

Ikäihmisten palveluisssa asiakkaat voivat olla toimintakyvyltään ja kognitiivisilta taidoiltaan erilaisia. Piloteissa havaittiin, että asiakkaiden toimintakyky voi vaihdella päivittäinkin. On tärkeää, että asiakkaat voivat osallistua oman kiinnostuksensa ja voimavarojensa mukaisesti toimintakykyä tukevaan kulttuuri- ja taidetoimintaan.

Kulttuuriohjaajan tulee huomioida asiakkaiden jaksaminen ja kiinnostuksen kohteet toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. On tärkeää suunnitella keinoja, joiden avulla asiakkaat voivat osallistua toimintaan eri tavoin, erityisesti ryhmätoiminnoissa.

Ikäihmisten lyhytaikaisen hoidon palveluissa asiakkaat vaihtuvat usein. Kulttuuriohjaajalla on pilotin perusteella tarpeen olla valmiutta huomioida muutoksissa joustavasti asiakkaiden tarpeet ja soveltaa toimintaa muuttuvissa ja joskus yllättävissäkin asiakastilanteissa. Kulttuuriohjaaja tukee asiakkaiden kulttuuristen oikeuksien toteutumista ikähmisten palveluissa.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Toimintamallissa kuvataan kulttuuriohjaajan tehtävänkuvaus ikäihmisten palveluissa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella, Pohteella. Toimintamallissa kulttuuriohjaaja työskentelee ikäihmisten toimintakykyä tukevissa tehtävissä. Kulttuuriohjaaja edistää ikäihmisten toimintakykyä ja osallisuutta kulttuuri- ja taidetoiminnalla, joka on osa ikäihmisten palvelujen päivittäistä toimintaa. Toimintamalli on kehitetty STM:n Hyvän työn ohjelman työnjakopilotteihin kuuluneessa Kulttuurista kultaa - kulttuuri- ja taidealan koulutetut osaksi ikäihmisten palveluja -hankkeessa.

Hankkeessa on ollut tavoitteena luoda Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle kulttuuri- ja taidealan koulutettujen palkkaamisen malli. Malli sisältää kuvauksen kulttuuriohjaajan tehtävistä.

Kulttuuriohjaajan tehtävänkuvaus perustuu kokemuksiin, jotka saatiin hyvinvointialueella hankkeen pilotoinneista 5/2024-10/2024. Pilotoinnit toteutettiin kahdessa erilaisessa ikäihmisille ympärivuorokautista hoitoa tarjoavassa palveluyksikössä: 30-paikkaisessa asumispalveluyksikössä ja 15-paikkaisessa kuntoutusyksikössä. Molemmissa pilotointiyksiköissä hankkeeseen palkatut kulttuurialan korkeakoulutetut työskentelivät osa-aikaisesti osana ikäihmisten palvelujen työyhteisöä ikäihmisten toimintakykyä tukevissa tehtävissä kulttuuri- ja taidetoiminnan keinoin.

Piltointien aikana koottiin aluksi molemmista yksiköistä erilliset kulttuuriohjaajan tehtävänkuvaukset. Pilottien edetessä havaittiin, että tehtävät ovat sisällöltään samankaltaisia molemmissa pilotointiyksiköissä. Kulttuurikoulutettujen välittömän asiakastyön määrää myös arvioitiin pilottien aikana henkilöstömitoitusta varten. Välitöntä asiakastyötä oli molemmissa pilottiyksiköissä kulttuurikoulutetuilla lähes saman verran (0,47-0,48). Pilotointien tehtävänkuvausluonnokset päätettiin yhdistää yhdeksi kulttuuriohjaajan tehtävänkuvaukseksi. Yhteinen tehtävänkuvaus mahdollistaa kulttuuriohjaajan työn ja työhön liittyvien käytäntöjen sekä osaamisen yhtenäisen kehittämisen hyvinvointialueella, mikä on tärkeää, jos kulttuurikoulutettuja palkataan hankkeen jälkeen ikäihmisten palveluihin kulttuuriohjaajaksi.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimimallia laadittaessa koettiin tärkeäksi, että kulttuuriohjaajan tehtävänkuvaus soveltuu ikäihmisten toimintakyvyn tukemiseen ja tehtävät tukevat työyhteisöissä muun henkilöstön työtä. Toimintamallia käyttöönotettaessa on organisaatiossa ja työyhteisössä sovittava kulttuuriohjaajan tehtävistä ja niihin liittyvistä toiminnan ja vastuiden rajoista. On myös otettava huomioon, että kulttuuri- ja taidekoulutetulla kulttuuriohjaajalla ei välttämättä ole sote-alan koulutusta. Kulttuuriohjaajan tehtävien onnistunut hoitaminen edellyttää työyhteisössä toiminnan rajojen ja vastuiden määrittelyä ja kulttuuriohjaajan riittävää perehdyttämistä ikäihmisten palvelujen toimintaympäristöön ja sote-toimintaan.

