Läksyapu- ja kielikerho maahanmuuttaneille nuorille

Läksyapu- ja kielikerhossa maahanmuuttaneet nuoret oppivat suomen kieltä toiminnallisin menetelmin ja saavat tukea kotitehtävien tekemiseen viikoittain. Tavoitteena on tukea opiskelua ja kielitaitoa sekä edistää osallisuutta.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Hankkeen toimintaympäristöön kuuluu laaja verkosto yhteistyökumppaneita, kuten Diakonissalaitos, Suomen Diakoniaopisto, Eiran aikuislukio sekä maahanmuuttajapalveluiden kotouttava jälkihuolto. Näiden toimijoiden kanssa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi. Yhteistyö kolmannen sektorin ja julkisten palvelujen välillä on keskeisessä roolissa hankkeen toimenpiteissä. Toimintaympäristössä korostuu myös kansalaistoiminnan merkitys.

Hankkeen toimintaympäristö on muuttuva ja vaatii joustavuutta sekä kykyä vastata nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Kohderyhmän nuoret tarvitsevat matalan kynnyksen tukea, joka on helposti saavutettavissa ja oikea-aikaista. Toimintaympäristössä on myös huomioitava rakenteellinen rasismi ja syrjintä, joita kohderyhmä kohtaa koulutuksen ja työelämän saroilla. Toimintaympäristö, jossa nuorten aikuisten maahanmuuttajien kanssa tehtävää työtä tehdään, on monimutkainen ja jatkuvasti muuttuva. Poliittiset päätökset niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti vaikuttavat suoraan tähän työhön. Suomessa hallituksen linjaukset maahanmuuttopolitiikassa, kuten turvapaikkapolitiikka, kotouttamistoimenpiteet ja sosiaaliturvaan liittyvät päätökset, muovaavat maahanmuuttajien elinolosuhteita ja heidän mahdollisuuksiaan integroitua yhteiskuntaan. Esimerkiksi päätökset koskien koulutusta, työllisyyspalveluita ja kielikoulutusta vaikuttavat merkittävästi siihen, miten hyvin maahanmuuttajat voivat rakentaa tulevaisuuttaan Suomessa.

Globaalisti kansainväliset konfliktit, ilmastonmuutos ja taloudelliset kriisit lisäävät muuttoliikkeitä ja vaikuttavat siihen, ketkä hakeutuvat Suomeen ja minkälaisin taustoin. Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka ja sen vaikutus jäsenvaltioiden toimiin ovat myös keskeisiä tekijöitä toimintaympäristössä. Lisäksi kulttuuriset tekijät, kuten erilaiset käsitykset kotoutumisesta ja maahanmuutosta, vaikuttavat julkiseen keskusteluun ja asenteisiin, mikä puolestaan heijastuu maahanmuuttajatyön käytäntöihin. Yhteiskunnalliset muutokset, kuten talouden suhdanteet ja työmarkkinoiden tarpeet, määrittävät, millaisia resursseja ja mahdollisuuksia nuorille maahanmuuttajille voidaan tarjota.

Tämä monimutkainen toimintaympäristö edellyttää joustavuutta ja kykyä sopeutua muutoksiin, jotta voidaan tehokkaasti tukea nuorten maahanmuuttajien kotoutumista ja hyvinvointia. Viime vuosina Suomessa on tehty päätöksiä, jotka ovat tiukentaneet turvapaikkapolitiikkaa, kuten kiristetty turvapaikanhakijoiden oleskeluluvan myöntämisen ehtoja. Tämä on johtanut siihen, että monet turvapaikanhakijat joutuvat elämään epävarmuudessa, mikä voi heikentää heidän mahdollisuuksiaan integroitua yhteiskuntaan ja päästä koulutuksen tai työelämän piiriin. Hallituksen tekemät leikkaukset kotouttamispalveluiden rahoitukseen ovat vaikuttaneet siihen, kuinka laajasti ja tehokkaasti maahanmuuttajille voidaan tarjota kielikoulutusta, työllistymispalveluita ja muita kotoutumista tukevia toimenpiteitä. Esimerkiksi kielikoulutuksen resurssien vähentyminen voi hidastaa maahanmuuttajien suomen kielen oppimista ja vaikeuttaa heidän työllistymistään. Vuonna 2024 Suomessa tehtiin lakimuutos, joka laski jälkihuollon ikärajan 25 vuodesta 23 vuoteen. Tämä muutos vaikuttaa nuoriin aikuisiin, jotka tarvitsevat tukea itsenäistymisessä ja elämänhallinnan taitojen kehittämisessä.

