Lasten interventiokoordinaatio Kymenlaakson hyvinvointialueella
Mahdollistaa oikea-aikaisten ja vaikuttavien psykososiaalisten menetelmien laaja saatavuus lasten ja perheiden perustason palveluissa, sekä tukea mielenterveyttä tukevien palveluiden sujuva ja yhdenvertainen toteutuminen alueella.
Kehittämistyön alussa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista vastasi Kymsote eli Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut tuotettiin monen eri kunnan toimesta. Kymenlaakson hyvinvointialue käynnistyi vuoden 2023 alusta, jolloin myös opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluiden järjestäminen siirtyi hyvinvointialueen vastuulle. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tuotetaan alueellisesti laajalla alueella.
Lasten psykososiaalista tukea ja hoitoa tarjotaan laajasti hyvinvointialueen eri toimialojen palveluissa ja eri lainsäädäntöjen alla. Koko kokonaisuuden koordinaatioon ei ole ollut olemassa olevaa toimintamallia. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden lisäksi merkittävässä roolissa on myös varhaiskasvatuksen ja koulujen toimijat.
Mielenterveysstrategia 2020-2030 suosittelee, että näyttöön perustuvien psykososiaalisten menetelmien osaamista lisätään perustason palveluissa.
Kymenlaaksossa on tunnistettu tarve lasten- ja perheiden palveluiden ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden saatavuuden vahvistamisessa ja palvelurakenteen keventämisessä. Lastenpsykiatrian palveluiden tarve on ollut jatkuvassa kasvussa ja erityistason palveluja tarvitsevien lasten ja perheiden tuen tarpeet ovat entistä komplisoidumpia.
Lähtötilanteessa lasten ja perheiden palveluiden ammattilaisten psykososiaalisen tuen ja hoidon menetelmäosaamisesta ja menetelmien saatavuudesta ei ollut kattavaa tietoa koottuna. Lähtötilanne kartoitettiin esihenkilöille suunnatulla kyselyllä kesällä 2022 lasten (alle 13-vuotiaiden) ja perheiden sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palveluihin sekä opiskeluhuollon palveluihin. Kokonaiskuvan saamiseksi kysely kohdennettiin myös erityistason palveluihin.
Psykososiaalisten menetelmien osaamisen ja saatavuuden lähtötilanteen kartoituksen perusteella haasteina nähtiin:
-
Kokonaiskuvan ylläpito, interventioiden porrastaminen.
-
Työntekijöiden osaamistiedon ylläpitäminen.
-
Osaaminen ei aina ole johtanut intervention saatavuuteen palvelussa.
-
Osaaminen saattoi olla vain yhdellä työntekijällä.
-
Alueellisesti eroja osaajien määrissä ja interventioiden saatavuudessa Etelä- ja Pohjois-Kymenlaakson välillä.
-
Interventioihin ohjautumisen prosesseja osittain sopimatta.
- Ei seurantamallia interventioiden toteutumiseen, vaikuttavuuteen, aika-paikkasaatavuuteen.
Interventiokoordinaattori on hyvinvointialueen oma toimija, joka toimii tiiviissä yhteistyössä (yhteiskehittäminen) Terapiat etulinjaan toimintamallin toimijoiden ja HUS-YTA-alueen interventiokoordinaatioverkoston kanssa.
Kymenlaakson hyvinvointialueen sisällä lasten interventiokoordinaattorin työskentelyn kannalta merkittävä kehittäjäjoukko koostuu lasten ja perheiden psykososiaalisten palveluiden johdosta, esihenkilöistä, yksiköiden ammattilaista, sekä hankekehittämisen osaajista. Nuorten interventiokoordinaattorin kanssa tiivis yhteiskehittäminen.
Lasten interventiokoordinaatiolla rakennetaan kokonaiskuvaa alueen lasten psykososiaalisen tuen ja hoidon kokonaisuudesta. Interventiokoordinaattori koordinoi ja ohjatun omahoidon osalta järjestää Terapiat- etulinjaan toimintamallin koulutuksia alueella. Interventiokoordinaatio tarkastelee ja kehittää koko palvelujärjestelmään tukien porrasteisen psykososiaalisen tuen ja hoidon mallin rakentumista. Interventiokoordinaation avulla tuetaan uusien menetelmien käyttöönottoa ja myös jo aiemmin koulutettujen menetelmien ylläpitoa.
Toimenpiteitä:
-
Porrasteinen psykososiaalisen tuen ja hoidon malli
Psykososiaalisen tuen ja hoidon yhdenvertainen, oikea-aikainen ja tarpeenmukainen saatavuus.
-
Alueella jo saatavilla olevien interventioiden kartoittaminen.
-
Koulutussuunnitelma Terapia etulinjaan- toimintamallin koulutuksille.
-
Terapiat etulinjaan koulutusten koordinaatio ja järjestäminen.
-
Interventioiden porrastaminen neljälle portaalle.
-
Interventioiden käyttöönoton ja ylläpidon tuki.
-
Palveluprosessi ja palvelupolkutyöskentely (interventioiden saatavuuden näkökulman huomioiminen).
-
-
Tiedolla johtamisen edistäminen
-
Osaamistiedon ylläpitäminen.
-
Interventioiden toteutumisen seuranta.
-
Asiakaskokemuksen ja vaikuttavuustiedon saaminen.
-
Aika- ja paikkasaatavuus tiedon kartoittaminen ja ylläpitäminen.
-
-
Viestintä
Kohderyhmänä lasten ja perheiden psykososiaalista tukea ja hoitoa tarjoavien palveluiden esihenkilöt ja ammattilaiset.