Lapsibudjetoinnin pilotointi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella (RRP, P4, I1)
Lapsibudjetoinnin pilotointi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella
Lasten ja nuorten hyvinvointi on viime vuosina herättänyt huolestuneisuutta. Lapsibudjetointi auttaa osoittamaan hyvinvointialueen talouden jakautumista. Kun tieto lapsiin ja nuoriin kohdistuvista investoinneista saadaan sidottua myös lapsivaikutusten arviointiin, saadaan arvokasta tietoa taloudellisten panostusten vaikutuksista. Jotta hyvinvointialueen taloudelliset resurssit voidaan käyttää tehokkaasti, on tärkeä tietää, millaisiin palveluihin määrärahat kohdentuvat, miten ne vaikuttavat eri kohderyhmiin ja miten palvelujärjestelmä toimii kokonaisuutena sekä millaista vaikuttavuutta kohdennetut määrärahat tuottavat.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ei ole toimintatapaa lapsibudjetoinnin toteuttamiseksi. Myöskään lapsivaikutusten arvioinnille ei ole vakiintunutta käytäntöä. Toimintamalli liittyy keskeisesti VAKEn kahteen arvoon; huolehdimme kestävästä taloudesta sekä vahvistamme hyvinvointia ja turvallisuutta .
Kehittäjäjoukkoon kuuluu VAKEhyva - Hyvat palvelut hankkeen kehittäjiä, hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden johtoa ja substanssiosaajia sekä taloushallinnon ammattilaisia. Yhteistyötä on tehty lisäksi jo aiemmin lapsibudjetointia pilotoineen NHG:n konsulttipalveluiden kanssa. Osallistuminen kansallisen lapsistrategiatyön verkostoon.
Lapsibudjetoinnin pilotointi on Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella kaksiosainen. Aluksi tehdään jälkiarviointi vuoden 2023 tilinpäätöstietoihin pohjaten. Jälkiarvioinnin osana laaditaan palvelukartta ja mahdollinen jaottelu (liikennevalomalli) jonka mukaan nähdään miten kohdennukset ovat jakautuneet ennaltaehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen tukeen sekä korjaaviin palveluihin. Pilotin tarkoitus on olla kokeilu siitä, miten lapsibudjetointia konkreettisesti tehdään ja mitä kaikkea on budjetoinnissa otettava huomioon, jotta lapsibudjetoinnista saadaan hyvin toimiva ja säännöllinen käytäntö hyvinvointialueen talousarvion tueksi.
Toinen osa hanketta on selvitystyö ja toimintasuunnitelma, jonka avulla kirkastetaan hyvinvointialueen lapsibudjetoinnin taso jatkossa sekä sen toteutus. Lähtökohtana on, että lapsibudjetoinnista tulee hyvinvointialueella pysyvä käytäntö, joka toteutetaan säännöllisesti ja jonka avulla saadaan tietoa lapsiin kohdistuvien määrärahojen vaikuttavuuksista. Tavoitteena on luoda malli, jolla saadaan kerättyä säännöllisesti tietoa lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdennetuista euromääristä, mutta niin, että se sidotaan lapsivaikutusten arviointiin ja vaikuttavuuteen.
Tavoitteena on vakiinnuttaa lapsibudjetoinnin toimintatapa osaksi talousarviovalmistelua sekä tuottamaan tietoa palvelujen vaikuttavuudesta.