Kuraattorityö Etelä-Savon hyvinvointialueella
Tarkoituksena on yhtenäistää Etelä-Savon hyvinvointialueen kuraattorien/vastaavien kuraattorien työn sisältöä ja toimintatapoja. Tehdään näkyväksi kuraattorityön sisältö ja jo käytössä olevia menetelmiä sekä sopia yhteisistä uusista menetelmistä.
Hyvinvointialueiden toiminta -> oppilas- ja opiskelijahuoltolain päivitykset alueellisen opiskeluhuollon ohjauksen osalta.
Sosiaalihuoltolain muutokset -> kuraattoripalvelu sosiaalihuoltolain mukaiseksi palveluksi.
Kuraattoreiden ja muiden opiskeluhuoltopalveluiden tiedonsaantiin ja -luovutukseen liittyvät lakisääteiset tarkennukset, esimerkiksi Wilman käyttöoikeudet.
Nuorten pahoinvointi on lisääntynyt viime vuosina, erityisesti tämä on näyttäytynyt korona-ajan jälkeen. Tarve helposti saatavilla oleville matalan kynnyksen palveluille on ilmeinen. Koulupoissaolojen lisääntyminen on hälyttävää -> perusopetuslain ja opetussuunnitelmien perustemuutokset 1.8.2023.
Vuoden 2023 alussa opiskeluhuoltopalvelut, myös kuraattoripalvelu, siirtyivät hyvinvointialueiden vastuulle. Entisen Sosterin ja Pieksämäen alueen kuraattorit siirtyivät Etelä-Savon hyvinvointialueelle Eloisaan sivistystoimesta. Entisen Essoten alueen kuraattorit olivat olleet jo aiemmin sote-organisaation työntekijöitä. Oli tarpeen yhtenäistää kuraattorityötä koko alueella.
Vuoden 2023 alusta lähtien kurattorin työ muuttui oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisen opiskeluhuollon kuraattoripalvelun lisäksi myös sosiaalihuoltolain mukaiseksi sosiaalipalveluksi.
Kuraattorien on jatkossa tehtävä asiakaskirjaukset sosiaalihuollon asiakasasiakirjoihin rakenteisen kirjaamisen mukaisesti, Kirjaukset tulevat näkymään Kanta-palveluun.
Kehittämistyön avulla tavoitellaan tasalaatuista, tavoitteellista ja ennaltaehkäisevää matalan kynnyksen kuraattoripalvelua, joka on asiakkaille helposti saatavilla.
Tarkoituksena on kartoittaa Etelä-Savon hyvinvointialueen kuraattoreiden työtapoja ja menetelmiä ja hahmottaa niistä toimivat, joita halutaan edelleen jatkaa, ne joista mahdollisesti luovutaan ja asiat, joita toivotaan kehitettävän. Kartoittaminen toteutetaan ensisijaisesti jalkautumalla kuntiin ja käymällä teemakeskusteluja aiheesta kuraattoreiden kanssa yhdessä. Kuraattoreiden työajan jakautumista kartoitetaan Webropol- kyselyn avulla.
Vuoden aikana on tarjolla useita koulutus- ja infotilaisuuksia liittyen hyvinvointialueiden ja lakimuutosten tuomiin uudistustarpeisiin. Näiden antia käytetään hyödyksi kehittämistyössä sekä jaetaan tietoa kansallisesta ohjauksesta muille kuraattoreille.
lopputuotteena tulee olemaan "Kuraattorityön käsikirja", joka sisältää aukikirjoitettuna kuraattorin työn sisältöä, prosesseja sekä laki ja säädöstaustaa. Käsikirjaa on mahdollista käyttää uusien kuraattoreiden perehdytyksen tukena, opiskelijaohjauksen tukena, kuraattorityön ymmärrettävyyden lisäämiseksi verkostoissa sekä kuraattoreiden omaksi oppaaksi arjen työssä.
Etelä-Savon hyvinvointialueen kuraattoreiden kanssa käydyissä yhteisissä kehittämistyöhön liittyvissä teemakeskusteluissa nousi esiin työn sisällöllisiä eroja, mutta myös paljon yhtäläisyyksiä. Kehittämistä vaativien toimintojen suhteen eri puolilla Eloisaa on havaittavissa samantyyppisiä pulmatilanteita, joihin ratkaisuja ja yhteisiä sopimuksia tarvitaan. Huomionarvoista on myös se, että kuraattorityö on mitä suurimmassa määrin yhteistä työskentelyä eri tahojen kanssa, joten työn kehittäminen vaatii monilta osin laajempaa kontekstia ja yhteistyötä muiden tahojen kanssa yhteensopivien toimintamallien kehittämiseksi. Kuraattorityön kokonaisuutta on lähes mahdotonta laajemmin kehittää irrallisena esimerkiksi muista lapsiperhepalveluista tai koulujen ja oppilaitosten toimijoista. Kuraattorityöhön liittyviä kehittämisen tarpeita nousi esiin lisää tämän vuoden aikana, joten työn kehittämiselle olisi oltava aikaa arkisen työn ohessa myös tämän kehittämispilotin jälkeen.
Syyskuussa 2023 pidettiin yhteinen työpajapäivä kuraattoreiden ja lastensuojelun alkuarvioinnin kanssa ja tuolloin todettiin, että toistemme työn sisällön tunteminen on ensiarvoisen tärkeää, eikä se ole tällä hetkellä itsestäänselvyys. Yhteisille työn sisällön tarkasteluille ja ajatusten jakamiselle on paikkansa jatkossakin.
Kuraattorityön kehittämistä tehdään tiiviissä yhteistyössä Lasten ja nuorten Etelä- Savo hankkeen kanssa, jolloin kuraattorityön kehittäminen ja opiskeluhuolto kytkeytyvät myös tehokkaasti koulun pedagogiseen kontekstiin. Tämän tiimoilta tehdään yhteisiä pedagogisia iltapäiviä ja perehdytyshetkiä hyvinvointialueen sivistystoimen toimijoille ja hyvinvointialueen esihenkilöille. Kehittäjäkuraattori on mukana näissä. Sekä opiskeluhuollon tuen että pedagogisen tuen yhteensovittaminen vaatii edelleen jatkossakin tukea.
Kuraattorityön käsikirja. Käsikirja liitetään Eloisan IMS-järjestelmään, josta se on saatavilla kaikille organisaation työntekijöille, käsikirjaa on myös mahdollista jakaa muille tahoille. Käsikirjan avulla on mahdollista tehdä kuraattorityötä ymmärrettäväksi verkostoissa, jolloin yhteistyö kuraattoripalvelun ja muiden lapsiperheiden palveluiden välillä tehostuu. Kehittämistyön aikana kartutettu tieto voidaan sisällyttää käsikirjaan ja se on myös tulevaisuudessa päivitettävissä muuttuvien tilanteiden niin vaatiessa.
Kuraattorityön käsikirja on Power Point-muotoinen kirjallinen tuotos. Tiivis opaskirja siitä, mitä kuraattorin työ on käytännössä ja mihin lakeihin ja säädöksiin kuraattorin toiminta perustuu.
Kuraattorityön kehittämisen pilotti kestää vuoden 2023 ajan.
Hankkeen kautta resurssoidaan kehittämistyön palkkakustannukset (4pv/vk) sekä matkakulut hyvinvointialueen sisällä liikkumiseen.