Länsi-Suomen OT-keskus (RRP, P4, I1)
Tavoitteena on saada sillattua OT-keskus osaksi pysyviä rakenteita siten, että se voi toimia moniammatillista yhteistyötä koordinoivana sekä vaativien asiakastapausten konsultaatiota tarjoavana yksikkönä yhteistyöalueella.
OT-keskuksen kohderyhmänä ovat paljon erityisen vaativia (lastensuojelun ja psykiatrian) palveluja tarvitsevat lapset ja nuoret. Tämä suhteellisen pieni asiakasmäärä kerryttää suuria kustannuksia sekä suoraan (palvelut) että välillisesti (syrjäytymisen aiheuttamat kustannukset). Tällä hetkellä vaativimpien sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluiden saatavuudessa on suuret alueelliset erot ja palvelut ovat hajautuneet monelle eri sektorille ilman riittävästi koordinoitua yhteistyötä. Osa näitä palveluja tarvitsevista lapsista, nuorista ja heidän perheistään jää nykyisin kokonaan vaille tarvitsemaansa apua tai hoitoa.
OT-keskuksilla pyritään varmistamaan monialainen tutkimusperustainen apu näille asiakkaille, joiden ongelmat ovat kompleksisimpia ja vaativimpia.OT-keskuksen tehtävänä on tarjota koordinaatiota, uusia toimintamalleja sekä tutkimusta vaativissa ja harvinaislaatuisissa tilanteissa ammattilaisten tueksi. OT-keskus rakennetaan vaikuttavuusperustaisesti. Toiminta on verkostomaista ja hallinnonrajat ylittävää.
Länsi-Suomen YTA-sopimus valmistui kesällä 2024 ja siinä todetaan, että on selvitettävä OT-keskuksen edellytykset toimia YT-alueella. Varsinais-Suomen hyvinvointialue toimii koordinoivana ja sosiaalityön professiojohtajat ovat nimettyinä vastuuhenkilöiksi. Koska Länsi-Suomessa konsultaatiotiimejä ei olla pilotoitu, päädyttiin konkretiaan pääsemiseksi 2024 syksyllä hakemaan jatkorahoitusta ja pilotoimaan OT-konsultaatiotiimi, jotta voidaan todentaa vaikuttavuutta.
Kansallisesti on pilotoitu OT-konsultaatioita hyvin tuloksin ja nostettu myös tutkimuksen kautta esiin mitä on ammattilaisten näkökulmasta hyvä konsultaatio. Myös konsultaatioprosessit on kuvattu, joten Länsi-Suomen OT-konsultaatiopilotissa hyödynnetään muualla Suomessa tehtyjä pilotteja sekä niistä tehtyjä prosessikuvauksia, tunnistetaan niissä olleet kehittämiskohteet ja pyritään niihin vastaamaan.
Vuoden 2024 aikana toimintaa suunnittelemaan on koottu asiantuntijatyöryhmä, johon on kutsuttu jäsenet Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan hyvinvointialueilta sekä järjestöistä ja yliopistosta. Koordinoivana tahona toimii Varsinais-Suomen hyvinvointialue.
Valmisteluvaiheessa on asiantuntijaryhmässä asetettu tavoite, kohderyhmä ja keinot siihen pääsemiseksi. Tapaamisia on ollut kerran kuukaudessa ja syksyllä 2024 aloitettiin tavoitteen ja kohderyhmän määrittelyllä sekä aikataulutuksella. Hankekoordinaattori toimii tapaamisten puheenjohtajana, tavoitteena kuitenkin, että organisaation vastuuhenkilöt ottavat vastuuta viestinnästä omilla alueillaan. Yhteydenpidon varmistamiseksi on perustettu myös teams-kanava, jolta löytyy myös muistiot ja muu materiaali.
Konsultaatioiden tarkoituksena on vahvistaa työntekijöiden osaamista ja tarjota heille tukea vaativissa tilanteissa, joissa tuki ei ole saatavilla perus-ja erityistasolla olevien toimintojen ja rakenteiden kautta.
-Työntekijöiden osaamisen vahvistuminen
-Päällekkäisten palvelujen karsiminen
-Kalliiden palveluiden väheneminen
Kustannuslaskennan ja siihen liittyvien mittareiden käytön suunnittelu aloitettu yhteistyössä Varhan asiantuntijoiden kanssa. Lähtökohtana voidaan pitää hankeaikana tehtyä tutkimusta, jossa laskettu lastensuojelun ja lasten- ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkaiden kustannuksia elämänkuluissa (Hilli, ym 2024).
Suunnittelu on aloitettu implementointisuunnitelman tekemisellä, jossa hyödynnetty EPIS-viitekehystä. Kartoitusvaiheessa tärkeintä on luoda yhteisesti jaettu ymmärrys siitä, miten asiat olisivat, jos ne olisivat hyvin ja minkä pitäisi muuttua, jotta tähän päästäisiin. Kartoitusvaiheessa on selvitetty tarve ja taustateoriaa vaativan tason konsultaatioille. On myös selvitetty mitä on tehty sekä kansallisesti että kansainvälisesti ja tätä hyödynnetty suunnittelussa, jotta ei myöskään synny päällekkäisyyttä. Aiempi OT-kehittäminen on taustalla.
Valmisteluvaiheessa luodaan organisaation strategia, jossa määritellään muutoksen tavoitteet, päämäärät ja keinot myös pidemmällä ajanjaksolla. Asiantuntijaryhmässä määritelty OT-konsultaatiopilotin tavoite, aikataulu, kohderyhmä ja tehty tarkka prosessikuvaus miten konsultaatio etenee. On myös yhteisesti pohdittu vaikuttavuustavoitteet ja mittareita. Koska on tavoitteena hyödyntää aiempaa kansallista OT-keskuskehittämistä niin perehdytty muiden alueiden tuloksiin sekä hyödyntää OT-seulaa vaativuuden määrittelemiseksi. Ennen pilotin käynnistymistä on tärkeä selvittää tietosuojakysymykset sekä konsultaatioon tuotavan casen osalta, joka on anonyymi sekä työntekijöiden että konsultaatioita antavien työntekijöiden osalta. Asiantuntijaryhmän jäseniä on osallistettu viestinnän osalta sekä he ovat nimenneet oman alueensa konsultaatioita antavien työntekijöiden nimet, joille on myös oma teams-kanava. Viestintä on alkanut johtoryhmistä ja sen jälkeen edennyt sekä sosiaali- että terveydenhuollon tarvittaviin tiimeihin. Viestintämateriaali tehty hankkeen toimesta.
Käyttöönottovaiheessa toteutetaan pilotti hankeajan puitteissa, jonka jälkeen tehdään arviointi ennalta pohdittujen mittareiden kautta sekä työntekijöiden että konsultaatioita antavien näkökulmasta. Tämän jälkeen on mahdollista pohtia millaisena OT-keskus nähdään YTA-tasoisena toimintana vaikka rakenteiden suunnittelu on tärkeä aloittaa jo ennen pilotin päättymistä.
OT-keskuksen kohderyhmänä ovat ammattilaiset, jotka työskentelevät paljon erityisen vaativia palveluita tarvitsevien lasten ja nuorten kanssa. Länsi-Suomen OT-keskus perustuu verkostomaiseen toimintatapaan ja asiantuntijaverkostoihin, joiden avulla autetaan harvinaislaatuisten ja kompleksisten tilanteiden tunnistamista ja selvittämistä. Näin taataan mahdollisimman kokonaisvaltainen ja hallinnonalat ylittävä huippuosaaminen kompleksisten kysymysten ja tilanteiden ratkaisemiseksi.