Lapsen hyvä tilanne-neuvonpito vaativiin erotilanteisiin

Toimintamallin avulla vanhemmat voivat löytää ratkaisuja ja tehdä sopimuksia lapseen liittyvissä asioissa. Työskentely mahdollistaa lapsen elämäntilanteen ja arjen rauhoittumisen ja vähentää perheen kanssa työskentelevien työntekijöiden kuormitusta.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Yhteiskunnallinen murros ja muuttuva toimintaympäristö vaatii ammattilaisia kehittämään omaa osaamistaan. Tulevaisuudessa osaaminen vaatii ylisektorirajojen kehittyvää, yhteistä osaamista, jossa luodaan yhteistä ymmärrystä muuttuvista osaamistarpeista. Tällä mahdollistetaan myös resurssien riittävyys asiakkaiden ja työelämän tarpeisiin. Osaamisen käsite on moninainen ja sisältää useita erilaisia merkityksiä. Mitä tarkoitamme osaamisella, vaihtelee yksilöllisesti. Monimutkaistuvassa maailmassa korostuu yhdessä tekemisen ja vuorovaikutuksen merkitys. Ilmiöiden ja ongelmien ymmärtäminen ja ratkaisu edellyttävät monenlaista osaamista ja tietoa. Harvoilla ihmisillä tai organisaatioilla on itsellään tällaista osaamispääomaa. Kun asioita yritetään ymmärtää ja ratkaista yhdessä, korostuu vuorovaikutuksen rooli yhteisen tilannekuvan rakentamisessa. (Arola ym. 2022).

Osaamisidentiteetin käsitteen kautta kuvataan yksilön osaamista ja yksilön käsitystä omasta osaamisestaan. Osaamisidentiteetti kattaa ammatillisen osaamisen lisäksi myös muulla elämän osa-alueella saavutettua osaamista. Osaamisidentiteettiin liitetään se, miten ihminen voi hyödyntää omaa osaamistaan erilaisissa ympäristöissä ja miten osaaminen rakentuu niin koulutuksen, työn kuin vapaa-ajan kautta. (Ketamo ym. 2022.) Jotta yksilö kykenee toimimaan osana ekosysteemiä, tulee hänen tiedostaa oma osaamisidentiteetti eli hahmottaa, mistä oma osaaminen syntyy, mitkä ovat yksilön osaamisen vahvuudet ja kehittämiskohteet. Osaamisidentiteetin kannalta on myös tärkeää, että yksilö sanoittaa muille oman osaamisensa ja ymmärtää, miten hän voi sitä hyödyntää. Tulevaisuuden organisaatiossa yksilöillä on vahva osaamisidentiteetti ja jokaisen osaamista halutaan hyödyntää yhteisön hyväksi.(Arola ym. 2022)

Lähteet:

Arola, Milma & Huttula Tapio & Jämsén, Perttu & Kirjavainen, Anna & Mustikainen, Helena & Ranki, Sinimaaria & Santamäki, Iina & Vesa, Anna-Maija & Villanen, Jaana (2022) Tulevaisuuden osaaminen syntyy ekosysteemeissä. Uuden osaamisjärjestelmän kuvaus. Sitran selvityksiä 204.

Ketamo, Harri & Ollila, Johanna & Paaso, Laura (2022) Miten huomata yhä moninaisempaa osaamista? Osaamisen aika. Sitran muistio.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

OT-keskuksen tehtävänä on tukea palvelujen kehittämistä sekä niissä toimivien ihmisten osaamisen lisäämistä. OT-keskuksen keskeinen tehtävä on kehittää ja levittää tutkimustietoon perustuvia kuntoutus- ja palvelumalleja yhdessä tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa. OT-keskus on mukana varmistamassa, että kehittämishankkeiden tuotokset jalkautuvat käytäntöön ja kehittämistyön vaikuttavuutta tutkitaan. Kansallisten osaamis- ja tukikeskusten (OT) kohderyhmänä ovat asiantuntijat, jotka työskentelevät erityisen vaativissa tilanteissa olevien lasten, nuorten ja perheiden tukemiseksi. Asiantuntijoiden kautta hyödynsaajina ovat heidän asiakkaansa. Vaativan erityistason osaaminen tiivistyy hyvinvointialueilla koulutuksen myötä.

