Lasten ja nuorten mielenterveydentuen porrastus, Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)

Lasten ja nuorten mielenterveydentuen porrastuksella selkeytetään hoidon ja tuen polkua lasten ja nuorten palveluissa. Työskentelyssä mukana olevat eri alojen ammattilaiset tukevat yksilöllisten tarpeiden mukaan lapsia, nuoria ja perheitä.

Toimintaympäristö

Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämiseen ja toteuttamiseen vaikuttavat monet yhteiskunnalliset ja rakenteelliset tekijät. Poliittisella tasolla esimerkiksi terapiatakuu-lainsäädäntö ohjaa palvelujen saavutettavuutta ja saatavuutta erityisesti matalalla kynnyksellä. Opiskeluhuoltolaki korostaa monialaista yhteistyötä kouluissa ja oppilaitoksissa, mikä vahvistaa tuen porrastuksen perustaa.

Yhteiskunnallisesti kasvava huoli lasten ja nuorten mielenterveydestä sekä lisääntyvät oireilut heijastuvat palveluiden kysynnän kasvuun. Samalla korostuvat myös perheiden ja yhteisöjen voimavarojen tukemisen tarve. Taloudelliset resurssit, henkilöstön saatavuus ja koulutustaso vaikuttavat suoraan siihen, kuinka hyvin porrastettu tukimalli voidaan toteuttaa eri alueilla.

Kulttuuriset moninaisuudet ja ympäristötekijät, kuten digipalveluiden hyödyntäminen sekä alueelliset erot palvelurakenteissa, luovat lisäulottuvuuksia kehittämiselle. Tuki ja hoito tulee järjestää yhdenvertaisesti, mutta samalla riittävän joustavasti alueelliset tarpeet huomioiden.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamallin kohderyhmänä ovat alle 18-vuotiaat lapset ja nuoret sekä heidän perheensä. Kyseessä on hyvin heterogeeninen ryhmä, jonka tuen tarpeet vaihtelevat ennaltaehkäisevästä tuesta vaativaan kuntoutukseen. Porrastus mahdollistaa tuen järjestämisen yksilöllisesti oirekuvan ja tilanteen mukaan.

Asiakasymmärrystä on kerrytetty monialaisessa yhteistyössä neuvoloiden, varhaiskasvatuksen, koulujen, opiskeluhuollon, sosiaalipalveluiden ja terveydenhuollon välillä. Asiakasta osallistetaan aktiivisesti muun muassa:

  • yhteisöllisen opiskeluhuollon keinoin
  • perhekohtaisilla tiimeillä
  • omahoito-ohjelmien hyödyntämisellä
  • vanhempien ja perheiden mukanaololla suunnittelussa ja arvioinnissa

Palveluohjaus perustuu tuen tarpeen arviointiin, joka tehdään moniammatillisesti lapsen ja nuoren etu keskiössä.

Ratkaisun perusidea

Porrastettu toimintamalli on systemaattinen tapa järjestää lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Malli perustuu viiteen tukiporrasta, jotka etenevät universaalista tuesta erikoistason hoitoon:

  • 0-porras: Kaikille avoimet ennaltaehkäisevät palvelut (esim. perhekeskukset, omahoito, järjestöt)
  • 1. porras: Varhainen tuki ja psykoedukatiiviset menetelmät (esim. neuvola, perhetyö, koulut)
  • 2. porras: Lyhyet interventiot lieviin oireisiin (esim. LEKE, Ihmeelliset vuodet, IPC, Cool Kids, Käynti kerrallaan työskentely/terapia, neuropsykiatrinen valmennus)
  • 3. porras: Terapeuttiset hoito-ohjelmat keskivaikeisiin haasteisiin (esim. AART, EMDR, Mim-menetelmä)
  • 4. porras: Pitkittyneisiin ja vaativiin tilanteisiin erikoistason psykoterapiat ja kuntoutus

Mallin ytimessä on palveluiden koordinaatio, asiakkaan oikea-aikainen ohjautuminen sekä moniammatillinen yhteistyö.

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin juurruttaminen ja laaja käyttöönotto edellyttää seuraavia toimenpiteitä:

Toimenpiteet:

  • Yhdenmukaiset hoidon tarpeen arvioinnin käytännöt
  • Moniammatillisen yhteistyön rakenteiden vakiinnuttaminen (esim. asiantuntijaryhmät, perhekohtaiset tiimit)
  • Selkeä palveluohjauksen prosessi ja vastuunjako
  • Koulutus ja perehdytys portaiden sisältöihin ja menetelmiin
  • Tiedon jakaminen toimijoiden välillä

Vaadittavat resurssit:

  • Aika ja henkilöstö: Mahdollistaa yksilöllisen kohtaamisen ja monialaisen työskentelyn
  • Rahoitus: Vakaat resurssit mahdollistavat pitkäjänteisen työn
  • Osaaminen: Tarvitaan erityisosaamista mm. lyhytterapiasta, neuropsykiatrisesta valmennuksesta ja kriisityöstä

Prosessi:

  1. Alkukartoitus ja nykytilan arviointi
  2. Kokeilut ja pilotointi tietyillä portailla tai kohderyhmillä
  3. Toimintamallin arviointi ja edelleen kehittäminen
  4. Laaja käyttöönotto ja seuranta
Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin soveltaminen edellyttää:

  • Johdonmukaista johtamista ja sitoutumista
  • Resurssien suunnittelua niin ajankäytön, henkilöstön kuin koulutuksen näkökulmasta
  • Arjen rakenteiden muokkaamista mallin mukaisiksi
  • Selkeää viestintää palvelupolusta myös asiakkaille

Sovellettavuus: Malli on joustava ja laajasti muokattavissa eri alueille ja kohderyhmille. Se voidaan ottaa käyttöön kunnallisessa, järjestöjen tai kolmannen sektorin toiminnassa.

Vältettävät sudenkuopat:

  • Mallin käyttö ilman riittävää koulutusta
  • Yhteistyön ja vastuunjaon epäselvyys
  • Asiakasnäkökulman jääminen taka-alalle
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kehittämistyön tuloksena:

  • Asiakkaat ohjautuvat yhä useammin tarkoituksenmukaiselle portaalle
  • Ennaltaehkäisevä työ (portaat 0–2) on vahvistunut
  • Moniammatillinen yhteistyö on tehostunut
  • Vanhempien ja perheiden osallistuminen on lisääntynyt
  • Mielenterveyden tuen saatavuus on parantunut, erityisesti varhaisessa vaiheessa