Läksy- ja kielikerhot voivat olla erilaisten kansalaistoimijaorganisaatioiden tai julkisten palvelujen järjestämää toimintaa, jonne osallistujat löytävät perille erilaisissa kanavissa tehtävän viestinnän kautta.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat nuoret aikuiset (18-29-vuotiaat) maahanmuuttaneet varhaiset kotoutujat, jotka ovat erityisen heikoissa asemassa eli työn ja koulutuksen ulkopuolella, vaarassa pudota opinnoista ja/tai joilla on mielen hyvinvoinnin ja arjen hallinnan haasteita. Varhaisilla kotoutujilla tarkoitetaan heitä, jotka ovat vielä kotoutumisprosessin alkuvaiheessa ja rakentavat tieto- ja taitopohjaa aktiiviselle yhteiskunnalliselle osallisuudelle ja työllistymiselle.

Kohderyhmän nuoret ovat monella mittarilla heikommassa asemassa verrattuna kantasuomalaisiin vertaisryhmiinsä ja tarvitsevat arkea kannattelevaa tukea. He kohtaavat haasteita hyvinvoinnissa, arjen hallinnassa, jaksamisessa ja mielen hyvinvoinnissa, ja monilla on traumahistoriaa. Nuoret kokevat osallisuuden puutetta suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan, opiskelijayhteisöön ja työmarkkinoihin, ja he kohtaavat rakenteellista rasismia ja syrjintää. Heiltä puuttuu sosiaalinen pääoma, ja monet kokevat yksinäisyyttä. Toimintaan osallistuneet nuoret ovat kuitenkin olleet erittäin motivoituneita opiskelijoita ja läksyjen lisäksi halunneet harjoitella suomen kielen puhumista.

Toiminnan välillisiä kohderyhmiä ovat vapaaehtoiset kansalaiset, oppilaitokset ja kotoutumisen tukitoimien henkilökunta, jotka hyötyvät hankkeen kehittämistyöstä ja osallistuvat nuorten tukemiseen ja osallisuuden edistämiseen.

Asiakasymmärrys

Hanketta on valmisteltu Diakonissalaitoksen kansalaistoiminnassa ja Yhdessä aikuisuuteen - Elämässä Eteenpäin (YEE-hanke) -hankkeen puitteissa tehtyjen huomioiden perusteella. Diakonissalaitoksella on pitkä kokemus heikoimmassa asemassa olevien pakolaistaustaisten nuorten tukemisesta eri hankkeissa, ja yhteistyötä on tehty kuntien ja kotoutumisen tukitoimien kanssa vuodesta 2018 alkaen. Asiakasymmärrystä on kerrytetty keräämällä palautetta osallistujilta ja seuraamalla heidän edistymistään. Osallistujien osallisuuden kokemusta on kartoitettu THL:n osallisuusindikaattorin avulla. Lisäksi osallistujien toiveita ja palautetta on huomioitu toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.

Toiminnan aikana asiakasymmärrystä on kasvatettu ja asiakkaita on osallistettu monin eri tavoin. Asiakasymmärrystä on kertynyt suoraan opiskelijoilta saadun palautteen ja osallistumisen kautta. Opiskelijoiden tarpeet ja toiveet ovat tulleet esille läksy- ja kielikerhon aikana, esimerkiksi kahdenkeskisen läksyavun tarve ja suomen kielen harjoittelun merkitys. Nuorten tarpeita on kartoitettu käytännön työn yhteydessä, yhteisökokouksissa, WhatsApp-kyselyillä ja suullisesti toiminnan lomassa. Nuoret ovat osallistuneet toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen, mikä on lisännyt heidän osallisuuden kokemuksiaan. Nuorten toiveita on kerätty aktiivisesti ja pyritty toteuttamaan niitä toiminnassa.

