Kutsu digi asumaan - Yhdenvertaista digiosallisuutta yhteisöihin
Kutsu digi asumaan vahvistaa erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden digiosallisuutta kehittämällä digitaitoja ja kannustamalla yhteisöjä tekemään digiosallisuudesta luonnollisen osan arkea.
Digitalisaatio on osa jokapäiväistä elämää ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan, oppia uutta ja luoda yhteyksiä muihin. Digiosallisuus ei toteudu tasapuolisesti, mikä rajoittaa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien, kuten kehitysvammaisten ihmisten, mahdollisuuksia hyödyntää digipalveluita. Tutkimusten mukaan digiosallisuuden esteet liittyvät usein teknologian puutteelliseen saatavuuteen, digipalveluiden vaikeakäyttöisyyteen, digitaitojen puutteeseen sekä riittämättömään tukeen digipalveluiden käytössä (DVV 2022; Kuusisto ym. 2022).
Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden arjen ympäristöt – asumisyhteisöt, vapaa-ajan toiminnot ja osallistumista ja työllistymistä tukevat palvelut – ovat ratkaisevassa roolissa digiosallisuuden toteutumisessa. Näissä ympäristöissä digitaalisuuden hyödyntäminen voi jäädä vähäiseksi esimerkiksi laitteiden ja verkkoyhteyksien puutteiden, teknisen tuen rajallisuuden tai tiedon ja osaamisen puutteen vuoksi. Tämä estää monia osallistumasta ja vaikuttamasta yhteiskunnassa.
Haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden digiosattomuus ei ole vain yksilöllinen haaste, vaan se heijastuu laajemmin yhteiskuntaan. Digisyrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen ovat keskeisiä tavoitteita, joiden merkitys ulottuu myös yhteisöjen ja yhteiskunnan tasolle. Esimerkiksi digitaitojen kehittäminen voi lisätä yksilöiden mahdollisuuksia työllistyä, osallistua ja vaikuttaa. Panostukset digitaalisen yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden edistämiseen tukevat pitkällä aikavälillä yhteiskunnallista hyvinvointia ja vähentävät eriarvoisuutta.
Nykyiset palvelut eivät huomioi riittävästi erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden digitarpeita. Tarvitaan uusia tapoja varmistaa, että digiosallisuuden tukeminen on suunnitelmallista ja kestävää. Kutsu digi asumaan -toiminta on kehitetty vastaamaan näihin haasteisiin.
Kutsu digi asumaan tuo digiosallisuuden tukemisen osaksi yhteisöjen arkea ja varmistaa, että jokainen saa tarvittavaa tukea oman näköisen digiarjen muodostamiseen.
Keskeisiä toimintatapoja ovat:
- Diginykytilan kartoitus – Miten yhteisö hyödyntää digiä toiminnassaan? Millainen digitekninen valmius yhteisöllä on digitoimintaan? Millaisia asenteita yhteisön jäsenillä on digitaalisuutta kohtaan?
- Yhteisölähtöinen kehittäminen – Yhteisön jäsenet kehittävät yhdessä arjen ratkaisuja, jotka tukevat digiosallisuutta.
- Tavoitteellinen tuki – Digiosallisuuden edistäminen ei ole kertaluontoinen toimenpide, vaan se vaatii jatkuvaa tukea ja seurantaa.
Kutsu digi asumaan -toiminnan ytimessä on digirohkeuden vahvistaminen – jokaisella ihmisellä tulee olla mahdollisuus käyttää digipalveluita omassa arjessaan, turvallisesti ja omilla ehdoillaan. Kun digi tulee osaksi arkea, osallisuus vahvistuu.
Yhteisöillä ja toimintaympäristöillä, joissa ihminen viettää arkeaan, on merkittävä rooli digiosallisuuden toteutumisessa. Suurin osa suomalaisista oppii digitaitoja koulussa ja työelämässä. Lisäksi ihmisen lähipiiri – perhe, ystävät ja läheiset – on keskeisessä asemassa digituen tarjoamisessa, sillä suurin osa digituesta saadaan läheisiltä (DVV 2024).
Mitä tapahtuu, jos ihminen on työelämän ja koulutuksen ulkopuolella? Entä jos hänellä ei ole läheisiä, jotka voisivat tukea digiasioissa? Tunnistimme, että tukea tarvitsevien henkilöiden elämässä mahdollisuudet harjoitella digitaitoja sekä saada saavutettavaa digitukea ovat usein rajallisia.
