Toiminta perustuu unikoulu -malliin, joka  on pitkälle strukturoitu, työkirjan ja ohjaajien opastukseen perustuva kognitiivis-behavioraalinen unettomuuden lääkkeettömän hoidon (CBT-I) kokonaisuus.

Toimintaympäristö

Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on ollut painopisteen siirtäminen raskaista korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin palveluihin. Tämä on merkittävää sekä Suomen kestävän talouden että väestön terveyden ja työ- ja toimintakyvyn kannalta.  

Pitkäkestoinen unettomuus suurentaa monien sairauksien ja tapaturmien riskiä, heikentää toimintakykyä ja huonontaa elämänlaatua.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Unettomuuden ensisijaiseksi hoidoksi suositellaan  kognitiivista käyttäytymisterapiaa (CBT-I), jalkautetaan perusterveydenhuoltoon unikoulumallin mukainen CBT-I -hoitokokonaisuus. Näin pystytään parantamaan Käypä hoito -suositusten mukaisen unettomuuden lääkkeettömän hoidon saatavuutta ja tasalaatuisuutta hyvinvointialueella. 

Terveydenhuollon Palveluvalikoimaneuvosto on linjannut CBT-I:n kuuluvan terveydenhuollon palveluvalikoimaan, mutta saatavuus perusterveydenhuollossa on ollut vähäistä eikä tämän tutkimusnäyttöön perustuvan hoidon tarjoaminen ole ollut mahdollista. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Unettomuus on yksi yleisimmistä häiriöistä terveydenhuollon asiakkailla. Unettomuus lisää mm. sydän- ja verisuonitautien, tyypin 2 diabeteksen, lihavuuden, masennuksen ja itsemurhan riskiä sekä heikentää elämänlaatua, aiheuttaa työkyvyttömyyttä ja altistaa onnettomuuksille. Valtaosalla unettomia on yksi tai useampi kansanterveydellisesti merkittävä oheissairaus. Kohdistamalla hoitoa ja seulontoja tähän potilasryhmään pystytään vaikuttamaan kansanterveydellisesti ja kansantaloudellisesti merkittävään potilasryhmään ja tehostamaan keskeisten kansansairauksien hoitoa ja ennaltaehkäisyä. 

Asiakkaan tarpeet: Mahdollisuus saada ajoissa apua uniongelmiin, etäryhmät mahdollistavat sujuvan osallistumisen työikäisille.

Ammattilaisten tarpeet: Palvelu, johon ohjata uniongelmaisia asiakkaita matalalla kynnyksellä.

Organisaation tarpeet: Painopisteen siirtäminen korjaavasta työstä ennaltaehkäiseviin ja varhaisiin palveluihin.

Yhteiskunnan tarpeet: Väestön terveyden ja työ- ja toimintakyvyn parantaminen ja kestävä talous. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämiseen ja sen mahdollistamiseen on tarvittu mm. johdon tuki, etäryhmien toteuttajat ja toimintamallin kouluttajat ja työnohjaajat. Lisäksi viestinnällä on merkittävä rooli kokonaisuudessa.

Tavoiteltu muutos

 Etäpalvelun avulla voidaan tarjota  laadukasta hoitoa  useammalle samanaikaisesti.  Tavoitteena on  vaikuttaa ihmisten terveyteen ja sitä kautta vähentää terveyspalvelujen käyttöä ja tarvetta.

Muutoksen mittaaminen

ISI- ja UHA -pisteet ryhmän alussa ja lopussa. 

Unen tehokkuuden mittaaminen koko unikoulun aikana. Koetun muutoksen itsearviointi. 

Palvelu lisääntyy alueella: tilastointikoodin käyttö lisääntyy.

Toteutussuunnitelma

Unettomuuden hoidon osalta: osallistuminen ryhmäkäynneille ja työkirjan työstäminen. Motivointi, hoitoon sitouttaminen ja positiivisen tulevaisuudennäkymän luominen. Asiakas saa ryhmästä työkaluja myös myöhempään arjessa selviytymistä varten.

Palvelun jatkuvuuden osalta vaaditaan sitä, että sinne hakeudutaan/lähetetään asiakkaita.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmä on laaja: unettomuudesta kärsivät. 

Työkirja osallistaa osallistujia ja asiakas itse toteuttaa käytösmallin muutoksen. Osallistamisena toimii myös ryhmäkäynneille osallistuminen ja vertaistuen jakaminen ja saaminen ryhmässä.

Kokeilussa opittua

Hoitajien työnohjaus on ollut työn tukena ja se on koettu tärkeäksi. Ryhmiä on mielekästä pitää, koska työkirjassa käydään samat asiat kaikkien kanssa kerralla eikä samaa asiaa tarvitse käydä kaikkien kanssa erikseen. Auttaa myös pysymään focuksessa eikä asiat rönsyile. Asiakkailla voi olla erilaisia ongelmia, mutta unikoulussa käydään kaikille sopivia

Ratkaisun perusidea

Etänä tarjottava koko hyvinvointialueen kattava ryhmä on saavutettava ja resurssitehokas.