Toiminnansuunnittelua on toteutettu mm. leikkimielisellä äänestämisellä, jossa osallistujat ovat saaneet vaikuttaa ohjelmaan. Lisäksi osallistujat ovat voineet tuoda kaverinsa mukaan tutustumaan kielikerhoon, mikä on edistänyt ryhmäytymistä ja osallisuutta. Nuoret ovat olleet mukana toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Nuorten osallistumisen mahdollisuuksia on kehitetty, ja he ovat järjestäneet tapahtumia, kuten Nowroz-juhlan. Vapaaehtoiset ovat osallistuneet toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen, mikä on lisännyt toiminnan monipuolisuutta ja vahvistanut yhteisöllisyyttä.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Kielikerhot ja läksyapu ovat viikoittaisia kerhoja, joissa maahanmuuttajataustaiset nuoret voivat oppia suomen kieltä toiminnallisin menetelmin ja saada tukea kotitehtävien tekemiseen. Kerhoissa hyödynnetään monenlaisia oppimismenetelmiä ja teemoja, jotka vaihtelevat viikoittain. Toimintamallin tavoitteena on tukea kielen oppimista, edistää osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä vahvistaa hyvinvointia. Läksykerho tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden saada apua läksyjen tekemisessä ja harjoitella suomen kieltä ryhmässä. Työntekijät ja vapaaehtoiset tarjoavat läksyapua ja vetävät kielikerhoja, joissa harjoitellaan suomen kieltä pelien ja keskustelujen avulla. Tavoitteena on tukea opiskelijoiden oppimista ja kielitaitoa sekä luoda yhteisöllinen ilmapiiri.

Ryhmämuotoinen läksy- ja kielikerhotoiminta edistää nuorten hyvinvointia, opiskelua sekä työelämä- ja yhteiskuntataitoja. Ryhmät organisoidaan nuorilähtöisesti ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, ja nuoria kannustetaan toimimaan vertaisohjaajina sekä osallistumaan toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen. Läksy- ja kielikerho tarjoaa nuorille tukea koulutehtävissä, ja vaikka vapaaehtoiset auttavat nuoria tehtävien kanssa, nuoret tekevät tehtävät itse.

Läksy- ja kielikerhotoiminnan yhteydessä on tarjottu matalan kynnyksen neuvontaa ja ohjausta virka-aikojen ulkopuolella. Nuoret voivat tulla kysymään neuvoa tai ohjausta minkä tahansa asian kanssa, ja vapaaehtoiset toimivat nuorten tukena. Työntekijät rekrytoivat, perehdyttävät ja tukevat vapaaehtoisia toimimaan nuorten tukena. Toimintaa kehitetään yhteistyössä kumppaneiden kanssa ja muokataan tarpeenmukaisesti.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin käyttöönottoprosessi edellyttää toiminnan suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin. Suunnittelun aikana tulee määritellä kohderyhmät, tarpeet, rahalliset ja työajalliset resurssit sekä materiaalit. Resursseina tarvitaan aikaa viikoittaisten kerhojen järjestämiseen ja suunnitteluun, henkilöstöä palkattujen työntekijöiden ja vapaaehtoisten muodossa, rahaa materiaalien hankintaan ja eväiden tarjoamiseen. Toteutusvaiheen alussa aloitetaan vapaaehtoisten rekrytointi, markkinointi ja asiakashankinta. Tämän jälkeen järjestetään kielikerhot ja läksyapu viikoittain, seurataan osallistujien edistymistä ja kerätään palautetta. Arvioinnissa arvioidaan toiminnan vaikuttavuutta ja tehdään tarvittavat muutokset.

