Kuntouttava työtoiminta Etelä-Savon alueella/Mikkelissä.

Toteutussuunnitelma

Kuntouttava työtoiminta 

  • Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu niille henkilöille, jotka eivät työ- ja toimintakykynsä asettamien rajoitusten vuoksi voi osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Kyseessä on siis toissijainen palvelu TE-palveluihin nähden. 

  • Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen perustuu aktivointisuunnitelmaan, jonka työ- ja elinkeinotoimiston ja kunnan sosiaalihuollon viranomainen laativat asiakkaan kanssa. 

  • Asiakkaalle suunnitellaan palvelukokonaisuus, joka kirjataan aktivointisuunnitelmaan. Suunnittelussa otetaan huomioon asiakkaan henkilökohtainen tilanne, joka määrittelee sen, mitä palveluita asiakkaalle palvelukokonaisuudessa tarjotaan. 

  • Kuntien on järjestettävä kuntouttavaa työtoimintaa niille pitkään työttöminä olleille henkilöille, jotka saavat työmarkkinatukea tai toimeentulotukea, ja jotka eivät työ- ja toimintakykynsä takia kykene osallistumaan TE-hallinnon ensisijaisiin palveluihin. 

  • Palvelun sisältö muodostuu sen mukaan, missä asiakas on työtoiminnassa. Työtoiminta voi olla hyvinkin lähellä työelämää ja työtehtävät sen mukaisia, mutta toisaalta työtoiminnassa voi olla myös piirteitä sosiaalisesta kuntoutuksesta, jolloin keskiössä on asiakkaan voimavarat, vahvuudet, arki ja arjenhallinta sekä omat kiinnostuksen kohteet. (STM: https://stm.fi/kuntouttava-tyotoiminta

 

  • Essoten seudulla (tarkemmin Mikkelissä) toimii Uutta elämää Group, joka tarjoaa työtoimintapaikan lisäksi valmennuspalveluja. Näihin palveluihin kuuluu mm. tukemista työn haussa, työnhakuasiakirjojen päivittämisessä sekä opintojen suunnittelussa.  

  • Kuntouttava työtoiminta voi siis sisältää autenttisia työtehtävä, yksilö- ja ryhmävalmennusta, virkistystoimintaa, elintapaohjausta sekä muita yksilön työ- ja toimintakykyä ylläpitävää tai edistävää toimintaa. 

 

  • Mikä organisaatio palvelua järjestää? 

  • Essoten työikäisten sosiaalityö (sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat, kuntouttavan työtoiminnan sosiaaliohjaajat, TYP:n palveluohjaajat sekä kuntakokeilun omavalmentajat) 

 

  • Mikä taho/tahot palvelua tarjoaa? 

  • Kuntouttavaan työtoimintaan voi osallistua kuntien ja kuntayhtymän omissa palveluissa sekä yhdistyksissä ja seurakunnissa. Esim. Uutta elämää Group, Viadia Mikkeli, Essoten omat yksiköt esim. Mielenmaja. 

 

  • Kuinka paljon asiakkaita palvelussa on (esim. vuosittain)?  

  • Vuonna 2019 on kuntouttavan työtoiminnan asiakkaana ollut reilu 500 henkilöä. 

 

  • Minkälainen on asiakasrakenne ja -jakauma? onko esimerkiksi kehitysvammadiagnoosia, mielenterveysdiagnoosia vai onko palveluun ohjattu sosiaalisista syistä, päihdeongelmista johtuen jne.?) 

  • Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaina on henkilöitä, joilla on mielenterveys- ja päihdeongelmia (myös diagnooseja), autismin kirjoa sekä lievää kehitysvammaa. Asiakkaina on jonkin verran henkilöitä, joilla on erilaisia pelkotiloja ja/tai ahdistusta. Palveluun ohjautuu myös henkilöitä, jotka hyötyvät vuorokausirytmin ylläpitämisestä tuetusti ja/tai tarvitsevat mielekästä tekemistä sekä yhteisön tuen. 

 

  • Mitkä ovat asiakkaiden yleisimmät lähettäjätahot? 

  • Kuntouttavaan työtoimintaan ohjautuu Essoten alueella vain Essoten sosiaalihuollon työntekijöiden kautta. Yleisimmin työikäisten sosiaalityön sosiaaliohjaajien, sosiaalityöntekijöiden sekä TYPin palveluohjaajien kautta. Kuntouttava työtoiminta on sosiaalipalvelu, josta vastaa asiakkaan sosiaalihuoltolain mukainen omatyöntekijä. Omatyöntekijä seuraa ja arvioi tavoitteiden saavuttamista, laatii palvelusta viranhaltijapäätöksen, sekä tekee tiivistä yhteistyötä työllisyyttä edistävien palveluiden ja työtoimintapaikkojen kanssa 

 

  • Mihin asiakkaat päätyvät tästä palvelusta? 

  • Joidenkin asiakkaiden kohdalla tavoitteena on työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, mutta useimmilla tavoitteena on edistää valmiuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille. Usein asiakkaat päätyvät palkkatuettuun työhön, opiskelemaan tai eläkkeelle. 

 

  • Kuinka pitkiä palvelujaksoja asiakkailla on? 

  • Lain mukaan kuntouttavan työtoiminnan “jakso” voi kestää 3-24kk. Tilannetta ja tavoitteita on arvioitava sovituin väliajoin. 

