| Innokylä

Toimintaympäristö

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue koostuu kahden kunnan alueista – Vantaan ja Keravan. Vantaa on maamme neljänneksi suurin kaupunki ja siellä on asukkaita 239 206. Vantaalaisista oli suomenkielisiä 74,7%, ruotsinkielisiä 2,3% ja vieraskielisiä 23%. 0-15-vuotiaita oli väestöstä 18% Vantaalla. Kerava on maamme 30. suurin kunta ja siellä on asukkaita 37 350. Keravalaisista suomenkielisiä on 87,2%, ruotsienkielisiä 1,2% ja vieraskielisiä 11,6%. 0-15-vuotiaiden määrä väestöstä oli 17,4% Keravalla lähes sama kuin Vantaallakin.

Lapsiperheiden kohtaamispaikkoja on ympäri hyvinvointialuettamme ollut jo pitkään. Ne ovat toimineet kunnan järjestämän varhaiskasvatuksen tiloissa avoimina päiväkoteina ja perhekahviloina Vantaalla. Näiden kunnan tuottamien palvelujen lisäksi toiminut asukaspuistotoiminta ollut Vantaalla jo pitkään kohtaamispaikkoina asukkaille. Toimipisteet ovat toteuttaneet palveluaan erilaisin ratkaisuin eikä systemaattista seurantaa ja arviointia palvelun vaikutuksista ole ollut.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kohtaamispaikkojen koordinaatioon osallistuvat ne aktiiviset tahot, joilla on säännöllistä toimintaa useassa kohtaamispaikassa. Alueella toimii 3 avointa kohtaamispaikkaa ja asukaspuistoa sekä 13 avointa kohtaamispaikkaa lapsiperheille.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Lapsiperheiden avoimia kohtaamispaikkoja on epätasaisesti alueellisesti, tarve matalan kynnyksen palvleuille on suuri ja ennaltaehkäiseville palveluille. Haavoittuvassa asemassa olevien lapsiperheiden tukeen tarvitaan vahvistusta sekä tiivistää alueellisia toimijuuksia.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Tarvitaan yhteisjohtamista ja tiivistettyä yhteistoimintaa lapsiperheitä osallistaen ja yhdessä tehden. Koordinoitua rakennetta tukemaan tätä yhteisjohtamisen työtä, jotta palvelut saadaan oikea-aikaisemmin perheille.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Olemme koonneet kehittäjä joukon sote-palvelujen kehittämis hankkeesta: projektikonsultti ja projektipäällikkö sekä esihenkilöitä eri toimijoilta. Innostusta lisäsimme pitämällä kaksi iltapäivän kehittämishetkeä, jolloin kuultiin tarpeita ja mahdollisuuksia koordinaatiotyöryhmän toiminnalle.

Tavoiteltu muutos

Tavoittelemme tiiviimpää ja sujuvampaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tämän kautta kävijöiden palveluihin pääsy oikea-aikaistuu ja heidän tieto saatavilla olevista tuki- ja palvelumuodoista lisääntyy.

Muutoksen mittaaminen

Säännöllisellä seurannalla ja arvioinnilla tuemme yhteisjohtamista. Mittaamme määrällisiä asioista kuten kävijämäärät, ryhmien määrät, jalkautuvan työn määrät ja laadullisia tekijöitä kuten kävijäkokemusta. Lapsen ääni tuodaan jokaisessa kohtaamispaikassa systemaattisemin esille ja otetaan huomioon arkipäiväisissä toiminnoissa.