Toimintamallia laadittaessa pohdittiin myös kulttuuriohjaajan asiakastyön kirjaamiskäytäntöjä ja niihin perehdyttämistä. Vaikka kulttuuriohjaajalla ei ole sote-alan koulutusta, on organisaatiossa /työyhteisössä ratkaistava missä määrin ja miten kulttuuriohjaaja kirjaa tietoa kulttuuri- ja taidetoimintaan osallistuvista asiakkaista asiakastietoihin ja mitä tietoja hän voi saada asiakkaista työtänsä varten.

Palveluyksikkökohtaisesti on tarpeen määritellä myös kulttuuriohjaajan osallistuminen oman työnsä näkkökulmasta tarpeellisiin asiakkaiden hoitoa ja kuntoutusta koskeviin palavereihin ja muihin asiakastyön yhteistyömuotoihin, koska yksiköiden käytännöissä voi olla eroja. Lisäksi on tarpeen perehdytyksessä määritellä yhteistyö työhön kuuluvien sidosryhmien ja verkostojen kanssa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallia on pilotoitu ikäihmisten palveluissa kahdessa erilaisessa palveluyksikössä: asumispalveluissa ja kuntoutusyksikössä. Toimintamalli soveltuu käytettäväksi parhaiten vastaavissa ikäihmisten palveluissa. Se sopii kulttuurikoulutettujen tehtävänkuvaksi laajemminkin ikäihmisten palveluissa, kun tehtävänkuvauksessa otetaan huomioon kyseisestä toimintaympäristöstä ja toiminnasta työhön vaikuttavat asiat.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kulttuuriohjaajan työskentely ikäihmisten palveluissa ikäihmisten toimintakykyä tukevissa tehtävissä onnistuu hankkeen pilotointien perusteella hyvin, kun kulttuuriohjaajan tehtävät on määritelty selkeästi sekä toiminnan ja vastuiden rajat on tiedossa työyhteisössä koko henkilöstöllä. Tärkeää on myös, että kulttuuriohjaaja saa sote-ympäristöstä ja asiakkaista työssään tarvittavan perehdytyksen.

Kulttuuriohjaajan tehtävät koostuvat kulttuuri- ja taidetoiminnan suunnittelusta ja koordinnoinnista työyhteisössä sekä yksilö- ja ryhmämuotoisesta kulttuuri- ja taidetoiminnan toteutuksesta, ulkoilusta sekä päivittäisistä yhdessä tehtävistä askareista. Pilotointivaiheessa toisessa pilotointiyksikössä kulttuurikoulutettu osallistui myös saattohoitoon.

Pilotointiyksiköissä palaute kulttuurikoulutettujen työskentelystä oli myönteistä asiakkailta, heidän läheisiltä, pilotointiyksiköiden henkilöstöltä ja hankkeen kulttuurikoulutetuilta itseltään. Pilotointiyksiköiden henkilöstölle tehdyssä webropol-kysyselyssä kultuurikoulutetun työskentely pilotointiyksikössä tuki hoitajien työtä ja rauhoitti levottomia asiakkaita. Hoitajat kokivat, että heille jää enemmän aikaa hoito- ja hoivatyöhön. Hoitajat arvioivat kulttuuri- ja taidetoiminnan lisänneen asiakkaiden toimintakykyä ja osallisuutta pilotointien aikana.

Pilototeissa koettiin tärkeäksi, että kulttuuriohjaajan tehtävänkuvaus laaditaan hyvinvointialueen kaikkia ikäihmisten palveluja koskevaksi, jotta jatkossa eri ikäihmisten palveluissa työskentelevien kulttuuriohjaajien tehtävät tukisivat ikäihmisten toimintakykyä samanlaisin periaattein sekä yhtenäisen kirjaamis- ja muine työkäytäntöineen. Tehtävänkuvaus sopii sovellettavaksi erilaisiin ikäihmisten palveluihin.

Kulttuuriohjaajan tehtävät ikäihmisten palveluissa