Näihin haasteisiin vastataksemme kehitimme Kutsu digi asumaan -toiminnan. Mallin tavoitteena on tuoda digiosallisuus osaksi tukea tarvitsevan henkilön yhteisöjen arkea, tarjota käytännönläheistä digitukea ja luoda pysyviä ratkaisuja, jotka mahdollistavat yhdenvertaisen digiosallistumisen kaikille.
Digi- ja väestötietovirasto, DVV. 2023. Digitaitoraportti. Viitattu 26.11.2024. https://dvv.fi/digitaitoraportti
Toimintamallin kehittämistyössä mukana olleet tahot:
Aurinkorinteen palvelukoti/ Honkalampi-säätiö (pilottiyhteisö)
Viherkallion asumispalveluyksikkö / Pohjois-Karjalan hyvinvointialue, Siun sote (pilottiyhteisö)
Rillikoti / Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue (pilottiyhteisö)
Pohjois-Karjalan Me Itse- ryhmä (pilottiyhteisö)
Arki digittää -hankkeen digihautomo
Kutsu digi asumaan -toiminnan tavoitteena on edistää erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden digiosallisuutta sekä vahvistaa yhteisöjen ja ammattilaisten valmiuksia tukea tätä osallisuutta. Toiminta tuo konkreettisia muutoksia yksilöiden, ammattilaisten, yhteisöjen ja yhteiskunnan tasolla:
Yksilötasolla:
- Tukea tarvitsevat henkilöt saavat tarvitsemansa yksilöllisen tuen ja oppivat käyttämään digilaitteita ja -palveluita sujuvammin. Tämä lisää heidän itsemääräämisoikeuttaan ja mahdollisuuksiaan osallistua yhteiskuntaan.
- Digitaitojen oppiminen ja jatkuva päivittäminen lisää turvallisuutta digimaailmassa toimimisessa. Se avaa myös uusia mahdollisuuksia vuorovaikutukseen, arjen hallintaan ja oman hyvinvoinnin tukemiseen.
Ammattilaisten tasolla:
- Ammattilaiset saavat käytännönläheisiä työkaluja ja esimerkkejä digitoiminnasta, joiden avulla he voivat entistä paremmin tukea asiakkaitaan digiarjessa.
- Ammattilaiset oppivat hyödyntämään digituen mahdollisuuksia laajemmin, esimerkiksi yhteisön ulkopuolisten toimijoiden tarjoamaa digitukea.
- Ammattilaisten oma digiosaaminen vahvistuu, mikä lisää heidän valmiuksiaan tukea asiakkaita monipuolisesti.
- Digiosallisuuden merkitys ymmärretään osana asiakkaiden yleistä osallisuutta ja hyvinvointia.
Organisaatiotasolla:
- Palveluntuottajat, vapaa-ajan toimijat ja hyvinvointialueet voivat diginykytilan kartoituksen avulla tunnistaa digiosallisuuteen liittyviä eriarvoisuuden juurisyitä. Tämä auttaa kehittämään suunnitelmallisia ja yhdenvertaisia ratkaisuja niiden poistamiseksi.
- Palvelut muuttuvat saavutettavammiksi, yhdenvertaisemmiksi ja paremmin yksilöllisiin tarpeisiin vastaaviksi.
Yhteiskunnallisella tasolla:
- Digikuilua kavennetaan parantamalla erityisesti heikommassa asemassa olevien ryhmien pääsyä digilaitteisiin ja tarjoamalla saavutettavia mahdollisuuksia kehittää digitaitojaan.
- Yhteisöjen ja palvelujen yhdenvertaisuuden vahvistaminen tukee hyvinvointia paikallisella ja alueellisella tasolla.
- Syrjäytymisen ehkäiseminen digitaalisten välineiden ja taitojen avulla tuo pitkällä aikavälillä hyötyjä myös yhteiskunnan laajemmalle toiminnalle.
Näiden muutosten myötä Kutsu digi asumaan"-toiminta edistää pysyviä ja kestäviä ratkaisuja, jotka vahvistavat digiosallisuutta arjessa, yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Toimintamallin ansiosta yksilöt saavat taitoja ja välineitä digitaaliseen osallistumiseen, ja yhteisöt voivat tukea jäseniään tehokkaammin digitalisoituvassa arjessa.
