Point Collegen opiskelijat arvioivat ikääntyneen ravitsemustilaa, ravinnonsaantia ja toimintakykyä sekä laativat ikääntyneelle henkilökohtaisen liikkumis- ja ravitsemussuunnitelman. Opiskelijat ja ikääntyneet liikkuvat ja viettävät aikaa yhdessä, muun muassa keskustellen, muistellen ja ruokaa laittaen.

Tämä toimintamalli on tuotu Innokylän toimituksen puolesta vanhasta verkkopalvelusta (luotu 11.2.2016, viimeksi muokattu 2.6.2016).

 

Toimintaympäristö

Porvoon kaupunkistrategian keskeisiä tavoitteita ovat ikääntyneiden kotona asumisen, toimintakyvyn ja osallistumismahdollisuuksien lisääminen. Tavoitteet ovat linjassa hallituksen kärkihankkeiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja eriarvoisuuden vähentämisen sekä kotihoidon kehittämisen tavoitteiden kanssa. Kaupunki on laatinut suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi, jossa liikunnan ja kulttuurin harrastaminen ja hyvä ravitsemus ovat pääteemoja.Teemat ovat syystä keskeisessä roolissa. Vajaaravitsemus lisää lihaskatoa ja hoidon tarvetta sekä altistaa infektioille. Liikuntakyvyn ongelmat ovat usein seurausta huonosta ravitsemuksesta ja liikkumattomuudesta. Myös yksinäisyys ja yhteisöllisyyden puute heikentää ikääntyneiden terveyttä.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Hyvinvointikoordinaattori Laura Sormunen ja kotihoidon palvelupäällikkö Ansa Lindqvist-Bergheim Porvoon kaupunki sekä koordinaattori ja opettaja Seija Ruotsalainen-Karjula ja opettaja Anna Roo Point College.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Ikäihmiset. Porvoon kaupunki on yhteistyössä Point Collegen kanssa kehittänyt Kummivanhustoiminnan, jossa on mukana kymmeniä porvoolaisia ikääntyneitä. Point Collegen lähihoitajaopiskelijat käyvät koko lukuvuoden viikoittain porvoolaisten ikääntyneiden luona.

Ratkaisun perusidea

1. Yhteistyökumppanuuksien luominen
Koordinoiva taho, esimerkiksi kunnalta kontaktoi toimintaan sopivia yhteistyötahoja. Yhteistyökumppaneiksi sopivat kunnan kotihoito, josta edustajana kotihoidon päällikkö ja kotihoidon alueiden esimiehet, poikkihallinnollisena edustajana kunnan hyvinvointikoordinaattori ja sosiaali-ja terveysalan oppilaitoksen edustajat. Mallin onnistumiseksi on erittäin tärkeää löytää motivoituneet vastuuhenkilöt jokaiselta taholta.

2. Toiminnan ideointi
Sopivan tiimin löydyttyä tavataan ideointi-ja innovointitapaamisissa, joissa kehitetään paikkakunnan toimintamalli. Ideoinnissa kannattaa käyttää tiimin jäsenten osaamista ja vahvuuksia. Porvoon Kummivanhustoiminnassa näimme hienon mahdollisuuden kehittää ikääntyneiden hyvinvointia erityisesti liikunnan, ravitsemuksen ja yhdessäolon keinoin.

3. Toiminnan vastuiden jakaminen
Ennen toiminnan käynnistämistä on tärkeää tehdä vastuunjako. Kotihoidon puolelta valitaan toiminnassa mukana olevat ikääntyneet ja nimetään omahoitajat, jotka ovat mukana toiminnan alussa kotikäynneillä kertomassa opiskelijoille tarvittavista taustoista yhdessä ikääntyneen kanssa. Lisäksi alussa sovitaan kotihoidon ja oppilaitoksen keskeiset koordinoivat henkilöt ja tapa tiedonvaihtoon. Päätetään kokoontua Kummivanhustiimin kanssa säännöllisesti.

4. Opiskelijoiden osaamisen vahvistaminen
Opiskelijoille pidetään useampi koulutuskerta, joissa kerrotaan Kummivanhustoiminnasta ja vahvistetaan osaamista ikääntyneiden toimintakyvyn ja ravitsemuksen arvioinnista sekä liikuntaan ja ravitsemukseen ohjaamisesta. Koulutuskerroilla keskustellaan myös ikääntyneiden kohtaamisesta ja toiminnan periaatteista.

5. Opiskelijoiden ja omahoitajien tapaaminen
Opiskelijat ja omahoitajat tapaavat oppilaitoksella ja sopivat ensimmäisestä käynnistä ikääntyneen luona. Omahoitajat ilmoittavat ikääntyneelle ja mahdollisesti myös ikääntyneen omaiselle ensimmäisestä tapaamisesta. Koululla jaetaan opiskelijoille myös kaupungin hankkimat heijastinliivit ja liukuesteet, joita opiskelijat ja ikääntyneet käyttävät yhdessä ulkoillessa. Heijastinliivit ja liukuesteet lisäävät ulkoilun turvallisuutta.

