Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Lapin suun terveydenhuollon kehittäminen -valmennuskokonaisuus esihenkilöille

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Valmennuskokonaisuuden tavoite on tukea Lapin hyvinvointialueen suun terveydenhuollon hoitoon pääsyä ja vaikuttavuutta. Valmennuspaketti sisältää sarjan kehittämistyöpajoja, joissa kehitellään uusia yhteisiä toimintamalleja.

Toimintaympäristö

Lapin alueella asukkaiden suun terveydessä on kuntakohtaisesti suuria eroja. Suun terveydenhuollon saatavuus näyttäytyy alueellisesti parempana kuin koko maan keskiarvo, mutta kuntakohtaisessa tilastollisessa tarkastelussa voidaan havaita merkittäviä eroja, sekä puutteita tilastoidun tiedon saatavuudessa. Hyvähampaiden osuus tutkitusta väestöstä kasvaa. Ongelmat kasaantuvat pienemmälle osalle väestöä, joilla on usein muitakin sosiaalisia ja terveydellisiä haasteita. Suun terveydenhuollon kustannukset ovat Lapissa muuhun maahan nähden korkeimmat ja kuntakohtaisesti erot kustannuksissa ovat merkittäviä.

Terveydenhuoltolaki edellyttää kunnan suun terveydenhuollolta mm. väestön suun terveydenedistämistä, terveystarkastusta ja -neuvontaa, sekä suun sairauksien tutkimusta ja ehkäisyä. Näiden toteuttamisessa odotetaan tiiviimpää moniammatillista yhteistyötä. Lapin kunnissa toteutetaan yhteistyötä monien toimijoiden kanssa, jotka ovat luonteeltaan suun terveyden edistämiseen, sekä ennaltaehkäisyyn painottuvia. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Loppuvuodesta 2021 tehty lähtötilanteen kartoitus osoitti, että Lapin suun terveydenhuollon kehittämiskohteet vaihtelevat kunnittain. Lapin suun terveydenhuollossa useista hoitopoluista puuttuvat yhtenäiset toimintakäytänteet. Erikoishammaslääkäripalveluiden ja päivystyspalveluiden saatavuuden kehittämisen tarve on tunnistettu kunnissa. Maaliskuussa 2022 suun terveydenhuollon henkilöstölle toteutetun kyselyn tuloksista nousi kehitysideoita, joita hyödynnetään työpajojatyöskentelyssä. Henkilöstölle suunnatun kyselyn tulokset on käyty läpi esihenkilöstön kokouksessa, joiden kautta tulokset on ollut tarkoitus käydä läpi suun terveydenhuollon yksiköissä. Kuntia tuetaan suun terveydenhuollon palveluiden yhdenmukaistamisessa kehitysideoiden ja työpajojen kautta. 

Lähtötilanteen kyselyn tulokset tukevat tilastoista nostettuja päätelmiä kiireettömälle vastaanottoajalle pääsemisen, sekä vastaanottoaikojen T3-luvun suhteen. Tämän hetken lain mukaan hammaslääketieteellinen hoito on järjestettävä kolmessa kuukaudessa hoidon tarpeen arvioinnista. Osassa kunnista kiireettömään suun terveydenhuoltoon pääsi kolmen kuukauden sisällä, mutta pisimmät hoidon tarpeen arvioinnin ja hoitoon pääsyn vuorokausimäärät olivat yli 60 vrk. Hoitotakuu kiristynee portaittain 2023, johon on tärkeää alkaa reagoida etukäteen. Tulevaisuudessa kokonaishoidon tulee toteutua kohtuullisessa ajassa. 

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen suosituksen mukaan T3- lukua tulisi käyttää kansallisesti määriteltyjen yhtenäisten linjausten mukaisesti kiireettömien vastaanottoaikojen tarjonnan arvioinnissa. Hankkeen lähtötilanteen kyselyssä nousi esille, että Lapin kunnista murto-osa käytti T3-lukua saatavuuden arvioinnissa. Lapissa on tarvetta arvioida kuntakohtaisesti tarkemmin suun terveydenhuollon saatavuutta.  

