Toiminta perustuu unikoulu -malliin, joka  on pitkälle strukturoitu, työkirjan ja ohjaajien opastukseen perustuva kognitiivis-behavioraalinen unettomuuden lääkkeettömän hoidon (CBT-I) kokonaisuus.

Toimintaympäristö **

Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on ollut painopisteen siirtäminen raskaista korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin palveluihin. Tämä on merkittävää sekä Suomen kestävän talouden että väestön terveyden ja työ- ja toimintakyvyn kannalta.  

Pitkäkestoinen unettomuus suurentaa monien sairauksien ja tapaturmien riskiä, heikentää toimintakykyä ja huonontaa elämänlaatua.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Unettomuuden ensisijaiseksi hoidoksi suositellaan kognitiivista käyttäytymisterapiaa (CBT-I), jalkautetaan perusterveydenhuoltoon unikoulumallin mukainen CBT-I -hoitokokonaisuus. 

Näin pystytään parantamaan Käypä hoito -suositusten mukaisen unettomuuden lääkkeettömän hoidon saatavuutta ja tasalaatuisuutta hyvinvointialueella. 

Terveydenhuollon Palveluvalikoimaneuvosto on linjannut CBT-I:n kuuluvan terveydenhuollon palveluvalikoimaan, mutta saatavuus perusterveydenhuollossa on ollut vähäistä eikä tämän tutkimusnäyttöön perustuvan hoidon tarjoaminen ole ollut mahdollista. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Unettomuus on yksi yleisimmistä häiriöistä terveydenhuollon asiakkailla. Unettomuus lisää mm. sydän- ja verisuonitautien, tyypin 2 diabeteksen, lihavuuden, masennuksen ja itsemurhan riskiä sekä heikentää elämänlaatua, aiheuttaa työkyvyttömyyttä ja altistaa onnettomuuksille. Valta-osalla unettomia on yksi tai useampi kansanterveydellisesti merkittävä oheissairaus. Kohdistamalla hoitoa ja seulontoja tähän potilasryhmään pystytään vaikuttamaan kansanterveydellisesti ja kansantaloudellisesti merkittävään potilasryhmään ja tehostamaan keskeisten kansansairauksien hoitoa ja ennaltaehkäisyä. 

Asiakkaan tarpeet: Mahdollisuus saada ajoissa apua uniongelmiin, etäryhmät mahdollistavat sujuvan osallistumisen työikäisille.

Ammattilaisten tarpeet: palvelu, johon ohjata uniongelmaisia asiakkaita.

Organisaation tarpeet: Painopisteen siirtäminen korjaavasta työstä ennaltaehkäiseviin ja varhaisiin palveluihin.

Yhteiskunnan tarpeet: Väestön terveyden ja työ- ja toimintakyvyn parantaminen ja kestävä talous. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämiseen ja sen mahdollistamiseen on tarvittu mm. johdon tuki, etäryhmien toteuttajat ja toimintamallin kouluttajat. Lisäksi viestinnällä on merkittävä rooli kokonaisuudessa.

Tavoiteltu muutos

 Etäpalvelun avulla voidaan tarjota  laadukasta hoitoa  useammalle samanaikaisesti.  Tavoitteena on  vaikuttaa ihmisten terveyteen ja sitä kautta vähentää terveyspalvelujenkin käyttöä ja tarvetta.