Lapsibudjetoinnin työvälineen käyttöönotto Keski-Suomessa (RRP, P4 i4)
Tavoitteena on käyttöönottaa lapsibudjetoinnin työväline Keski-Suomen hyvinvointialueella järjestäjäroolin sekä hyvinvointialueen ja kuntien välisen verkostotyön tueksi osana Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (pilari 4, investointi 4).
Kehittämisen kohteena on lapsibudjetoinnin työvälineen käyttöönotto Keski-Suomen hyvinvointialueen järjestäjäroolin sekä hyvinvointialueen ja kuntien välisen verkostotyön tueksi. Lapsibudjetoinnilla tarkoitetaan julkisen talouden tarkastelua
lapsenoikeusnäkökulmasta.
Lapsibudjetointi on tiedolla johtamisen väline, jonka tavoitteena on parantaa lasten, nuorten ja perheiden palveluiden vaikuttavuutta, vahvistaa resurssien kohdentamista oikeisiin toimiin oikeaan aikaan sekä edistää lapsen oikeuksien toteutumista.
Verkkoympäristössä toimivan visuaalisen työkalun avulla on mahdollista tarkastella lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdennettuja voimavaroja ja niiden vaikuttavuutta. Työkalulla tehdään näkyväksi Keski-Suomen hyvinvointialueen ja kuntien lapsiin ja nuoriin kohdistuvat panostukset.
Lapsibudjetointi linkittyy osaksi laajempaa lapsivaikutusten arviointia. Lapsibudjetoinnilla varmistetaan lasten etu saada oikeudenmukainen osuus julkisista varoista sekä parhaat mahdolliset palvelut. Toisaalta sillä voidaan varmistaa, että lapsiin ja nuoriin kohdennettujen resurssien käyttö on läpinäkyvää ja vaikuttavaa.
Keski-Suomen hyvinvointialue on aktiivisesti mukana myös Kansallisen lapsistrategian organisoimassa lapsibudjetoinnin kansallisessa verkostossa, joka koostuu niistä hyvinvointialueista ja kunnista, jotka tällä hetkellä kehittävät tai aikovat kehittää lapsibudjetointia alueellaan. Verkostossa on järjestetty työpajoja lapsibudjetoinnin työpajoja ja seurattu kehittämistyön etenemisestä eri alueilla.
Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelmassa valmisteltu hoito- ja palveluvajeanalyysi toi esiin, että lapset ja nuoret ovat selkeästi yksi alueemme haavoittuvassa asemassa oleva asukasryhmä. Hyvinvointialueella edistetään lapsivaikutusten arviointia ja lapsibudjetoinnin toteuttamista osana päätöksentekoa. Lapsibudjetoinnin käyttöönotto noudattaa kansallisen lapsistrategian keskeisiä linjauksia lapsivaikutusten arvioinnista ja lapsibudjetoinnista, sekä ottaa huomioon lapsibudjetointityöryhmän esittämiä periaatteita.
Työkalun käyttöönotto vastaa hyvinvointialueen järjestäjän roolin vahvistamiseen tuottamalla tietoa organisaatiosta läpileikkaavasti asukkaille tuotettujen palveluiden näkökulmasta, jolloin järjestäjän ohjaus tehostuu. Strategiassa työpaketti siis tähtää vankkaan tietopohjaan ja systemaattiseen tiedon hyödyntämiseen.
Kehittäjäjoukko koostuu Kestävän kasvun kehittäjistä, hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden johdosta, substanssiosaajista sekä talousosaajista. Kehittäjät osallistuvat kansallisen lapsistrategian tiimin johtamaan verkostoon.
Tavoitteena on, että talousarvion laadinnassa 2024 ja 2025 huomioidaan hyvinvointialueella lapsiväestön palvelutarve lapsibudjetoinnin työkalun tuottaman arviointitiedon pohjalta. Ennaltaehkäisevien palvelujen osuus hyvinvointialueen ja alueen kuntien yhteisestä budjetista kasvaa.
Tarkentuu
Tarkentuu.
Lapset, nuoret, perheet.