1. Yhteisön digitaalinen valmius kehittyy (80 %)
Arviointikriteeri: Yhteisön digipalvelut ja laitteiden käyttö monipuolistuvat ja ne kytkeytyvät osaksi arjen toimintaa.
Indikaattorit: Muutokset digitekniikassa, digitaidoissa, laitteiden käytössä ja osallistujien kokemuksissa omasta digiarjestaan.
Menetelmät: Diginykytilan kartoitus, alku- ja loppuarviointi, haastattelut ja havainnointi.
2. Ammattihenkilöiden kyky tukea digiosallisuutta kasvaa (75 %)
Arviointikriteeri: Henkilöstö käyttää työssään digilaitteita ja osaa tukea asiakkaita niiden käytössä.
Indikaattorit: Itsearvioinnit osaamisen kehittymisestä, digituen saatavuus asiakkaiden kokemana.
Menetelmät: Kyselyt ja asiakkaiden antama palaute arjen digituesta.
3. Yhteisö saavuttaa asettamansa digitavoitteet (80 %)
Arviointikriteeri: Yhteisö määrittelee realistiset tavoitteet ja saavuttaa ne, tukien arkea ja osallisuutta.
Indikaattorit: Toteutettujen tavoitteiden osuus asetetuista.
Menetelmät: Tavoitteiden seurantaraportit.
4. Kohderyhmän digitaitojen kehittyminen (70 %)
Arviointikriteeri: Osallistujat oppivat uusia digitaitoja ja soveltavat niitä arjessaan.
Indikaattorit: Oppimistilanteiden määrä ja taitojen käytön näkyminen osana arkea.
Menetelmät: Kyselyt oppimiskokemuksista ja havaintojen dokumentointi
Toiminta etenee vaiheittain, tavoitteena edistää digiosallisuutta ja luoda pysyviä ratkaisuja, jotka juurtuvat yhteisöjen arkeen.
- Toiminnan esittely ja sitouttaminen
Ensimmäisessä vaiheessa toimintamalli esitellään organisaation edustajille ja yhteisölle. Tavoitteena on rakentaa yhteinen ymmärrys kehittämistyön tavoitteista ja varmistaa kaikkien osapuolten sitoutuminen toimintaan. On tärkeää, että organisaatio osoittaa valmiutensa tukea kehittämistä, esimerkiksi parantamalla digiteknisiä valmiuksia, mikäli se osoittautuu tarpeelliseksi. Myös esihenkilöiden tuki on keskeisessä roolissa. Tämä vaihe luo perustaa onnistuneelle kehittämistyölle ja toimintamallin juurruttamiselle yhteisön arkeen.
Keinot: Esittelytilaisuudet, keskustelut esihenkilöiden ja yhteisön jäsenten kanssa.
- Diginykytilan kartoitus
Kartoituksessa selvitetään yhteisön digitekniset valmiudet, jäsenten toiveet ja tarpeet toiminnalle, asenteet digitalisaatiota kohtaan sekä kokemukset digiosallisuudesta. Kartoituksen avulla tunnistetaan kehittämisen painopisteitä sekä digituen tarpeita. Kartoitus tekee näkyväksi yhteisön diginykytilaa kaikille yhteisön jäsenille ja antaa tietoa yksilöiden digiosallisuuden kokemuksesta ja digitaidoista. Kartoituksen tulokset esitellään kaikille yhteisön jäsenille ymmärrettävästi, ja ne toimivat perustana kehittämistyölle.
Keinot: Digiagenttien ja kehittäjien toteuttamat kartoitukset, työpajat ja yksilökyselyt.
- Digitavoitteiden määrittely
Kartoituksen tulosten pohjalta yhteisöt asettavat motivoivia ja saavutettavia arjen digitavoitteita, jotka voivat liittyä esimerkiksi digitaitojen kehittämiseen, teknologian käytön monipuolistamiseen ja arjen toimintatapojen uudistamiseen.
Keinot: Tavoitetyöpajat, joissa kartoitetaan tarpeet ja käytettävissä olevat resurssit.