Tavoiteltu muutos

Lapsen hyvä tilanne –neuvonpidon avulla vanhemmat voivat yhdessä löytää ratkaisuja ja tehdä yhteisiä sopimuksia lapseen liittyvissä asioissa tilanteeseen nähden ulkopuolisen työntekijän avulla. Työskentely mahdollistaa lapsen elämäntilanteen ja arjen rauhoittumisen, sekä vähentää perheen kanssa työskentelevien työntekijöiden kuormitusta, jolloin työntekijän työssäjaksaminen paranee. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Monimutkaiset ja erityistä osaamista edellyttävät asiakastilanteet sosiaalityössä -raportissa vaativat huolto- ja tapaamisriidat koettiin monimutkaisiksi ja epäselviksi. Kaikkia vastanneita ammattilaisia yhdisti neuvottomuus huolto- ja/tai tapaamisriidan edessä ja vastaajat kokivat, että vanhemmat ja lapset eivät tulleet autetuiksi ja kiistely lapsista jatkui. Koettiin myös, ettei toimijoilla ollut osaamista riittävästi aikuisten ongelmista, kuten psykiatrisista sairauksista ja psykopatologiasta. Kyseessä on usein juridisoituneet prosessit, joita pyritään ratkomaan monitoimijaisesti, eikä siltikään päästä lapsen kannalta hyvään lopputulokseen. Raportissa todettiin, että vaativat ero- ja huoltoriidat tarvitsevat tuekseen viranomaisten yhteistyötä (Yliruka ym. 2018.)

OT-keskuksen tarkoituksena on kehittää monialaisia ja integratiivisia palveluita lapsille ja nuorille perheineen sekä tukea ammattilaisia verkostomaisella toimintatavalla vastaten vaativimman tason asiakastarpeisiin ja palveluvajeisiin (OT 2021). Länsirannikon OT-keskushankkeen tehtävänä on ammattilaisten osaamisen vahvistaminen. OT-työssä on tunnistettu alueellisia eroja vaativan erotyön tuessa Länsi-Suomen yhteistyöalueella. Varsinais-Suomen alueella työntekijöiden tukena on Barnahus -työ sekä Turun ensi- ja turvakotiyhdistyksen konsultaatioryhmä. Pohjanmaalla ja Satakunnasta tällainen rakenne puuttuu. Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti OT-keskustyön kautta tarjottiin Pohjanmaan ja Satakunnan hyvinvointialueille osaamisen täydentämistä vaativiin erotilanteisiin ja huoltoriitoihin liittyen kouluttamalla alueiden asiantuntijoita Lapsen hyvä tilanne –neuvonpitoon. Tällä koulutuskokonaisuudella Länsirannikon OT-keskustoimijat pyrkivät tarjoamaan vastauksia puuttuviin palvelutarpeisiin. 

Kohderyhmänä ovat sote-alan ammattilaiset, jotka työssään kohtaavat haastavia ero- ja huoltoriitoja. Koulutuksen kohderyhmää ovat erityisesti lapsen ja perheiden palveluissa olevat esihenkilöt ja työntekijät, jotka kohtaavat eroperheitä. He voivat olla esimerkiksi perheterapeutteja, Follo-sovittelijoita, perheasioiden sovittelijoita, psykologeja, psykiatrian edustajia tai muita perheen kanssa työskenteleviä tahoja.

