Lasten (0-12 v) mielenterveyden perustason hoito ja tuki: sosiaali- ja terveyspaveluiden yhteistyömalli

Toimintamallissa selkeytettiin (alle 13-vuotiaille) perustasolla tarjottavaa mielenterveyden tukea ja hoitoa yhteensovittamalla kehityksellisten palveluiden (terveydenhuolto) ja perheneuvolan (sosiaalihuolto) toimintamalleja ja työmuotoja.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Toimintamalli on osa Kymenlaakson lasten mielenterveyden varhaisen tuen vahvistamiseen liittyvää kehittämistyötä, jota tehtiin osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus - hanketta vuosina 2021- 2022. Hankeen perhekeskus-työpaketissa päätavoitteina ovat palveluiden saatavuuden parantaminen sekä varhaisen tuen vahvistaminen. Tähän liittyy palveluiden porrastaminen vastaamaan paremmin muuttuvaa asiakastarvetta.

Lasten mielenterveyspalvelut ovat Kymenlaaksossa ja koko Suomessa olleet hajanaiset ja perustasolla varsin puutteelliset. Varhaisten palveluiden riittämättömyys on kuormittanut raskaampia palveluita, kuten lastenpsykiatriaa ja lastensuojelua.

Sekä kansallisesti että Kymenlaakosossa oli tunnistettu, että sosiaali- ja terveydenhuollon työnjako lasten mieleterveyden hoidossa on epäselvä ja soisaalipalveluihin (perheneuvola) on valunut terveydenhuollolle kuuluvia tehtäviä.

Uusi, lasten kehityksellisten palveluiden vastaanottotoiminta käynnistettiin vuosina 2020-2021. Se tarjoaa perustason hoitoa lasten kehityksen ja mielenterveyden leiviin ja keskivaikeisiin ongelmiin.

Tältä pohjalta todettiin tarve selkeyttää lapsille (alle 13-vuotiaille) perustasolla tarjottavaa mielenterveyden tukea ja hoitoa yhteensovittamalla kehityksellisten palveluiden vastaanoton (ter)j a perheneuvolan (sos) toimintamalleja ja työmuotoja. Samalla luotiin rakenteita perheneuvolan ja kehityksellisten palveluiden vastaanoton yhteisasiakkaiden hoidon ja palvelun tarpeen arviointiin, työnjakoon ja yhteistyöhön.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä on alle 13-vuotiaat lapset, joilla on todettu mielenterveyden lieviä tai keskivaikeita ongelmia, esim. ahdostusta, masennusta tai käytösoireita. Lasten oireilu liittyy ja vaikuttaa perhetilanteeseen, jolloin vanhemmuuden tuki on keskeinen osa hoidon kokonaisuutta. Tälle kohderyhmälle hoidon ja tuen kokonaisuus oli työntekijä- ja asiakaspalutteen mukaan puutteellinen ja epäselvä. Lastenpsykiatrian palveluihin ohjautui lähetteiden mukaan asiakkaita, jotka olisi pitänyt pystyä hoitamaan perustasolla.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Perheneuvolan (sos) ja kehityksellisten palveluiden vastaanoton (ter) yhteistyömalli lapsen mielenterveyden tukemisessa jäsentää sosiaali- ja terveyspalveluiden tehtäviä ja vastuita sekä luo käytänteet yhteistyöhön ja yhteisasikkuuteen. Yhteistyön tueksi luotiin tiimirakenne monialaiseen arviointiin sekä mallinnettiin työparityöskentelyä.

Mallinnus toteutettiin työpajaprosessina, jossa hyödynnettiin monialaista asiantuntijuutta neuvolasta, kouluterveydenhuollosta, kehityksellisistä palveluista, lastenpsykiatriasta, lastenneurologiasta, perheneuvolasta sekä perheiden sosiaalipalveluista.

Työhön oli vuodelle 2021 hankerahoituksella resursoitu projektityöntekijän työpanosta, joka kohdentui muutoksen fasilitointiin työyksiköissä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kokemukset keskeisistä edellytyksistä juurruttamistyössä:

Palveluiden esihenkilöiden sitoutuminen muutokseen. Tuki työntekijöille.
Laaja monialainen osallistujajoukko työpajoissa, jossa toimintamallia rakennetaan.
Työntekijöiden osallistaminen muutokseen. Jatkuva viestintä. Tässä se tapahtui pääoisin hanketyötekijän kautta. Uusi toimintamallli olisi juurtunut paremmin, jos kaikki työntekijät olisivat saaneet osallistua työskentelyyn. Nyt se oli edustuksellista.
Muutoksen fasilitointi palveluiden arjessa, joka tässä tapahtui hanketyöntekijän toimesta. Hanketyöntekijä työskenteli pääosin kehityksellisten palveluiden vastaanotolla ja oli myös uusissa yhteityötiimeissä tukemassa toiminnan käynnistämistä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli on sovellettavissa alueille, joissa perheneuvola toteuttaa sosiaalipalvelua ja lapsen mielenterveyden terveydenhuollon perustason hoitoa ei ole integroitu osaksi perheneuvolapalveluja vaan toteutetaan erillisenä kokonaisuuutena. Muutos tarvitsee johdon sitoutumista ja työntekijöiden osallistamista. Juurruttamista tuki muutoksen fasilitointi eli vastuuhenkilö, joka toimi työyksiköissä työntekijöiden apuna arjessa. Vaikka rakenteet yhteityölle on olemassa, vaatii verkostotyön ja parityöskentelyn juurtuminen työntekijöiden jatkuvaa motivointia ja yhteistyön merkityksen kirkastamista.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Malli on juurrutettu koko Kymenlaakson alueelle.

Työnjako sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden välillä selkiytyi
Palveluista rakentui lapsen ja perheen sekä ammattilaisten näkökulmansta selkeämpi kokonaisuus
- Tehtävät, työnjako ja yhteityöprosessi määriteltiin ja kuvattiin
Luotiin rakenteet perheneuvolan ja kehityksellisten palveluiden yhteisasiakkaiden hoidon ja palvelun tarpeen arviointiin, työnjakoon ja yhteistyöhön
• Tiimimalli- yhteinen tiimi kokoontuu säännöllisesti 1-2x kk.
• Työparityöskentely ja yhteinen arviointi asiakkuuden aikana

Vähensi päällekkäistä työtä, lyhensi perheneuvolan jonoja, sirpaleisista palveluista syntyi palvelukokonaisuus lapselle ja perheelle

Rakenteet eivät vielä varmista saumatonta yhteistyötä palvleuiden välillä. Verkostotyön ja työparityöskentelyn hyötyjä täytyy edelleen arvioida. Esimiesten tulee tukea työntekijöitä ja mahdollistaa mallin jatkuva kehittäminen.