Lasten interventiokoordinaatio Kymenlaakson hyvinvointialueella

Mahdollistaa oikea-aikaisten ja vaikuttavien psykososiaalisten menetelmien laaja saatavuus lasten ja perheiden perustason palveluissa, sekä tukea mielenterveyttä tukevien palveluiden sujuva ja yhdenvertainen toteutuminen alueella.

Toimintaympäristö

Kehittämistyön alussa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista vastasi Kymsote eli Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut tuotettiin monen eri kunnan toimesta. Kymenlaakson hyvinvointialue käynnistyi vuoden 2023 alusta, jolloin myös opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluiden järjestäminen siirtyi hyvinvointialueen vastuulle. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tuotetaan alueellisesti laajalla alueella.

Lasten psykososiaalista tukea ja hoitoa tarjotaan laajasti hyvinvointialueen eri toimialojen palveluissa ja eri lainsäädäntöjen alla. Koko kokonaisuuden koordinaatioon ei ole ollut olemassa olevaa toimintamallia. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden lisäksi merkittävässä roolissa on myös varhaiskasvatuksen ja koulujen toimijat. 

 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Mielenterveysstrategia 2020-2030 suosittelee, että näyttöön perustuvien psykososiaalisten menetelmien osaamista lisätään perustason palveluissa. 

Kymenlaaksossa on tunnistettu tarve lasten- ja perheiden palveluiden ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden saatavuuden vahvistamisessa ja palvelurakenteen keventämisessä. Lastenpsykiatrian palveluiden tarve on ollut jatkuvassa kasvussa ja erityistason palveluja tarvitsevien lasten ja perheiden tuen tarpeet ovat entistä komplisoidumpia.

Lähtötilanteessa lasten ja perheiden palveluiden ammattilaisten psykososiaalisen tuen ja hoidon menetelmäosaamisesta ja menetelmien saatavuudesta ei ollut kattavaa tietoa koottuna. Lähtötilanne kartoitettiin esihenkilöille suunnatulla kyselyllä kesällä 2022  lasten (alle 13-vuotiaiden) ja perheiden sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palveluihin sekä opiskeluhuollon palveluihin. Kokonaiskuvan saamiseksi kysely kohdennettiin myös erityistason palveluihin. 

Psykososiaalisten menetelmien osaamisen ja saatavuuden lähtötilanteen kartoituksen perusteella haasteina nähtiin:

  • Kokonaiskuvan ylläpito, interventioiden porrastaminen.

  • Työntekijöiden osaamistiedon ylläpitäminen.

  • Osaaminen ei aina ole johtanut intervention saatavuuteen palvelussa.

  • Osaaminen saattoi olla vain yhdellä työntekijällä.

  • Alueellisesti eroja osaajien määrissä ja interventioiden saatavuudessa Etelä- ja Pohjois-Kymenlaakson välillä.

  • Interventioihin ohjautumisen prosesseja osittain sopimatta.

  • Ei seurantamallia interventioiden toteutumiseen, vaikuttavuuteen, aika-paikkasaatavuuteen.

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Ammattilaisen näkökulmasta  vastataan osaamisen vahvistamisen tarpeeseen. Ammattilainen saa työvälineet  kohdata ja tukea lapsia ja lasten vanhempia lapsen mielenterveyteen liittyvissä huolissa. 

Asiakkaan kannalta vastataan oikea-aikaisen, tasalaatuisen, oireiden vaikeuteen sopivaan tutkittuun tietoon/näyttöön perustuvan tuen ja hoidon tarpeeseen asuinpaikasta riippumatta koko Kymenlaakson hyvinvointialueen alueella.

Organisaation kannalta vastataan lasten- ja perheiden palveluiden ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden saatavuuden vahvistamisen ja palvelurakenteen keventämisen tarpeeseen. Tiedolla johtamista edistetään luomalla toimintamallit psykososiaalisen tuen ja hoidon saatavuuden, toteutumisen ja vaikuttavuuden seurantaan. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Interventiokoordinaattori on hyvinvointialueen oma toimija, joka toimii tiiviissä yhteistyössä (yhteiskehittäminen) Terapiat etulinjaan toimintamallin toimijoiden ja HUS-YTA-alueen interventiokoordinaatioverkoston kanssa.

Kymenlaakson hyvinvointialueen sisällä lasten interventiokoordinaattorin työskentelyn kannalta merkittävä kehittäjäjoukko koostuu lasten ja perheiden psykososiaalisten palveluiden  johdosta, esihenkilöistä, yksiköiden ammattilaista, sekä hankekehittämisen osaajista. Nuorten interventiokoordinaattorin kanssa tiivis yhteiskehittäminen.  