- Kohtaamiset ja saavutettava digituki
Järjestetään käytännönläheisiä kohtaamisia ja työpajoja, joissa yhteisöjen jäsenet ja henkilöstö oppivat digitaitoja ja digipalveluiden käyttöä. Koulutusten sisältö räätälöidään yhteisöjen tarpeiden mukaan. Yhteisön jäseniä tuetaan jatkuvasti myös tapaamisten ulkopuolella yksilöllisen digituen avulla.
Keinot: Selkeä kieliset ja kuvatuetut materiaalit, etä- ja lähikoulutukset, yksilöllinen tuki.
- Yhteiskehittäminen ja arviointi
Toimintaa kehitetään jatkuvasti keräämällä palautetta ja seuraamalla edistymistä suhteessa alkuperäiseen tilanteeseen. Yhteisöllinen arviointi ja yhteinen keskustelu auttavat varmistamaan, että toimintamalli vastaa aidosti yhteisöjen tarpeisiin ja tavoitteisiin.
Keinot: Palauteprosessit (kyselyt ja haastattelut), edistymisen seuranta sekä tulosten järjestelmällinen dokumentointi.
- Lopetus ja itseohjautuvuus
Lopuksi kartoitus päivitetään ja saavutettuja muutoksia tarkastellaan. Yhteisöille laaditaan itsenäinen jatkosuunnitelma.
Keinot: Kartoituksen päivitys, jatkosuunnitelman laatiminen.
Tavoiteltujen muutosten saavuttamiseksi yhteisöjä tuetaan koko kehittämisprosessin ajan ja sen jälkeen. Laaditut jatkosuunnitelmat ja saatavilla oleva digituki varmistavat, että digiosallisuuden tukeminen vakiintuu pysyväksi ja luonnolliseksi osaksi arkea.
Kutsu digi asumaan -toiminnan kehittämistyö on toteutettu tiiviissä yhteistyössä kehitysvammaisten henkilöiden, heidän läheistensä, heitä tukevien ammattilaisten sekä palveluja tarjoavien yhteisöjen kanssa. Yhteiskehittämisen keskiössä on ollut kohderyhmien tarpeiden ymmärtäminen ja heidän kokemustensa huomioiminen, mikä on varmistettu aktiivisella osallistumisen tukemisella kaikissa kehittämisen vaiheissa.
- Pilottiyhteisöinä toimi kolme erityistä tukea tarvitseville henkilöille suunnattua asumisyhteisöä ja yksi vapaa-ajan yhteisö eri puolilta Suomea.
- Kartoitusten ja kehittämistyön aikana järjestettiin yhteensä 72 työpajaa ja koulutusta, joihin osallistui yhteisöjen jäseniä ja henkilöstöä.
- Kolme erityistä tukea tarvitsevaa henkilöä osallistui yhteisöille tehtyjen kartoitusten toteutukseen digiagentteina. Digiagentit haastattelivat yhteisön jäseniä ja toivat esiin kartoituksen sisältöihin liittyviä kehittämistarpeita.
- Digihautomon jäsenet ja yhteistyökumppaneiden edustajat antoivat arvokkaita näkemyksiä diginykytilan kartoituksen kehittämiseen ja toteutukseen.
- Yhteensä yli 70 yhteisön jäsentä osallistui diginykytilan kartoituksiin ja kehittämiseen. Näiden pohjalta laadittiin yhteisökohtaisia kehittämissuunnitelmia.
Yhteiskehittäminen ja menetelmät
Yhteiskehittämisen tukena käytettiin diginykytilan kartoitustyökalua, joka tarjosi kattavan kokonaiskuvan yhteisöjen tarpeista ja lähtökohdista. Työpajojen, haastattelujen ja jatkuvan palautteenkeruun avulla toimintamallia muokattiin niin, että se vastaa entistä paremmin kohderyhmien tarpeisiin ja arjen muuttuviin tilanteisiin.
Kutsu digi asumaan auttaa yhteisöjä vahvistamaan digiosallisuuttaan vaiheittain. Mallin tavoitteena on varmistaa, että jokainen yhteisön jäsen saa mahdollisuuden oppia ja käyttää digitaalisia taitoja, hyödyntää digipalveluja ja osallistua omien toiveiden ja tarpeiden mukaisesti digitaaliseen arkeen.