Opiskelijan omaa toimijuutta vahvistava työtapa

Kun työnä on auttaa kotitehtävien tekemisessä, asiakkaan omaa toimijuutta vahvistava työtapa näkyy monin tavoin. Tavoitteena on tunnistaa ja hyödyntää oppilaan vahvuuksia ja resursseja, kuten hänen kiinnostuksen kohteitaan ja oppimistyyliään. Oppilas osallistuu aktiivisesti tehtävien ratkaisemiseen, mikä lisää hänen sitoutumistaan ja motivaatiotaan. Puolesta tekemistä tulee välttää.

Asetetaan yhdessä selkeitä ja saavutettavissa olevia tavoitteita, jotka auttavat oppilasta näkemään edistymisensä ja tuntemaan onnistumisen iloa. Työntekijä toimii oppilaan kumppanina, tukien ja kannustaen häntä löytämään omia ratkaisujaan ja kehittämään ongelmanratkaisutaitojaan. Oppilaalla on oikeus tehdä omia päätöksiä ja valintoja, esimerkiksi valita, missä järjestyksessä hän tekee tehtävät tai millä tavalla hän haluaa oppia.

Jos opiskelija ei osaa eikä hänellä ole oppimisentaitoja, on tärkeää lähestyä tilannetta kärsivällisesti ja kannustavasti. Ensinnäkin, on hyvä tunnistaa ja ymmärtää opiskelijan lähtötaso ja mahdolliset oppimisen esteet. Tämä voi sisältää keskustelua opiskelijan kanssa hänen kokemuksistaan ja haasteistaan.

Aloita perusasioista ja etene pienin askelin. Selkeät ja yksinkertaiset ohjeet auttavat opiskelijaa ymmärtämään tehtävät paremmin. Käytä konkreettisia esimerkkejä ja visuaalisia apuvälineitä, jotka voivat tehdä oppimisesta helpommin hahmotettavaa.

Kannusta opiskelijaa kysymään kysymyksiä ja ilmaisemaan, kun hän ei ymmärrä jotain. Tämä luo turvallisen oppimisympäristön, jossa opiskelija tuntee voivansa pyytää apua ilman pelkoa epäonnistumisesta.

Aseta realistisia ja saavutettavissa olevia tavoitteita, jotka auttavat opiskelijaa näkemään edistymisensä. Pienet onnistumiset voivat lisätä itseluottamusta ja motivaatiota.

Tarjoa jatkuvaa tukea ja palautetta. Positiivinen palaute ja kannustus auttavat opiskelijaa tuntemaan itsensä arvostetuksi ja motivoituneeksi jatkamaan oppimista. Voit myös opettaa opiskelijalle oppimisstrategioita, kuten muistiinpanojen tekemistä, ajanhallintaa ja tehokkaita lukutekniikoita.

Työssä on oltava kärsivällinen ja joustava. Jokainen oppii omaan tahtiinsa, ja tärkeintä on luoda ympäristö, jossa opiskelija tuntee olevansa tuettu ja kannustettu.

Kotouttava ja antirasistinen työtapa

Kotouttava ja antirasistinen työtapa keskittyy tukemaan maahanmuuttajien ja vähemmistöjen integroitumista yhteiskuntaan sekä torjumaan rasismia ja syrjintää. Tämä lähestymistapa korostaa yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja kulttuurista sensitiivisyyttä.

Kotouttava työtavan tavoitteena on auttaa ihmisiä löytämään paikkansa yhteiskunnassa ja tuntemaan itsensä arvostetuiksi ja osallisiksi. Antirasistinen työtapa tarkoittaa rasismiin puuttumista ja sen näkyväksi tekemistä, sekä työskentelyä ennakkoluulojen ja stereotypioiden purkamiseksi.