 

Toteutussuunnitelma

Lasten interventiokoordinaatiolla rakennetaan kokonaiskuvaa alueen lasten psykososiaalisen tuen ja hoidon kokonaisuudesta. Interventiokoordinaattori koordinoi ja ohjatun omahoidon osalta järjestää Terapiat- etulinjaan toimintamallin koulutuksia alueella.  Interventiokoordinaatio tarkastelee ja kehittää koko palvelujärjestelmään tukien porrasteisen psykososiaalisen tuen ja hoidon mallin rakentumista. Interventiokoordinaation avulla tuetaan uusien menetelmien käyttöönottoa ja myös jo aiemmin koulutettujen menetelmien ylläpitoa.  

Toimenpiteitä:

  • Porrasteinen psykososiaalisen tuen ja hoidon malli

    Psykososiaalisen tuen ja hoidon yhdenvertainen, oikea-aikainen ja tarpeenmukainen saatavuus. 

    • Alueella jo saatavilla olevien interventioiden kartoittaminen.

    • Koulutussuunnitelma Terapia etulinjaan- toimintamallin koulutuksille.

    • Terapiat etulinjaan koulutusten koordinaatio ja järjestäminen.

    •  Interventioiden porrastaminen neljälle portaalle.

    • Interventioiden käyttöönoton ja ylläpidon tuki.

    • Palveluprosessi ja palvelupolkutyöskentely (interventioiden saatavuuden näkökulman huomioiminen).

  • Tiedolla johtamisen edistäminen

    • Osaamistiedon ylläpitäminen.

    • Interventioiden toteutumisen seuranta.

    • Asiakaskokemuksen ja vaikuttavuustiedon saaminen.

    • Aika- ja paikkasaatavuus tiedon kartoittaminen ja ylläpitäminen.

  • Viestintä

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä lasten ja perheiden psykososiaalista tukea ja hoitoa tarjoavien palveluiden esihenkilöt ja ammattilaiset. 

Ratkaisun perusidea

Mahdollistaa oikea-aikaisten ja vaikuttavien psykososiaalisten menetelmien laaja ja tasapuolinen saatavuus lasten ja perheiden  perustason palveluissa, sekä tukea mielenterveyttä tukevien palveluiden sujuva ja yhdenvertainen toteutuminen alueella. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin juurruttaminen jatkuu  Kymenlaakson hyvinvointialueen Suomen kestävän kasvun ohjelmassa (RRP).

Vinkit toimintamallin soveltajille

Lasten psykososiaalisen tuen ja hoidon palveluiden kokonaisuus  toimii eri toimialojen ja lainsäädäntöjen alla. Porrasteinen tuen ja hoidon mallin kokonaisuuden rakentamisen kannalta tiivis yhteistyö esihenkilöiden ja johdon kanssa on välttämätöntä. Yhteisen tavoitteen luominen, eri toimijoiden roolien selkeyttäminen ja ohjausryhmän toiminta ovat oleellisen tärkeitä asioita. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Lasten interventiokoordinaation tuella luotu kokonaiskuva alueen lasten psykososiaalisen tuen ja hoidon kokonaisuudesta: interventiovalikoimasta ja saatavilla olevista interventioista. Laadittu koulutussuunnitelma Terapiat- etulinjaan toimintamallin koulutuksille yhteistyössä palveluiden kanssa. Koordinoitu, järjestetty  ja lasten ohjatun omahoidon osalta koulutettu Terapiat- etulinjaan toimintamallin koulutuksia.  Tuettu uusien menetelmien käyttöönottoa ja myös jo aiemmin koulutettujen menetelmien ylläpitoa. Interventiokoordinaatiolla edistetty tiedolla johtamista interventioiden toteutumisen ja vaikuttavuuden seurannan toimintamallien luomisen avulla.

  1. Porrasteinen psykososiaalisen tuen ja hoidon malli

Ensimmäinen luonnos porrastetusta lasten psykososiaalisen tuen ja hoidon mallista luotu yhdessä palveluiden johdon ja esihenkilöiden kanssa. Kartoitettu alueella oleva osaaminen ja saatavilla olevat interventiot ja porrastettu ne neljälle eri portaalle.  Kartoitettu palveluiden tarpeet Te-toimintamallin koulutuksiin. Malli toiminut koulutussuunnitelmana Terapiat- etulinjaan mallin koulutuksille.