  • Yleensä asiakkuudet ovat pitkiä, osittain siksi, että asiakkaan tilanne vaatii moniammatillista selvitystä ja toisaalta myös siksi, että palvelun aloittaessaan asiakkaan työ- ja toimintakyky voi olla sen verran heikentynyt, että edessä on pitkä kuntoutuminen. 

 

  • Kuvaile ja pohdi tiiviisti, kuinka palvelussa toimii yhteistyö muiden sote-palveluiden kanssa. 

  • Yhteistyö varmasti toimii pääsääntöisesti hyvin, mutta usein sitä ei välttämättä ole lainkaan, vaan asiakas asioi itsenäisesti eri palveluissa. Tässä voi taustalla olla myös asiakkaan haluttomuus kertoa eri tahoille muista asiakkuuksista. 

  • Yhteistyö kaipaisi siis suunnittelua ja yhteisesti sovittuja toimintatapoja.  

 

  • Onko palvelussa tai sen asiakkailla (tai osalla asiakkaista) tukenaan asiakasvastaava? Jos on, kuka toimii asiakasvastaavana? Jos ei, voit pohtia, olisiko asiakasvastaavamallista hyötyä tai haittaa. 

  • Jokaisella asiakkaalla on sosiaalihuoltolain mukainen omatyöntekijä. Tämän lisäksi asiakkaalla voi olla työtoimintapaikassa työ- ja/tai vastuuvalmentaja.  

  • Usein työntekijöillä on niin paljon asiakkaita, ettei varsinkaan rinnalla kulkevaa työotetta pystytä tarjoamaan.  

  • Usein asiakkailla on yhtäaikaisia asiakkuuksia tai muita meneillään olevia selvityksiä, joista asiakaskaan ei aina hahmota kokonaisuutta tai sitä, miten ne liittyvät toisiinsa. Asiakkaan ympärillä siis toimii usein monta eri asiantuntijaa sekä palvelua, nämä tarvitsisivat koordinaatiota. 

 

  • Onko asiakkaille tarjolla työhönvalmennusta? Jos on, kuinka paljon? 

  • Asiakkaalle voidaan tarjota työhönvalmennusta te-palvelujen ostopalveluna. 

 

  • Mikäli mahdollista, kuvaile ja/tai arvioi, mitä etuuksia asiakkaat saavat. Vaikuttaako etuusjärjestelmän logiikka asiakkaiden ohjautumiseen palveluun? 

  • Pääsääntöisesti asiakkaat ovat oikeutettuja Kelan työmarkkinatukeen. Joka tapauksessa asiakas saa työttömyysetuutta vähintään niiltä päiviltä, jolloin osallistuu työllistymistä edistävään palveluun (kuntouttava työtoiminta). Tämän lisäksi heille maksetaan kulukorvausta työtoimintapäivien mukaisesti 9e/pv. 

  • Asiakkaat saavat usein myös esim. asumistukea. Myös toimeentuloasiakkuuksia on. 

  • Etuusjärjestelmän logiikka saattaa vaikuttaa joidenkin asiakkaiden ohjautumiseen, koska työttömyystuen myöntäminen edellyttää aktiivista työnhakua ja/tai osallistumista työllistymistä edistäviin palveluihin. 

  • Joissain tilanteissa asiakas voi itse haluta pysyä kuntouttavassa työtoiminnassa esim. Palkkatuetun työn (tai ylipäänsä palkallisen työn sijaan), koska se on heille taloudellisesta “edullisempaa” joko yhteiskulujen tai vaikka velkaantumisen vuoksi. 

 

  • Saavatko asiakkaat korvauksia palveluun osallistumisesta? 

  • Palvelu on velvoittavaa, joten työttömyysetuudet voivat edellyttää siihen osallistumista ja ovat näin korvaus siitä. Sen lisäksi asiakkaat saavat kulukorvausta. 

 

  • Pohdi, minkä asioiden pitää muuttua, jotta palvelusta päästäisiin etenemään nykyistä paremmin avoimille työmarkkinoille/TE-toimiston asiakkaaksi/työllisyyspalveluihin/ Kelan ammatilliseen kuntoutukseen tai koulutukseen.  

  • Kaikki asiakkaat ovat työllisyyttä edistävien palvelujen asiakkaina.  

 

  • Kuvaile mahdollista työnantajayhteistyötä/yhteistyötä te-toimiston kanssa. Voit myös pohtia, miten näitä voisi parantaa. 

  • Yhteistyö työllisyyttä edistävien palvelujen kanssa on tiivistä, koska kuntouttava työtoiminta on niin sosiaalipalvelu kuin työllistymistä edistävä palvelu. 

 

  • Kuvaile keskeisiä haasteita 

  • Palvelun ja valmennuksen (tuen) vaihtelevuus työtoimintapaikasta riippuen. 

  • Omatyöntekijöillä ei välttämättä ole riittävästi aikaa tarjota tarvittavaa tukea ja koordinoida verkostoa. 

  • Osa asiakkaista ei ole motivoitunut palveluun tai oman tilanteen edistämiseen. 

  • Osalla asiakkaista on hyvin heikentynyt työ- ja toimintakyky, mutta eivät ole saaneet eläkettä (esim. pitkä päihdetausta). 

  • Työtoimintapaikat eivät vastaa kaikkien toiveita ja tilanteen edistämistä. 

  • Työhönvalmennuksen puuttuminen.