Lähteet:

OT (2021) Osaamis- ja tukikeskuksen hankeraportti

Yliruka, L., Vartio, R., Pasanen, K. & Petrelius, P. (2018) Monimutkaiset ja erityistä osaamista edellyttävät asiakastilanteet sosiaalityössä. Valtakunnallisen kyselyn tuloksia. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Vaikeille ero- ja huoltoriidoille on tyypillistä, että niihin on kytkeytynyt samanaikaisesti monta prosessia ja monta toimijatahoa, minkä lisäksi ongelmat ovat pitkittyneitä ja useat eri asiat kuormittavat lasta sekä vanhempia samanaikaisesti. (Hautanen & Ritala-Koskinen 2022). Konfliktoituneiden tilanteiden kanssa työskenteleminen edellyttää ammattilaisilta riittävää ymmärrystä ja perehtyneisyyttä ilmiötä koskevaan lainsäädäntöön, tutkimustietoon, auttamisen muotoihin ja verkostoihin.

Kartoitusvaiheessa OT-hanketyöntekijät tapasivat alueiden johtoa ja implementoinnin kannalta merkityksellisiä henkilöitä hyvinvointialueilla talvella 2023. Tapaamisen tarkoituksena oli kartoittaa alueiden tilanteita ja sen hetkisiä haasteita. Keskusteluiden pohjalta eroperheiden auttaminen ja ammattilaisten tukeminen erotyössä nostettiin tavoitteeksi. Tärkeäksi tekijäksi ymmärrettiin, että neuvonpidon vetäjällä tulee olla taustaorganisaation tuki työlle. Neuvonpito tulee siis nostaa yhdeksi osaksi työnkuvaa ja sen toteuttamiseksi on annettava koulutus ja työaikaa sen toteuttamiseen. Neuvopitoa toteuttavan tulee saada työnohjausta työhön ja hankkeen aikana kootaan vertaisverkosto neuvopitokoulutetuista, jotka voivat jakaa kokemuksiaan, jatkokehittää ja yhteisoppia menetelmästä lisää. 

Lapsen hyvä tilanne –neuvonpidon avulla vanhemmat voivat yhdessä löytää ratkaisuja ja tehdä yhteisiä sopimuksia lapseen liittyvissä asioissa ulkopuolisen työntekijän avulla. Työskentely mahdollistaa lapsen elämäntilanteen ja arjen rauhoittumisen, sekä vähentää perheen kanssa työskentelevien työntekijöiden kuormitusta, jolloin työntekijän työssäjaksaminen paranee. 

Toimintamallin valinnan jälkeen hanketyöntekijät kontaktoivat hyvinvointialueiden esihenkilöitä kartoittaakseen, oliko alueilla kiinnostusta toteuttaa Info-tilaisuus. Yhteisesti pidetyssä Info-tilaisuudessa kartoitettiin tarkemmin alueiden kiinnostusta lähteä toteuttamaan Lapsen hyvä tilanne -neuvonpidon toimintamallia. Info-tilaisuus järjestettiin Teams-etäyhteyden kautta ensisijaisesti alueiden esihenkilöille ja muille aiheesta kiinnostuneille. Tilaisuudessa kouluttaja Tiina Vormiston infossa käyty läpi menetelmää, että kuka tahansa vanhempi, lapsi tai työtekijä voi pyytää Lapsen hyvä tilanne –neuvonpitoa erikseen sovitulla tavalla (puhelimitse/sähköpostitse). Neuvonpidon vetäjän kanssa pohditaan, soveltuuko neuvonpito kyseiseen tilanteeseen, esim. pystytäänkö neuvonpidolla helpottamaan olemassa olevaa pinnettä vanhempien välillä.

Keskeinen toimintatapa Lapsen hyvä tilanne –neuvonpidossa on käynti kerrallaan. Neuvonpidon vetäjä kontaktoi vanhempia, sopii heidän kanssaan tapaamisen ajankohdan, varmistaa lapsen kuulemisen sekä sopii vanhempien kanssa, keitä neuvonpitoon kutsutaan. Lisäksi hän järjestää neuvopidolle paikan ja kutsuu tarvittavat tahot mukaan. Hän huolehtii neuvopidon kulusta ja kaikkien kuulluksi tulemisesta. Tarvittaessa neuvonpidon vetäjä voi ottaa itselleen työparin ja neuvonpitoja voidaan järjestää yhden tapaamisen sijaan useampia. Neuvonpidon aikana sovitaan, mitä asioita neuvonpidosta kirjataan järjestelmiin ja kuka kirjaa yhdessä sovitut asiat. Lisäksi sovitaan vanhempien kanssa jatkosta.  

