Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Lähtötilanne: Päivätoiminnan asiakkuudet olivat jopa vuosien mittaisia ja uudet asiakkaat pääsivät mukaan hyvin hitaasti. Kaikilla oli sama palvelu, sama toimintapäivän pituus, eikä tuloksia mitattu.
Toimintaa kehitettiin vastaamaan erilaisia asiakastarpeita ja tuomaan mitattavia tuloksia esiin, sekä nopeuttamaan palveluun pääsemistä. Kehittämisessä otettiin mukaan moniammatillinen näkökulma osallistamalla fysioterapeutteja toiminnan suunnitteluun ja asiakashankintaan.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on Suomen kolmanneksi suurin hyvinvointialue asukasmäärältään. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella 75-vuotiaiden määrä nousee vuoteen 2034 mennessä 48 % nykyisestä. Tämä tarkoittaa yli 20 000 henkilön lisäystä 75-vuotta täyttäneisiin. Ikääntyneiden toimintakyvyn turvaamiseksi tarvitaan useita erilaisia toimia.
Ikäihmisten määrä kasvaa alueella, mutta päivätoiminta ei ole lakisääteinen palvelu, joten sen budjettia ja itse palvelun tarvetta on tarkasteltava vuosittain. Epäselvyys toiminnan laajuudesta seuraavana vuonna vaikeuttaa pitkäjänteistä suunnittelua.
Lähipäivätoiminta on kallis toimintamuoto (asiakasryhmässä suuri kuljetuksen tarve, tilojen korkeat vuokrat), kun taas etäpäivätoiminta ei sovi kaikille (edellyttää itsenäistä pääsyä palveluun). Myös vieraskielisten ikäihmisten määrä on kasvussa, mutta heille ei toistaiseksi ole mitään päivätoiminnan kaltaista palvelumuotoa.
Tarvitaan jatkuvaa palvelusuunnittelua ja tietoa asiakastarpeista.
Asiakkailla on erilaisia kuntoutumistarpeita, joten yksi malli ei käy kaikille, eikä yksi ohjaajaryhmä (lähihoitajat) välttämättä havaitse kaikkia tarpeita, eikä osaa vastata niihin. Organisaatiolla oli tarve tuoda enemmän tasa-arvoa asiakkaaksi pääsyyn, sekä saada tuloksia näkyvään ja mitattavaan muotoon.
Kohderyhmä on kotona asuva iäkäs, jonka kotikuntoisuus on vaarassa etenkin fyysisen toimintakyvyn suhteen tai iäkäs, jolla kotihoidon tuntimäärä uhkaa kasvaa fyysisten toimintakyvyn rajoitteiden seurauksena ja jolla on riittävä kognitio tavoitteelliseen treenaamiseen, sekä motivaatio tehdä niin.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
- Asiakkaan toimintakyky paranee mitattavasti
- Asiakas pääsee palvelun piiriin nopeammin kuin ennen
- Asiakas saa oikeanlaista palvelua.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Sovitut yhteiset mittarit jakson alussa ja lopussa (5 kertaa tuolilta ylösnousu ja itsearvioitu mieliala DRSSR). Vähemmän jatkopäätöksiä, eli asiakkaan paikka vapautuu seuraavalle, kun jakso päättyy.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Asiakkaat, kuljetus, riittävä henkilökunta.
- Löytyy riittävästi tähän päivätoimintamuotoon sopivia asiakkaita. Pilotissa osoittautui haastavaksi löytää
kognitioltaan riittävän kuntoisia treenaajia, jotka pystyisivät myös jatkamaan harjoitteita kotona.
Päivätoimintaan ohjautuu nykyään huonompikuntoisempia asiakkaita, kuin ennen. Ei-muistisairaat
käyvät muualla treenaamassa.
- Pilotissa kuntouttava, fyysispainotteinen päivätoiminta toteutettiin siten, että päivässä oli kaksi ryhmää: klo 9.00-12.30 ja 12.00-15.30 (lisäksi mahdollinen etä-kerta). Jotta tämä toimisi kunnolla suurimman osan tarvitsema kuljetus pitää saada sujumaan siten, että iltapäivään asiakkaita tuova taksi ottaa aamupäivän asiakkaat kotimatkalle. Päivätoimintapaikan tulee myös olla sellainen, että asiakkaiden ”vaihto” ruokailun aikana sujuu turvallisesti, eli henkilöstöresurssia pitää olla ehkä yksi ylimääräinen ohjaamaan tässä ruokailu-/vaihto -vaiheessa.
- Erittäin mielellään fysioterapeutin asiantuntemus mukana toiminnassa. Pilotissa, jossa Ft oli mukana, saatiin
parhaimmat tulokset.
