Kustannusvaikuttavuus osaksi suosituksia, Pohde (RRP, P4, I3)
- Lisätä taloudellisen tiedon määrää terveydenhuollon suosituksissa sekä luoda ohjaava malli
- Selvitetään sosiaalihuollon nykytila ja edellytykset sosiaalihuollon näyttöön perustuvien suosituksien aikaansaamiseksi
Oivalla ja ymmärrä
Terveydenhuollossa näyttöön perustuvat hoidolliset suositukset ovat yleisesti hyväksyttyjä ja ne ohjaavat toimintaa käytännössä. Sen sijaan hoitojen kustannuksia ja/tai kustannusvaikuttavuutta ei näissä suosituksissa ole järjestelmällisesti huomioitu. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ylläpitää kansallisia terveydenhuollon laaturekistereitä, joita kehitetään koko ajan eteenpäin. Laaturekistereistä saadaan ns. arkivaikuttavuustietoa (RWD/RWE), joka voi olla hyödynnettävissä erityisesti kustannusvaikuttavuuden osalta hoitosuosituksia laadittaessa ja niitä päivittäessä.
Asiakkaille parhaan mahdollisen palvelun ja sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumisen kannalta on pulmallista, että sosiaalihuollosta näyttöön perustuvat suositukset puuttuvat, aihepiirin käsitteistöä käytetään epäyhtenäisesti ja tieto palvelujen kustannusvaikuttavuudesta on vähäistä. Sosiaalihuollon näyttöön perustuvien käytäntöjen kehittämiseen panostettiin kansallisesti 2000-luvulla, mutta kehitystyö ei ole edennyt ratkaisevasti tämän jälkeen. Sosiaalipalvelujen ja sosiaalityön kustannusvaikuttavuuden tarkastelu ja näyttöön perustuvien suositusten kehitystyö eivät ole myöskään kansainvälisesti tarkastellen ole edenneet riittävästi.
Suomessa terveydenhuollon suosituksia antavat muun muassa STM:n alainen Palveluvalikoimaneuvosto (Palko), Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (Käypä hoito-suositukset), Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus-hoitosuositukset®) ja Itsenäisyyden juhlavuoden lasten säätiön alainen Kasvun tuki (lasten ja nuorten psykososiaaliset menetelmäarviot). Näissä kaikissa kustannuksia ja/tai kustannusvaikuttavuutta ei ole huomoitu järjestelmällisesti. Selvitetään THL:n kansallisten laaturekistereiden hyödynnettävyydestä taloudellisen tiedon sisällyttämiseksi terveydenhuollon näyttöön perustuviin suosituksiin. Kehitetään rakenteita ja prosesseja ohjaavien käytäntömallien luomiseksi taloudellisen tiedon sisällyttämiseksi terveydenhuollon suosituksiin yhteistyöverkoston kanssa.
Sosiaalihuollon osalta näyttöön perustuvat suositukset puuttuvat kokonaan, ja tieto palvelujen kustannusvaikuttavuudesta on vähäistä. Lisäksi sosiaalihuollossa aihepiirin käsitteitä käytetään epäyhtenäisesti. Sosiaalihuollon osahanketta hallinnoi sosiaalialan osaamiskeskus Verso. Sosiaalihuollon osahankkeen tueksi käynnistetään sosiaalihuollon asiantuntijaryhmä ja rakennetaan sosiaalihuollon yhteistyöverkosto. Hankkeessa perehdytään näyttöön perustuvien suositusten toteutukseen Suomessa ja kansainvälisesti, minkä pohjalta sosiaalihuollon suosituksien pilotin laadintaprosessia. Hanketta tukee myös sosiaalialan valtakunnallinen osaamiskeskusverkosto ja SonetBotnian koordinoiman Pohjoismaisen erityistehtävän osuus käytetään tekemään selvitystä Pohjoismaiden osalta.