T3 –laskentaa tulee toteuttaa yhtenäisin kansallisin linjauksin, jotta vertailukelpoista tietoa voidaan saada kehittämistyöhön. Lapin alueen kuntien suun terveydenhuollon saatavuuden kehittämistyön yhtenä mittarina voidaan käyttää T3 –mittausta, jolloin saadaan myös kansallista vertailukelpoista tietoa. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Työpajoista koostuvan valmennuspaketin tavoite on kehittää yhdessä Lapin hyvinvointialueen suun terveydenhuollon hoidon saatavuutta, palveluiden yhdenmukaisuutta ja yhtenäistää kirjaamista. Lapin suun terveydenhuollon yksiköt ovat pian yhtä yhtenäistä aluetta, jolloin kaikilla lappilaisilla on tärkeä olla mahdollisuus yhdenmukaisiin palveluihin.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Työpajojen osallistujajoukko koostuu Lapin suun terveydenhuollon esihenkilöstöstä, jossa on edustettuna kaikki ammattiryhmät (hammaslääkärit, suuhygienistit ja hammashoitajat) sekä Rovaniemen kehittäjäasiakkaista, joiden kautta saadaan kuuluville alueen asukkaiden näkemyksiä.

Suun terveydenhuollon kirjaamisen kehittämistyön suunnittelu ja toteutus toteutetaan yhdessä terveydenhuollon kirjaamisen suunnittelijan Anniina Rahkolan kanssa.

 

Tavoiteltu muutos

Valmennuspaketin avulla saavutetut tulokset ovat:
- Hoidon saatavuus on lähtenyt paranemaan monien yksittäisten kehityskohteiden paranemisen myötä
- Hoitoon pääsyä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti 
- Palveluiden yhdenmukaistamisessa on tapahtunut edistymistä
- Kirjaaminen ja tilastointi on yhdenmukaistunut Lapin hyvinvointialueen suun terveydenhuollossa. Kirjaamisesta nostettava tieto on tasalaatuista ja kattavampaa kuin ennen hankkeen aloitusta.

Toteutussuunnitelma

Esihenkilöille suunnatut kehittämistyöpajat toteutetaan läsnäolopäiviä Kittilässä Levillä ja Rovaniemellä.

Työpajojen ajankohdat ja pääteema:
1. 18.8.2022 hoidon saatavuus ja työskentelytavat.
2. 13.9.2022 hoidon saatavuus ja työskentelytavat
3. 22.11.2022 sisäisen laadun kehittäminen
4. 13.12.2022 sisäisen laadun kehittäminen
5. 2.2.2023 kirjaamisen ja tilastoinnin yhtenäistäminen
6. 22.2.2023 arviointi

23.8.2022 alkaen järjestetään kahden viikon välein tunnin pituinen suun terveydenhuollon kehittämisen vertaistukiverkosto Teamsin kautta.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Valmennuspaketin kehittämistyöpajat toteutetaan käyttäen fasilitointimenetelmiä. Fasilitoinnin työkalujen avulla Lapin suun terveydenhuollon esihenkilöstö sekä kahdessa ensimmäisessä työpajassa mukana olleet kehittäjäasiakkaat saadaan osallistettua yhdessä kehittämistyöhön. Esihenkilöille suunnattujen työpajojen jälkeen on tarkoitus suunnitella henkilöstön kehittämistyön tueksi työpajoja, joiden toteutus toteutuu todennäköisesti pilottiyksiköissä.

Ratkaisun perusidea

Ensimmäisten työpajojen tuotoksena saimme lasten ja nuorten kutsutaulukon, huomioiden lain ja asetusten määrittelemät tarkastusten ja tutkimusten ajankohdat. Lapin hyvinvointialueella lapset ja nuoret kutsutaan suun terveystarkastukseen jatkossa taulukon mukaisesti. Tärkeä on muistaa, että lopullisen päätöksen hoitosuunnitelmasta tekee aina kliinikko riskit arvioiden. Toimintamalli kehittää Lapin hyvinvointialueen suun terveydenhuollon palveluita yhdenmukaiseksi kaikille lapsille ja nuorille.

Kliinisen työn tueksi sekä perehdytysmateriaaliksi on tehty lasten ja nuorten ikäryhmien suun terveystarkastusten ja -tutkimusten sisällöt -tiedosto, joka löytyy myös liitteenä. Jokaiselle ikäryhmälle tehtiin oma dia, jossa näkyvät erityisesti huomioitavat asiat.