Alueen esihenkilöt kokivat toimintamallin soveltuvan ja olevan tarpeellinen alueille, jonka jälkeen pilotin toteuttamista lähdettiin tarkemmin suunnittelemaan. Implementointia suunniteltiin ensin kouluttajan kanssa lähinnä koulutuksen sisällön ja ajankohdan näkökulmasta. Kentän valmistelua tehtiin alueiden esihenkilöille puhelimitse ja yhteisten Teams-tapaamisten kautta.

Koulutussuunnitelma ja aikataulut:

2/23 KouluttajaTiina Vormiston tapaaminen ja Info-tilaisuuden suunnittelu

4/23 Info-tilaisuus neuvonpidosta ja tulevasta koulutuksesta

4/23 Koulutuskutsut ilmoittautuneille

5/23 Koulutukset Satakunnassa ja Pohjanmaalla

6/23 Koulutuspalautekysely ja koonti

8-11/23 Neuvonpitäjien kartoittaminen alueilla

Syksy 2023

Implementointi alueille; suunnittelu yhdessä neuvonpitoa toteuttavien ja heidän esihenkilöiden kanssa (toimintakäytännöt, koordinaatio)
Yhteisen vertaisverkoston luominen hyvinvointialueille ja muun työnohjauksellisen tuen suunnittelu
Pilottien käynnistyminen ensimmäisillä neuvonpidoilla
Barnahus-konsultaatiotuen suunnittelu osaksi toimintamallia
Kolmas Tiina Vormiston koulutuspäivä neuvonpidon vetäjille

Lähteet:

Hautanen, T. & Ritala-Koskinen, A. (2022) Monialaisen työn rajat vaikeissa ero- ja huoltoriitatilanteissa. Teoksessa Laura Yliruka; Pia Eriksson; Liisa Jokinen & Kaisa Pasanen (toim.) Kohti monitoimijaista lastensuojelua hyvinvointialueilla. 

Vormisto, T. (2019) Lapsen hyvä tilanne –neuvonpito vanhempien erotilanteessa. Innokylä. Tapaa (innokyla.fi). Luettu 6.6.2023.  

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Osaamisen tukemiseksi Lapsen hyvä tilanne –neuvonpidon implementoinnissa tarkoituksena on rakentaa kahdelle hyvinvointialueelle yhteinen vertaisverkosto, jossa malliin kouluttautuneet voivat jakaa kokemuksia implementoinnista ja menetelmän käytöstä yleisesti. Vertaisverkoston avulla on mahdollista kehittää yhtenäisiä ja toimivia käytänteitä, jakamalla kokemuksia ja nostamalla esille implementoinnissa ilmenneitä haasteita.

Vertaisverkoston avulla on mahdollista kehittää yhtenäisiä ja toimivia käytänteitä, jakamalla kokemuksia ja nostamalla esille implementoinnissa ilmenneitä haasteita. Tiedetään, että juurtumista auttaa selkeä suunnitelma ja ohjeistus, kuinka implementoinnin haasteita kohdatessa edetään. (Kasvun tuki 2023).

Toimintamallit tarvitsevat pysyviä kotipesiä valtakunnallisen tiedontuotannon lisäksi. Kotipesät ohjaavat hyvinvointialueella olevaa toimintaa, jotta kentän tukitiimit saavat tutkimustietoon perustuvaa tukea työlleen. Implementoinnin tukitiimit toimivat keskeisessä roolissa mahdollistaen tiedon siirtymisen, tuen muutokseen ja valmiuden toimintamallin käyttöönotolle kaikilla järjestelmän tasoilla. (Kasvun tuki 2023.)