Kulttuurinen sensitiivisyys on keskeinen osa molempia lähestymistapoja. Työntekijöiden tulee ymmärtää ja kunnioittaa osallistujien kulttuurisia taustoja ja arvoja. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kulttuurisesti merkityksellisten tapojen ja perinteiden huomioimista palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Työtavan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi jatkuva koulutus ja itsereflektio ovat välttämättömiä. Työntekijöiden tulee jatkuvasti kehittää omaa osaamistaan ja tietoisuuttaan rasismista ja kulttuurisista kysymyksistä. Tämä auttaa heitä toimimaan tehokkaasti ja sensitiivisesti monikulttuurisessa ympäristössä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Resurssit ja osaaminen: Toiminnallisen kielikerhon toteuttaminen edellyttää vähintään yhden, mielellään kahden tai kolmen palkallisen työntekijän resurssin. Vapaaehtoisten rekrytoiminen ja perehdyttäminen, opiskelumateriaalien suunnittelu sekä asiakashankinta vievät eniten työaikaa. Valmiiden materiaalien ja vapaaehtoispoolin hyödyntäminen vähentävät ennalta tehtävää työtä. Kielikerhon ohjauksen voi toteuttaa esimerkiksi kesätyöntekijän voimin.

Tasoryhmät vs. sekaryhmät: Kielikerhoa suunnitellessa ja asiakashankintaa tehdessä voi pohtia toteuttaako toimintaa valmiissa tasoryhmissä (esim. alkeet ja jatko) vai sekaryhmänä. Molemmissa on hyötynsä ohjaamisen ja osallistumisen kannalta. Päädyimme hankkeessamme sekaryhmiin kielikerhojen sijaintien takia. Jos toinen olisi ollut osallistujalle sopivampi, mutta eri puolella kaupunkia, ei osallistuminen olisi ehkä ollut sitten ollenkaan mahdollista. Samaa pohdintaa voi käydä sen suhteen onko ryhmä joka kerta kaikille avoin vai suljettu ja ryhmämuotoinen. Tässäkin on hyvä olla valmis joustamaan.

Osallistujien osallistaminen: Osallistujien osallistaminen toiminnan suunnitteluun vahvistaa heidän osallisuuttaan ja antaa mahdollisuuden tuoda omia kiinnostuksenkohteita esiin. Toteutimme toiminnansuunnittelua leikkimielisellä äänestämisellä, jossa jokainen sai äänellään vaikuttaa viimeisen kerran ohjelmaan. Tämä kuitenkin edellyttää, että ohjaajilla on resursseja lähteä toteuttamaan toivottua toimintaa. Mikäli noudatetaan valmista ohjelmaa, äänestää voi esimerkiksi tarjoiluista tai tilan käyttöön liittyvistä asioista.

Vapaaehtoisten rooli: Tärkeänä osana toimintaa on suomenkielisten vapaaehtoisten saaminen mukaan. Parhaassa tapauksessa, jokainen osallistuja pääsee keskustelemaan suomen kieltä jo pidempään puhuneen parin kanssa.

Soveltaminen: Toimintamallin soveltaminen vaatii riittävästi resursseja ja osaamista. On tärkeää huomioida kohderyhmän tarpeet ja olla joustava toiminnan järjestämisessä. Toimintamalli on sovellettavissa eri kohderyhmille ja toimintaympäristöihin.

Läksy- ja kielikerhotoimintaa on kehitetty kansalaistoimijalähtöisesti Kanssakulkijat-hankkeessa hankkeessa vuosina 2023-2025.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kolmea kesä- ja heinäkuun 2024 ajan järjestettyihin kielikerhoihin osallistunutta ihmistä haastateltiin laadullisen Pienet onnistumistarinat -tutkimusmenetelmän avulla. Haastateltavat kertoivat, kuinka sosiaalinen vuorovaikutus oli lisääntynyt ja helpottunut, ja he olivat solmineet ystävyys- tai kaverisuhteita. Pystyvyyden tunteet olivat nousseet, ja he olivat saaneet erilaisia arkea helpottavia taitoja, kuten vaalitaidot, lääkärissäkäyntiä helpottavat taidot ja keskustelutaidot. He tunsivat itsensä merkityksellisiksi, sillä he kokivat saaneensa apua, ja heidän itsetuntonsa oli vahvistunut uusien taitojen myötä.