Toiminta alkaa diginykytilan kartoituksella, joka tuo näkyväksi yhteisön digitekniset valmiudet, jäsenten tarpeet ja digiosallisuuden esteet. Kartoituksen tuottaman tiedon pohjalta yhteisöt määrittelevät omat tavoitteensa, joita tuetaan digiaiheisilla kohtaamisilla ja työpajoilla, saavutettavalla digituella ja teknologiakokeiluilla. Yhteisen toiminnan lopuksi yhteisön kanssa laaditaan jatkosuunnitelma, jonka avulla se voi jatkaa toimintaansa itsenäisesti.
Malli yhdistää teknologian, osallisuuden ja yhteisöllisyyden ainutlaatuisella tavalla ja luo uusia mahdollisuuksia saavutettavampaan ja yhdenvertaisempaan digiarkeen. Toimintamalli ei ainoastaan vastaa nykyisiin haasteisiin, vaan myös innostaa ja tukee yhteisöjä kehittämään pysyviä digiosallisuutta edistäviä toimintatapoja, jotka juurtuvat osaksi arkea.
Kuva
Toimintamallin vaiheet:
1. Alkukartoitus: Yhteisön diginykytila kartoitetaan digiagenttien avulla. Tulokset analysoidaan ja kehittämisehdotukset laaditaan.
2. Tavoitteiden asettaminen: Yhteisö määrittää, mitä digitaitoja halutaan kehittää ja aikatauluttaa tavoitteet.
3. Tuettu toiminta: Säännölliset tapaamiset (1. vuosi: kuukausittain, myöhemmin 2–3 kk välein). Käytännönläheistä tukea ja teknologiakokeiluja.
4. Arviointi ja jatkosuunnitelma: Muutosten tarkastelu diginykytilan alku- ja loppumittauksen avulla. Uusien tavoitteiden asettaminen yhteisön itsenäiseen toimintaan.
5. Itsenäinen toiminta: Yhteisö jatkaa toimintaa itsenäisesti ja kehittää digiosaamistaan edelleen.
Kuva
Digiosallisuus kuuluu kaikille. Sen toteutuminen vaatii kuitenkin aktiivisia toimia ja jokaisen toimintaympäristön on annettava oma panoksensa yhdenvertaisen digiosallisuuden saavuttamiseksi. Kutsu digi asumaan -toiminnan tavoitteena on tehdä digitaalisuudesta luonteva ja pysyvä osa arkea. Tämä edellyttää avointa ilmapiiriä, jossa digiasioista puhutaan ja digitukea on saatavilla helposti ja matalalla kynnyksellä kaikissa tilanteissa.
Onnistunut kehittämistyö alkaa siitä, että yhteisö on valmis tarkastelemaan omaa diginykytilaansa ja tunnistamaan sen kehittämistarpeet. Sitoutuminen on avainasemassa: organisaation on oltava valmis päivittämään esimerkiksi yhteisön käytössä olevia digilaitteita ja verkkoyhteyksiä ja henkilöstön on rohkaistuttava pohtimaan toimintatapoja ja omaa rooliaan digiarjen tukijoina.
Toimintamallin vaikuttavuus syntyy jatkuvasta arvioinnista ja yhteisölähtöisestä kehittämisestä. Kartoitustyökalut ja yhteisöjen asettamat tavoitteet toimivat kehityksen suunnannäyttäjinä. Kuuntelemalla yhteisön jäsenten ajatuksia ja kokemuksia varmistetaan, että toiminta vastaa arjen tarpeisiin ja tuottaa arvoa yhteisön jäsenten arkeen.
Jotta toiminta juurtuu osaksi arkea, kehittämisessä keskitytään yksinkertaisiin ja käytännöllisiin toimintatapoihin, jotka on helppo omaksua pysyväksi osaksi yhteisön toimintaa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi säännöllisiä digiryhmätapaamisia tai yhteistyötä ulkopuolisten digitukijoiden kanssa. Yksilöllinen digituki ja konkreettiset ratkaisut, kuten selkeät ohjeet ja yhteinen harjoittelu, rakentavat perustan, jonka varaan yhteisö voi luoda omannäköistä digiosallisuutta tukevaa arkea.
Kutsu digi asumaan on kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka yhdistää ihmislähtöisen tuen ja yhteisölähtöisen kehittämisen. Näin varmistetaan, että digiosallisuus toteutuu kestävällä tavalla ja yhteisön jäseniä palvellen.