OT-hanke voidaan nähdä edellä kuvatun kaltaisena kotipesänä, joka vastaa pilotin toteutumisesta ja implementoinnista tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa. Lapsen hyvä tilanne –neuvonpidon pilotti on kuitenkin vain yksi osa OT-hankkeessa tehtävää työtä, jonka lisäksi hanke päättyy vuoden 2023 lopussa. Pysyvämpi kotipesä rakennetaan hyvinvointialueille.

Resurssit

Pilotti toteutettiin olemassa olevin resurssein ja koulutettavat valittiin ensisijaisesti hyvinvointialueiden työntekijöistä ja toissijaisesti niiden järjestöjen työntekijöistä, jotka työskentelivät eroperheiden kanssa. Koulutukseen oli mahdollista osallistua 25 henkilöä / hyvinvointialue. Koulutuskutsu välitettiin alueiden johdolle, jotka jakoivat kutsua niihin rakenteisiin ja niille työntekijöille, mihin toimintamalli haluttiin kohdistaa. OT-keskushanke vastasi pilotin toteutuksesta, koordinoinnista ja kustannuksista. Koulutus toteutettiin ostopalveluna.

Toimintamallin implementaatiosuunnitelmassa hyödynnettiin Kasvun tuen implementointiopasta.

Lähteet

Kasvun tuki (2023) itla-implementointiopas-2023-final-31082313291.pdf (kasvuntuki.fi)

Vinkit toimintamallin soveltajille

Johtajalla on vaikutusta organisaation ilmapiiriin ja kulttuuriin. Johtajuuteen liittyviä vauhdittavia tekijöitä on tunnistettu olevan innostava ja motivoivat johtajuus sekä toimiminen esimerkillisesti. Johtajalla tulee olla riittävä ymmärrys valitusta toimintamallista, sen teoriapohjasta ja käytänteistä. (Kasvun tuki 2023.)

Toimintamallia implementoidessa pilotin rakentaminen ja suunnittelu lähti liikkeelle johtajien yhteydenotolla. Mallia implementoidessa oleellisinta oli saada alueiden johtohenkilöt sisäistämään mihin tarpeeseen ja mitä toimintamallilla tavoitellaan. Johtajien sitoutuminen mallin eteenpäin viemisessä on keskeistä. Kasvun tuen (2023) tekemän implementointioppaan mukaan on oleellista, millaisia päätöksiä menetelmien implementoinnin ja juurruttamisen kannalta oleellisten henkilöt ja päätöstentekijät tekevät. Se, millaista vastakaikua tieto implementoinnin edellytyksistä ja menetelmien näytöstä tietyssä hetkessä ja kontekstissa saa päättäjissä, kilpailee myös esimerkiksi poliittisen paineen, resurssien ja kiireen kanssa.

Menetelmän kehittäjän yhteystiedot

Tiina Vormisto (etunimi.sukunimi@ekhva.fi)

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Lapsen hyvä tilanne –neuvonpidon toimintamallista ei ole kerätty vaikuttavuusnäyttöä, mutta mallin kehittämisen taustalla on hyödynnetty tutkimuksiin perustuvia verkosto- ja perheterapian sekä systeemisen ajattelun näkökulmia. Toimintamalli on saanut positiivista palautetta Etelä-Karjan hyvinvointialueella, jossa se on toiminut vuodesta 2018. Kokemusten perusteella toimintamallilla on saatu rauhoitettua perheen tilannetta ja tehtyä yhteistä riskiarviointia. Lapsen hyvä tilanne –neuvonpidon on arvioitu helpottavan työntekijöiden asiakaspainetta, vähentävän oikeudenkäyntiprosesseja ja lausuntojen kirjoittamista sekä estävän työn kuormittavuuden kasvua vaativissa tilanteissa ja tätä kautta vähentävän työntekijän vaihtuvuutta ja sairauspoissaoloja. Näiden kustannusvaikutusten todentamiseksi seurataan ja mitataan kustannusvaikuttavuutta eri tasoilla.  Kustannusvaikuttavuutta ajatellaan syntyvän yksilötasolla siitä, että vanhemmat saavat sovittua lapsen asioista yhdessä, ohi oikeudellisten toimenpiteiden, lastensuojelun tai monialaisten toimijoiden. Tämä lisää lapsen ja vanhempien inhimillistä hyvinvointia, sekä lapsen oikeuksien toteutumista mm. turvallisen kasvuympäristön toteutumisen kautta. Yhteisötasolla kustannusvaikuttavuutta syntyy työntekijöiden hyvinvoinnin lisääntymisen kautta. Paineisten erotilanteiden hoitaminen verkostoyhteistyönä, keventää yksittäisen työntekijän psyykkistä kuormaa. Yhteiskunnan tasolla vaikuttavuushyöty näkyy palvelujen yhteensovittamisen kautta, jolloin yhä useampi lapsi ja vanhempi saa apua oikea-aikaisesti.

