Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Kuntouttavan lähihoitajatoimintamallin kehittäminen

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Kuntouttavan lähihoitajatoimintamallin avulla kehitetään lähihoitajan/kodinhoitajan toteuttamaa laaja-alaista täysi-ikäisen asiakkaan tukemista arjessa. 

Toimintaympäristö

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten tavoitteiden ohjauksen perusteella palvelustrategian tulee tukea palveluiden laadun parantamista, toiminnan vaikuttavuuden lisääntymistä, tiedon ja tutkimuksen merkityksen kasvua sekä sitä, että sosiaali- ja terveydenhuolto on toimiva osa yhteiskuntaa.

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen prosessit- ja sujuvuus-strategiakärjen palvelustrategiset painopistevalinnat v. 2023–2025 ovat:  Ikäihmisten palveluprosessien / palvelupolkujen kehittäminen; Paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden palveluprosessien / palvelupolkujen kehittäminen; Palveluhäiriöiden/ Häiriökysynnän systemaattinen tunnistaminen ja vähentäminen.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat olleet työikäiset ja iäkkäät, joilla ongelmat ovat kasaantuneet ja/tai elämän- ja arjenhallinnassa on ollut vaikeuksia johtuen esimerkiksi: 

  • sairauksista (muistisairaat, AVH- kuntoutujat)  
  • mielenterveysongelmista  
  • elämänmuutoksista (omaisen kuolema, ero, muutto)  
  • päihdeongelmista   
  • pitkästä osastojaksosta

 

Ratkaisun perusidea

Kuntouttavan lähihoitajatoimintamallin avulla kehitettiin lähihoitajan/kodinhoitajan toteuttamaa laaja-alaista työikäisen ja iäkkään asiakkaan tukemista arjessa. Hoitajan toteuttama tuki ja kuntoutus perustui asiakasvastaavan tai muun ammattilaisen arvioon asiakkaan toimintakyvystä ja tuen tarpeesta. Tämä on yksi kevyistä, asiakkaalle kotiin tilattavista palveluista Lappeenrannan ja Imatran alueella. 

Kuntouttavan lähihoitajan/kodinhoitajan tukijakso on asiakaslähtöistä ja yksilöllistä arkisin toteutettavaa palvelua. Hoitaja tekee lähettävän tahon kanssa tiivistä yhteistyötä. Toimintamallissa hoitajan rooli on ollut tukea asiakkaan sosiaalista toimintakykyä, motivoida asiakasta aktiiviseen arkeen omien voimavarojen mukaan, sekä tukea vaikeassa/uudessa elämäntilanteessa.

Keinoina ovat olleet:

· yhdessä arjen taitojen harjoittelu ja ohjaus

· kodin ulkopuolella asioinnin tukeminen ja varmistaminen

· yhdessä tekeminen

· asiakkaan osallistaminen

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kuntouttavan lähihoitajatoimintamallin kehittämistä jatketaan sekä toiminnan, että vaikuttavuuden arvioinnin osalta. Toimintamallin kehittäminen ja laajentaminen edellyttää henkilöstöresurssin, sekä asiakkaaksi ohjautumisen prosessin tarkastelua. Tavoitteena on jatkaa kuntouttavien lähihoitajien/kodinhoitajan toteuttamia tukijaksoja ja interventioita osana asiakasohjausprosessia.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Kuntouttavan lähihoitajatoimintamallin kehittämistä jatketaan sekä toiminnan, että vaikuttavuuden arvioinnin osalta. Toimintamallin kehittäminen ja laajentaminen edellyttää henkilöstöresurssin, sekä asiakkaaksi ohjautumisen prosessin tarkastelua. Tavoitteena on jatkaa kuntouttavien lähihoitajien/kodinhoitajan toteuttamia tukijaksoja ja interventioita osana asiakasohjausprosessia. Toimintamalli on monistettavissa käyttöön myös muissa organisaatioissa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Asiakasmäärän ollessa vähäinen (16 asiakasta) toimintamallin vaikutuksia ja vaikuttavuutta ei voida luotettavasti arvioida. Kuitenkin otoksen perusteella voidaan todeta asiakkaiden hyötyneen kuntouttavan lähihoitajan/kodinhoitajan tukijaksosta. Pilotin aikana 2/3 asiakkaista saavutti tukijaksolle asetetut henkilökohtaiset tavoitteet. Asiakkaan toimintakyvyn palautuminen on mahdollistanut asumisen jatkumisen omassa kodissa. Toimintamallin kehittäminen on kesken, eikä sen vaikutuksia ja vaikuttavuutta ole vielä mittareiden avulla kattavasti arvioitu. Pilotin aikana on käytetty seuraavia mittareita: SPPB, GDS-15, MNA, Promis 10, Audit -65, FRAT ja MMSE. Mittaritietoa on hyödynnetty tukijakson alkaessa jakson sisällön suunnittelun tukena.