Toiminta on tuottanut merkittäviä ja monitasoisia tuloksia niin yhteisöjen, yksilöiden kuin henkilöstön tasolla.
Digiosallisuuden vahvistuminen yhteisöissä
- 100 % mukana olleista yhteisöistä (4/4) kehitti diginykytilaansa parempaan ja monipuolisempaan suuntaan. Kartoitukset osoittavat, että yhteisöjen digitekninen valmius kasvoi ja digilaitteiden hyödyntäminen yksilöllisiin tarpeisiin vastaten lisääntyi arjessa.
Asiakkaiden ja ammattilaisten rohkeus ja kiinnostus käyttää digilaitteita kasvoi. Yksi osallistuja kuvasi vaikutuksia näin: "Ollaan saatu käytännön oppeja laitteiden käyttöön. On tuonut varmuutta ja rohkeutta tutustua digilaitteisiin ja pyrkiä ratkomaan ongelmia yhdessä."
Ohjaajat ymmärtävät entistä paremmin digiosallisuuden merkityksen osana asiakkaiden oikeutta ja arkea. Tämä heijastui myös asenteisiin: "Nykyään asiakkaat haluavat, että käytämme yhdessä digijuttuja. Ohjaajat ymmärtävät paremmin, kuinka tärkeää digiosallisuus on asiakkaille."
Ammattihenkilöstön osaamisen kehittyminen
- 96 % ammatti- ja tukihenkilöistä (24/30) koki kykynsä tukea asiakkaiden digiosallisuutta vahvistuneen toiminnan myötä
- Uusia digitaitoja oppineiden osuus/ henkilöstö 95% (37/55 vastauskertaa, työpajakysely)
Henkilöstö koki saaneensa varmuutta ja uskallusta hyödyntää digiä monipuolisemmin:
"Minulle muutos näkyy uskalluksena itse ohjaajana ottaa enemmän digiä käyttöön monissa eri muodoissa. Silmät ovat avautuneet, mitä kaikkea digi voi olla ja kuinka sitä voi konkreettisesti hyödyntää arjessa."
Avoimempi keskustelukulttuuri digimaailman ilmiöistä on lisääntynyt yhteisön arjessa, mikä tukee turvallista ja osallistavaa toimintaympäristöä: "Keskustelu digiasioista on lisääntynyt. Digimaailmassa koetuista asioista uskalletaan nyt puhua enemmän."
Yksilölliset kokemukset ja teknologiakokeilut:
- Uusia digitaitoja oppineiden osuus/ toimijat 92% (129/150 vastauskertaa, työpajakysely)
- 86 % teknologiakokeiluihin osallistuneista (12/14) koki, että kokeiluilla oli positiivinen vaikutus heidän hyvinvointiinsa.
Kokeiluissa käytetyt laitteet, kuten älyrannekkeet, hierontamatot ja heräämisvalot, tarjosivat konkreettisia hyötyjä arkeen. Ohjaajien tuki oli avainasemassa laitteiden käytön mahdollistamisessa esimerkiksi älykellon tietojen siirtäminen sovellukseen sekä älykellon laittaminen ranteeseen.
Huomionarvoista
Toiminnan aikana on havaittu oivalluksia, joissa yksilöt ja yhteisöt ovat löytäneet uusia kiinnostuksen kohteita digimaailmasta. Yhteisöjen kyky hyödyntää digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia on vahvistunut, ja samalla yksilöiden ja yhteisöjen asenteet ovat muuttuneet positiivisemmiksi ja rohkeammiksi. Kasvanut ymmärrys digin laajuudesta ja mahdollisuuksista on avannut uusia näkökulmia yhteisöjen arkeen ja toimintaan. Digitaalisuuden käsitteleminen arjessa on tullut luontevammaksi. Keskustelut digiturvallisuudesta, sosiaalisesta mediasta ja somemaailman ilmiöistä ovat lisääntyneet: "Hyviä vaikutuksia on ollut ehdottomasti se ymmärrys, mikä kaikki on digiä."
Tulokset osoittavat, että Kutsu digi asumaan -toiminta on onnistunut vahvistamaan digiosallisuutta ja luomaan pysyviä, arkea tukevia muutoksia.