- Palveluvalikoimaneuvosto (Palko)
- Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (Käypä hoito-suositukset)
- PROSHADE-hanke
- Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus-hoitosuositukset®)
- Itsenäisyyden juhlavuoden lasten säätiön alainen Kasvun tuki
- Sosiaalialan osaamiskeskus Verso
- Sosiaalialan valtakunnallinen osaamiskeskusverkosto
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
- Kansallinen vaikuttavuuskeskuspilotti
- Kansallisissa terveydenhuollon näyttöön perustuvissa suosituksissa on järjestelmällisesti huomioituna taloudellista tietoa
- Julkaistaan ensimmäiset Hotus-hoitosuositukset® ja Kasvun tuen menetelmäarviot, joissa on huomioitu taloudellinen tieto
- Tilannekuva sosiaalihuollon näyttöön perustuvien suositusten tiedollisista ja organisatorisista edellytyksistä, mahdollisuuksista ja esteistä
- Sosiaalihuollon näyttöön perustuvien suositusten käsitteistön selkeyttäminen ja pilotti, jossa huomioidaan mahdollisesti taloudellinen tieto
- Näyttöön perustuvien sosiaalihuollon suositusten kansallisen etenemisen kehittämismallit, ehdotukset ja skenaariot
- Niiden julkaistujen tai valmistetavana olevien suosituksien lukumäärä, jotka sisältävät taloudellista tietoa
- Selvitystyötä ja sen pohjalta aikaan saatuja kehitysmalleja ja ehdotuksia
Palko ja FinCCHTA tekevät läheistä yhteistyötä ja huolehtivat siitä, ettei päällekkäistä arviointityötä tehdä. Käypä hoito ‑suosituksiin lisätään taloudellista- ja kustannusvaikuttavuustietoa meneillään olevassa PROSHADE-tutkimushankkeessa kehitettyjä toimintatapoja hyödynnetään taloudellisen tiedon viemisessä terveydenhuollon suosittuksiin, huomioiden suositusten laatijoiden omat toimintamallit ja –tavat. Laaditaan ensimmäinen taloudellista tietoa sisältävä Hotus-hoitosuositus® ja Kasvun tuen -menetelmäarvioinnit. Käypä hoito ‑suositustyössä saadut kokemukset sekä Hotus-hoitosuositusten® ja Kasvun tuen menetelmäarviointeihin pilotointien kokemukset ohjaavat tulevaa työnjakoa sekä ohjaavien käytäntöjen luomista taloudellisen tiedon sisällyttämiseen terveydenhuollon suosituksissa. Selvitetään THL:n kansallisten laaturekistereiden hyödynnettävyydestä taloudellisen tiedon sisällyttämiseksi terveydenhuollon näyttöön perustuviin suosituksiin. Hankkeessa tehdään läheistä yhteistyötä kansallisen vaikuttavuuskeskuksen kanssa, jotta hanketyö tukee molempien hankkeiden tavoitteita eikä päällekkäistä työtä tehdä.
Sosiaalihuollon osahanketta hallinnoi sosiaalialan osaamiskeskus Verso. Sosiaalihuollon osahankkeen tueksi käynnistetään sosiaalihuollon asiantuntijaryhmä ja rakennetaan sosiaalihuollon yhteistyöverkosto. Hankkeessa perehdytään näyttöön perustuvien suositusten toteutukseen Suomessa ja kansainvälisesti, minkä pohjalta sosiaalihuollon suosituksien pilotin laadintaprosessia. Hanketta tukee myös sosiaalialan valtakunnallinen osaamiskeskusverkosto ja SonetBotnian koordinoiman Pohjoismaisen erityistehtävän osuus käytetään tekemään selvitystä Pohjoismaiden osalta.
Hankkeen kohderyhmänä toimii sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille suosituksia laativat tahot sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ja heidän toimintaansa ohjaavat organisaatiot, kuten sosiaalihuollossa sosiaalialan osaamiskeskukset.