Ensimmäinen haastateltava kertoi, kuinka hän oli oppinut paljon uusia sanoja, mikä oli lisännyt hänen kykyään selvitä arjesta uudessa asuinmaassaan. Hän oli myös saanut uusia kavereita ja oppinut äänestämisestä. Hänen hyvinvointinsa oli lisääntynyt mielialan noustessa kerhokäynneillä, ja uusien kavereiden saanti oli tuonut iloa. Toinen haastateltava koki kielikerhon hyväksi paikaksi harjoitella suomen kieltä ja tutustua uusiin ihmisiin. Hän oli tyytyväinen vaihtelevaan ja toiminnalliseen ohjelmaan, ja hänen pystyvyyden tunteensa oli lisääntynyt suomen kielen keskustelijana kehittymisen myötä. Kolmas haastateltava kertoi saaneensa paljon apua suomen kielen taidon kehittämisessä, erityisesti sanavaraston kartuttamisessa. Hänen hyvinvointinsa oli kasvanut kerhon tuoman positiivisen mielenvaikutuksen vuoksi, ja saatuaan ystävän hänen sosiaalinen vuorovaikutuksensa oli lisääntynyt myös kerhoajan ulkopuolella. Hän tunsi itsensä tärkeäksi ja merkitykselliseksi, kun häntä oli autettu, ja hänen pystyvyyden tunteensa oli lisääntynyt oppiessaan kehon osia, mikä helpotti esimerkiksi lääkärissä käyntiä.

Kanssakulkijat-hankkeen kielikerhot ovat selvästi vaikuttaneet positiivisesti osallistujien elämään, lisäten heidän hyvinvointiaan ja osallisuuden kokemustaan. Pienissä onnistumistarinoissa voi havaita kokemusten toistuvuutta uusien taitojen ja tietojen parissa saatujen oman kyvykkyyden oivalluksista sekä solmittujen ihmissuhteiden sosiaalisesta vaikutuksesta. Laadullisessa arvioinnissa yksikin tarina on riittävä todentamaan vaikutusta, mutta jos samansuuntaisia tarinoita on useampia, lisääntyy myös uskottavuus.

Kesän 2024 kielikerhojen loppupalauteraportti sisältää vastaukset 16 osallistujalta. Vastaajien ikä vaihteli 14 ja 39 vuoden välillä, ja sukupuolijakauma oli 75% naisia ja 25% miehiä. Suurin osa vastaajista oli opiskelijoita (73,3%), kun taas työttömiä oli 20% ja muita 6,7%.

Osallistujat arvioivat osallisuuden kokemusta erilaisten väitteiden pohjalta. Keskiarvot olivat korkeita, erityisesti väitteissä "Tunnen, että elämälläni on tarkoitus" (4,6), "Voin tavoitella asioita, jotka ovat tärkeitä minulle" (4,4) ja "Voin vaikuttaa siihen, mitä kotonani ja lähiympäristössäni tapahtuu" (4,4).

Toimintaan osallistuminen oli vaikuttanut positiivisesti vastaajien elämään. Keskiarvot olivat korkeita väitteissä "Olen kokeillut uutta tekemistä" (4,3), "Olen tutustunut uusiin ihmisiin" (4,4) ja "Suomen kieleni on parantunut" (4,2). Vastaajat kokivat, että he olivat saaneet tukea ja uusia kokemuksia osallistumalla kielikerhoihin.

Kesän kielikerhojen toimintaa suositeltiin ystäville NPS-arvolla 69, mikä tarkoittaa korkeaa tulosta. Suosittelijoita oli 69%, passiivisia 31% ja arvostelijoita 0%. Vastaajat kokivat, että toiminta oli merkityksellistä ja hyödyllistä heidän elämälleen, ja he olivat saaneet tukea ja uusia kokemuksia osallistumalla hankkeen toimintaan.