6. Ensimmäinen kummivanhuskäynti
Opiskelijaparit ja omahoitajat menevät ensimmäiselle kotikäynnille ikääntyneen luokse. Ensimmäisellä käynnillä ikääntyneet ja opiskelijat tutustuvat toisiinsa. Opiskelijat saavat myös lisätietoa muun muassa ikääntyneen terveydentilasta ja elämäntavoista. Kotikäynnillä tehdään molemminpuolinen sopimus hyvistä toimintaperiaatteista.

7. Opiskelijat käyvät kummivanhuksen luona viikoittain koko lukuvuoden ajan
Opiskelijat käyvät kummivanhustensa luona pareittain kerran viikossa koko lukuvuoden ajan. Opiskelijat arvioivat ikääntyneen ravitsemustilaa, ravinnonsaantia ja toimintakykyä sekä laativat ikääntyneelle henkilökohtaisen liikkumis- ja ravitsemussuunnitelman. Opiskelijat ja ikääntyneet viettävät aikaa yhdessä muun muassa keskustellen, muistellen, ruokaa laittaen ja liikkuen. Ikääntyneille toiminta tarjoaa säännöllistä seuraa ja ohjelmaa päiviin ja opiskelijat pääsevät harjoittelemaan teoriassa opittuja taitoja aidossa ja työelämään valmistavassa ympäristössä. Aito ympäristö kannustaa opiskelijoita ottamaan vastuuta omatoimisesti. Sukupolvien välinen kohtaaminen voi johtaa jopa uusiin ystävyyssuhteisiin.

8. Kummivanhustoiminnan seuranta ja ohjaus
Kummivanhustoimintaa seurataan oppilaitoksen koordinoivien opettajien puolesta säännöllisesti. Opettajat tapaavat opiskelijoita sekä koululla että kummivanhusten kotona. Vastuuta ottavien opettajien merkitys on erittäin tärkeä toiminnan säännöllisessä seurannassa ja opiskelijoiden ohjauksessa. Opiskelijat uusivat ikääntyneille alussa tekemiään toimintakyvyn ja ravitsemustilan arviointimittareita puolen vuoden välein, jolloin saadaan tietoa mahdollisista muutoksista kummivanhuksen toimintakyvyssä. Opiskelijat ja kummivanhukset keskustelevat keskenään toiveista toiminnan suhteen ja kirjaavat tapaamisista ajatuksiaan yhteiseen toimintavihkoon. Kummivanhustiimi tapaa 2-3 kertaa puolen vuoden välein ja keskustelee tarpeista kehittää toimintaa.Toimintaa kehitetään tarpeen mukaan.

9. Kummivanhustoiminnan vakiinnuttaminen
Samat opiskelijat käyvät yhden kokonaisen lukuvuoden saman kummivanhuksen luona. Vuoden jälkeen kummivanhusten luona aloittaa uusi opiskelijapari. Uuden parin aloittaessa omahoitaja on jälleen mukana tapaamisessa, jolloin kuullaan molempien toiveita ja ajatuksia toimintaan. Jotkut opiskelijat ja ikääntyneet ovat ystävystyneet ja tapaavat, vaikkei opiskelija koulun puolesta enää saa opintopisteitä toiminnasta ja kummivanhuksen tapaamisesta. Toiminnasta viestitään paikkakunnalla, jolloin toiminta tulee ihmisille tutuksi sykähdyttäväksi toimintamalliksi.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kunnan ja oppilaitoksen pysyvään ja jaettuun yhteistyöhön perustuva Kummivanhusmalli edistää ikääntyneiden toimintakykyä, osallistumismahdollisuuksia ja elämänlaatua. Oppilaitokselle ja opiskelijoille toiminta on uudenlaista työelämälähtöistä yhteistyötä. Opiskelijat pääsevät harjoittelemaan aidossa ympäristössä ikääntyneiden kanssa. Toiminnassa mukana olevilla opiskelijoilla on valmistuttuaan valmius huomioida ravitsemus ja liikunta keskeisenä osana hyvää kokonaishoitoa. Sukupolvien välinen kohtaaminen voi johtaa ystävyyssuhteisiin.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Mallin vahvuus on sen sovellettavuus ja monistettavuus. Toimintamalli on helposti levitettävissä kansallisesti ja toteutus on kuvailtu vaihe vaiheelta täällä Innokylässä. Vastaavanlaista toimintaa on mahdollista hyödyntää myös esimerkiksi vammaisten tai maahanmuuttajien kohtaamisessa.

Kummivanhustiimimme antaa mielellään lisätietoa ja ohjeita toiminnan aloittamiseen ja kiertää tarvittaessa muissa kunnissa kertomassa toiminnasta. Meillä on valmiina myös esimerkiksi sopimuspohja, jota käytetään opiskelijoiden ja ikääntyneiden välillä yhteisten periaatteiden sopimiseen. Sopimuspohjaa voi ottaa käyttöön muissakin organisaatioissa. Kehitämme osana Point Collegen digihanketta myös videomateriaaleja toiminnasta sekä ammattilaisten että ikääntyneiden käyttöön.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Olemme Porvoossa saanut lyhyessä ajassa positiivisia kokemuksia ja tuloksia toiminnasta niin ikääntyneiden ja opiskelijoiden kuin Porvoon kaupungin ja Point Collegen näkökulmasta.