Yhteiset linjaukset sovittiin myös kokouskäytäntöihin ja puskuriaikoihin koko Lapin hyvinvointialueen suun terveydenhuoltoon, jolloin kliinistä työaikaa alkaa vapautua potilastyöhön. Vapautuvaa työaikaa tulee karkeasti arvioituna yhden hammashoitaja ja -lääkäri työparin vuosityötuntien verran. Näin ollen hoidon saatavuuden tulisi parantua.

Hoitoketjuja hahmoteltiin eteenpäin eri asiakasprofiileille ja pohdittiin suun terveydenhuollon hoitoon pääsyn toteutumista jatkossa. Hoitoketjuista ehti hankkeen aikana valmistua anestesiahammashoidon hoitoketju ja kirurgisen hammashoidon hoitoketju. Ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen ja ammattiryhmien työtehtävien hahmottelu alkoivat työpajoissa. Materiaalia ideoiden muodossa tuotettiin runsaasti. Niiden työ vaatii lisätyöstöä. Lapin hyvinvointialueen yhteinen suun terveydenhuollon terveydenedistämisen työryhmä on saanut runsaasti kannatusta niin esihenkilöstöltä kuin henkilöstöltä. Työryhmän tarkoitus on keskittyä suun terveydenedistämistyön yhtenäistämiseen Lapin hyvinvointialueella.

Kehittämistyöpajoista koostuvan valmennuspaketin tavoite oli kehittää yhdessä Lapin hyvinvointialueen suun terveydenhuollon hoidon saatavuutta, palveluiden yhdenmukaisuutta sekä yhtenäistää kirjaamista. Valmennuspaketin kehittämistyöpajat toteutettiin käyttäen fasilitointimenetelmiä, jolloin vain taivas oli ideoinnin rajana. Fasilitoinnin työkalujen avulla osallistujat saatiin osallistettua yhdessä kehittämistyöhön, ja näin ollen kaikkien osallistujien ääni saatiin kuuluville.

Työpajojen osallistujajoukko koostui Lapin suun terveydenhuollon esihenkilöstöstä sekä heidän niin sanotuista aisapareista. Kaikki ammattiryhmät olivat edustettuina (hammaslääkärit, suuhygienistit ja hammashoitajat). Ensimmäisiin työpajoihin osallistui kaksi Rovaniemen kehittäjäasiakasta, joiden kautta saatiin kuuluville alueen asukkaiden näkemyksiä. Kehittäjäasiakkaiden osallistuminen työpajatyöskentelyyn koettiin todella avartavaksi!

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Lasten ja nuorten suun terveydenhuollon kutsutaulukon jalkauttaminen on alkanut loppuvuonna 2022. Jalkauttamista jatketaan 2023.

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Vielä on varhaista sanoa, onko hoidon saatavuus alkanut parantua. Yksittäisiä kehityskohteita on kehitelty paremmiksi. Tulokset näkyvät pidemmällä aikavälillä. Hoitoon pääsyä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti T3-arvon ja Hilmo-tietojen seurannalla. Seurantaa ja arviointia toteutetaan säännöllisesti koko loppuvuosi. T3-arvoa kirjataan yhteiseen taulukkoon jokaisen kuukauden ensimmäinen viikko. Suun terveydenhuollon kehittämisen vertaistukiverkosto kokoontuu Teamsin äärelle joka toinen tiistai loppuvuoden ajan. Verkostossa jatketaan tuotoksien jalkauttamisen seurantaa sekä jatkuvaa arviointia.

Palveluiden yhdenmukaistamisessa on alkanut tapahtua jo muutosta parempaan. Kirjaamisen työpajojen kautta kirjaamiseen ja erityisesti kirjaamisessa käytettävien kansallisten otsikoiden käyttöön on alettu kiinnittää huomiota. Näin kirjaamisen tulisi yhdenmukaistua pidemmällä aikavälillä Lapin hyvinvointialueen suun terveydenhuollossa.

Työpajoihin osallistuneilta saatiin kiitettävästi palautetta aina työpajojen päätteeksi. Koko Lapin hyvinvointialueen suun terveydenhuollon henkilöstöltä kysytään palautetta, siitä miten työpajantyöskentely, työpajoissa tehdyt päätökset ja tuotokset ovat näkyneet kentällä.