  • Lasten ohjattu omahoito

    • Porrasteisessa psykososiaalisen tuen ja hoidon mallissa lasten ohjattu omahoito on vanhemmille suunnattu 1. portaan interventio. Koulutussuunnitelmassa koulutus kohdennettiin palveluihin, jotka kohtaavat lapsia ja lasten vanhempia varhaisessa vaiheessa( kouluterveydenhoitajat, kuraattorit, koulupsykologit, perheneuvolan ja perhetyön ammattilaiset).

    • Koulutuksen jälkeistä käyttöönottoa on tuettu vertaismentorointitapaamisilla kaksi kertaa lukukaudessa. 

  • Pienten lasten ohjatun omahoito

    •  Koulutus valmisteltu toteutumaan vuodelle 2024 lastenneuvolan terveydenhoitajille. 

  • Lasten ja nuorten ahdistuksen lyhytinterventio

    • Porrasteissa psykososiaalisen tuen ja hoidon mallissa lasten ja nuorten ahdistuksen lyhytinterventio on 2. portaan interventio. Koulutussuunnitelmassa koulutus kohdennettiin opiskeluhuollon kuraattori- ja koulupsykologipalveluihin. Menetelmäohjaajakoulutukseen osallistui yksi ammattilainen, joten toistaiseksi hyvinvointialue on omavarainen menetelmäohjauksessa. 

  • Lasten Cool Kids 

    • Lasten Cool Kids on 3. portaan interventio. Lastenklinikoiden Kummien rahoittamana Husin lastenpsykiatrian asiantuntijat ovat kouluttaneet alueelle ammattilaisia kehityksellisten palveluiden vastaanotolle, perheneuvolaan ja lastenpsykiatrialle. Ryhmämuotoista perhehoitoa tuotetaan perustasolla lasten terveyspalveluiden (pth ja esh) ammattilaisten yhteisestä ohjaajaboolista. 

    • Hoito-ohjelman käyttöönottoa ja saatavuutta on tuettu interventiokoordinaatiossa ohjaajien ja lähiesihenkilöiden tapaamisilla, vuosikellosuunnittelulla ja palveluiden yhteistyön koordinaatiolla, sekä ohjautumisen ja palveluprosessin kuvaamisen avulla. Lisäksi ylläpitoa on tuettu lasten ja nuorten Cool Kids ohjaajien vertaismentorointitapaamisilla kaksi kertaa lukukausi.

  • Ihmeelliset vuodet- vanhemmuusryhmä

    • Interventiokoordinaatiolla on tuettu vanhemmuusryhmätoiminnan käyttöönottoa ohjaajien ja lähiesihenkilöiden tapaamisilla, ryhmätoiminnan vuosikellosuunnittelulla, ohjautumisen mallin luomisella ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyön koordinaatiolla (ohjaajabooli).  

  • Strategia-kurssit

    • Kurssien ylläpitoa on tuettu ohjaajien ja lähiesihenkilöiden tapaamisilla: vuosikellosuunnittelulla, ohjautumisen malleilla ja terveyspalveluiden yhteistyön koordinaatiolla (ohjaajabooli).

  • Dialoginen perheohjaus

    • Intervention ylläpitoa on tuettu ohjaajien ja lähiesihenkilöiden tapaamisilla.

  • Palvelupolkutyö 

    • Lasten mielenterveyden tuen polkutyöhön osallistuminen.

    • Valikoivasti puhumattoman lapsen palvelupolku.

    • Mielialalla oireilevan lapsen palveluprosessi kehityksellisten palveluiden vastaanotolla.

2. Tiedolla johtamisen edistäminen

  •  Interventiokohtaisesti kirjaamisen mallipohjien kehittäminen, sekä toimenpidekoodien ja mittareiden käyttöönotto. Luotu toimintamallit tiedon keräämiseen ja raportointiin.

    • Osaamistiedon ylläpitäminen.

    • Interventioiden toteutumisen seuranta.

    • Asiakaskokemuksen ja vaikuttavuustiedon seuranta.

3. Viestintä

  • Koottu lasten ja perheiden palveluiden ammattilaiset yhteiseen Lasten psykososiaaliset interventiot- teams tiimiin. Kaikille avoimessa osiossa viestitty lasten mielenterveyden tukeen ja hoitoon liittyvistä ajankohtaisista julkaisuista, mielenterveystalon sisällöistä, koulutuksista, webinaareista sekä muista nettisivustoista joita ammattilainen voi hyödyntää työn tukena. Tiimiin perustettiin myös interventiokohtaisiset kanavat ohjaajien viestintään. 
  • Kaikille hyvinvointialueen ammattilaisille viestitty kehittämistyöstä intran uutiskirjeen avulla.