Koulutuksen palautekysely lähetettiin yhteensä 36 osallistujalle ja vastauksia saatiin 16 (Satakunta 8 ja Pohjanmaa 8) eli vastausprosentiksi muodostui 44%. Palaute oli anonyymi ja vastaukset on käsitelty niin ettei yksittäistä vastaajaa voida tunnistaa. Kyselyssä kartoitettiin koulutuksen hyötyjä, kehittämishaasteita ja ajatuksia mitä mallin käyttöönotto edellyttää. Kaikki vastanneet pitivät koulutusta hyödyllisenä oman työnsä kannalta. Koulutus mahdollisti tärkeän asian äärelle pysähtymisen ja kokemusten jakamisen ja toi vahvistusta, miten kannattaa työskennellä. Todettiin, että neuvonpidon mallin elementtejä voi toteuttaa omassa työssä. Luennoitsija koettiin innostavaksi ja asiantuntevaksi ja materiaali oli selkeää.

Kehittämisajatusten kohdalla tuotiin esiin, että kaivataan vahvempaa organisaation ja johdon tukea sekä esihenkilöiden sitoutumista ennen työntekijöiden osallistumista koulutukseen. Myös esihenkilöiden läsnäoloa koulutuksessa toivottiin. Tärkeänä pidettiin toimintatavan vaikuttavuuden mittausta ja kaivattiin koulutuksen tarkempaa kohdentamista mallin toteuttajille ja yleistä infoa taas laajemmalle toimijajoukolle.

Mallin käyttöönoton edellytyksinä tärkeimpänä nähtiin johdon sitoutuminen, riittävä resurssointi toteutukseen ja koordinointi eteenpäinviemiseen. Muina edellytyksinä nähtiin organisaation vahvat tukirakenteet, malliin panostaminen ja jatkokoulutuksen ja tuen varmistaminen. Tärkeänä pidetään myös kansallista ohjausta. Toivottiin myös laajaa tiedottamista menetelmästä ja saatavuuden varmistamista, että kaikilla perheillä on mahdollisuus saada tätä palvelua. Myös kaksikielisyyden huomioiminen on merkityksellistä.

Toimintamallin vaikuttavuuden arvioimiseksi pilottiin oli tarkoitus liittää ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijan tekemä opinnäytetyö. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten toimintamallilla toimii, mitä sillä saadaan aikaiseksi ja tuottaako se toivottuja muutoksia työntekijöiden ja organisaation tasolla. Seurantaa tehdään alku-, väli- ja loppumittauksilla. Seurannan avulla on mahdollista arvioida, onko toimintamalli säilynyt tarkoitetun kaltaisena vai pitääkö tehdä muutoksia implementoinnin aikana. Mahdollinen jatkotutkimus voitaisiin kohdistaa asiakasnäkökulmaan. Hankeaika ei mahdollistanut vaikuttavuuden seurantaa, joten se ja resurssointi menetelmään jää jatkossa hyvinvointialueiden vastuulle.