Toteutussuunnitelma

Selkeät roolit jaettu toimintakaudelle, kokousrakenne päätetty ja varaukset tehty kalentereihin hyvissä ajoin. Muistioiden pitäminen ja tallentaminen yhteisiin työtiloinin edistää tiedon kulkua ja läpinäkyvyyttä. Pajatyöskentelyllä jalkautetaan toimipisteisiin toteutussuunnitelman osioita.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohtaamispaikoissa kohderyhmänä ovat alle kouluikäiset lapset ja heidän perheet. Myös alueen eri toimijat, sidosryhmät sekä vapaaehtoiset ovat kohderyhmänä toimijuuden kautta. Tuotamme toimintamme ja palvelujamme kohderyhmien tarpeista lähtien ja heitä varten yhdessä osallistaen. Osallisuuden kautta asiakasymmärrys lisääntyy ja syvenee ja tätä kautta palvelujen kohdentaminen asiakkaiden tarpeita vastaaviksi vahvistuu.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on kehitetty yhteistoimijuuden ja -johtajuuden toimintamalli lapsiperheiden avoimien kohtaamispaikkojen toiminnan edistämiseksi. Kyseinen koordinaatiotoimintamalli mahdollistaa hyvinvointialueen, kunnan palvelujen sekä eri järjestötoimijoiden työn koordinoinnin ja kehittämisen - yhdessä. Mallin avulla osallistetaan yhteiseen keskusteluun säännöllisesti eri toimijat, sitoutamme toimintaan sekä sen suunnitteluun että toteutukseen. Tällä tavoin lisäämme eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja vähennämme eri palvelujen päällekkäisyyttä sekä pystymme tarjoamaan alueen asiakkaiden tarpeiden mukaisia palveluja kohdennetummin. Toimintamallin avulla yhtenäistämme toiminnan seurannan ja arvioinnin, tuemme palvelujen johtamista, katsomme palveluja laajalti koko hyvinvointialueella. Toimintamallin avulla myös viestimme yhteneväisesti asiakkaillemme toiminnastamme ja oikea-aikaisesti. Koordinaatio toiminnan kautta tavoitteenamme on saavuttaa mahdollisimman monet lapsiperheet ja tarjota heille tukea eri elämäntilanteisiin.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kohtaamispaikkojen koordinaatioon ja sen työn käynnistämiseen on käytetty hyvinvointialueen hankkeen työntekijöiden resurssia, varhaiskasvatuksen resurssia sekä eri toimijoiden kuten järjestöjen resurssia. Itse koordinaation jalkauttamisen onnistumisen kannalta on hyvä todeta, että vuodelle 2023 on varattu koordinaattori hyvinvointialueelle tekemään verkostomaisen työskentelyn pohjaa vahvaksi.

Alueellisesti vuoden 2022 aikana on käynnistetty monitoimijainen työryhmä – myös eri hallinnonaloilta. Tällä työskentelyllä katetaan koko hyvinvointialue. Työryhmän kokoonpano muodostuu toimintakaudeksi kerrallaan puheenjohtajasta, sihteeristä, vastuuvalmistelijasta, hyvinvointialueen ennaltaehkäisevän terveydenhuollosta, sekä jäsenistöstä kuntaan jäävistä varhaiskasvatuksen ja kuntalaispalveluista sekä järjestöedustustosta. Toimintakauden aikainen työskentely koostuu niin työryhmän kokouksista kuin pienemmistä rukkasryhmien kokouksista. Kokouksien tapaamistiheys on 4x vuodessa. Jokaisesta kohtaamispaikasta esihenkilöt raportoivat säännöllisesti toiminnastaan koordinaatiotyöryhmää sekä hallinnonalansa johtoryhmiä. Tällä toimintatavalla varmistetaan kohtaamispaikkatoiminnan johtamisen edellytykset ja piirretään kuvaa toiminnasta ja sen vaikuttavuudesta.

Koordinaatioryhmän toiminta pohjautuu THL:n suosituksiin ja kriteereihin kohtaamispaikkatoiminnoista. Jokainen jäsen sitoutuu työskentelyyn vuodeksi kerrallaan, mikä tarkoittaa aktiivista osallistumista työryhmän kokouksiin sekä päätöksentekoon.

Kohtaamispaikkojen toiminnan tarkoitus on tuottaa kävijöiden tarpeisiin palveluja ja tukea sekä tuottaa eri toimijoille tietoa eri toimijuuksista. Viestinnällä ja yhteistoimijuudella on tässä tärkeä rooli, jotta tiedot ovat ajantasaiset ja käytettävät. Kohtaamispaikkojen tarjonnasta tulee viestiä hyvinvointialueelle, kuntaan jääviin palveluihin sekä muille sidosryhmille. Koordinaatioryhmän kautta saamme tietoa jalkautettua ja sitä kautta oikea-aikaistettua asiakasohjausta.

Yhteneväisen viestinnän tarkoitus on selkiyttää palveluja niihin pääsyä. Jokainen toimipiste vastaa omasta viestinnällisestä tavastaan sekä tietojen ajantasaisuudestaan. On kuitenkin selvää, että mitä yhteneväisemmäksi viestintä saadaan sitä ymmärrettävämpää ja löydettävämpää se on kävijöille ja yhteistyökumppaneille on. Verkkosivujen löydettävyys ja ajantasaisuus ovat ensiarvoisen tärkeitä. Myös lapsiperheiden neuvontaan ja asiakasohjauksen yksikköön viestiminen kohtaamispaikka toiminnoista edistää asiakasohjausta. Toimipisteiden ilmoitustaulujen kautta viestimme myös ajankohtaisia asioita.

Koordinaatioryhmän toiminnan avulla vahvistamme kohtaamispaikkatoimintojen osallisuuden näkökulmaa. Kaiken keskiössä ovat lapsiperheet ja heidän tarpeensa. He eivät ainoastaan välitä toiveita palvelullemme vaan ovat aktiivisia toimijoita suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Osallisuuden eri muotoina koordinaatioryhmän kautta tuetaan kaikissa lapsiperheiden avoimissa kohtaamispaikoissa erilaisin kävijäkyselyin, itsearvioinnein, jatkuvan palautteen keräämisellä, toiveiden puun avulla sekä lasten ääni kuulluksia -palautteen avulla. Säännölliset 1-2 kertaa vuodessa toteutettavat yhteiskehittämispäivät kokoavat kaikki eri toimijat ja kävijät yhteen ja tehdään yhdessä suunnitelmia toiminnan kehittämiselle. Näihin yhteiskehittämisen päiviin teemat nousevat kävijöiltä.

Lapsiperheiden avoimissa kohtaamispaikoista saa tukea ja apua eri toimijoiden kautta. Osa toimijoista ovat säännöllisiä ja osa jalkautuu harvemmin. Jalkautuvien palvelujen avulla tuomme palveluita lähelle kävijöitä ja helposti saataviksi. Näistä palveluja voivat olla esimerkiksi neuvolan perheohjaus, suunterveydenhuollon ammattilainen suuhygienisti, järjestö toimijana asiantuntija, sosiaalityöntekijä. Jalkautuvaa työtä voi olla perheiden kohtaaminen ilman ennakko ajanvarausta, erilaisia ryhmätoimintoja tai yksilövastaanottoja. Perehdyttämisellä on suuri merkitys kohtaavan työn onnistumisen osalta sekä työntekijän työssä viihtyvyyden kannalta. Kohtaavaan työtapaan on tärkeä panostaa ja saada johdolta tuki sen toteuttamiselle. Koordinaatioryhmä on valinnut arvot kaikille kohtaamispaikoille ja sloganin joilla viestimme toimintaamme kävijöille kuin eri toimijoillekin.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli soveltuu eri toimintaympäristöihin. Selkeät roolit ja niihin sitoutuminen ovat avainasemassa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Tämän vuoden ajan kunnissa oleva kehittämistyö on käynnistynyt hienosti, hyvinvointialueelle siirryttäessä saattaa tulla jopa teknisiä haasteita alkuun löytää yhteisiä toiminta tapoja ja työtiloja. Ihmisten sitoutuminen työhön ollut valtavan hienoa ja uusien yhteistyökumppaneiden innostunut mukaan tuloa lämmittää sydäntä.

Lapsiperheiden avointen kohtaamispaikkojen koordinaatiotyöryhmä