Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyön hoito- ja palveluketjut Keski-Suomen hyvinvointialueella

Keski-Suomen hyvinvointialueella on tarkoitus kuvata yhteiset hoito- ja palveluketjut.

1) Lasten mielenterveystyön hoito- ja palveluketju

2) Nuorten mielenterveystyön hoito- ja palveluketju

3) Alaikäisten päihdetyön hoito- ja palveluketju

Toimintaympäristö

Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyön hoito- ja palveluketjutyötä on tehty TulSote-ohjelmassa syksystä 2022 lähtien. Hyvinvointialueen käynnistymisen myötä on tullut tarve luoda yhteisiä käytänteitä ja toimintamalleja mielenterveys- ja päihdetyön saralla.

Tavoitteena oli luoda ja kuvata mahdollisimman yhtenäiset käytänteet perheiden/asiakkaiden neuvontaa ja ohjausta, diagnostiikkaa ja hoitoa koskien sosiaali- ja terveyspalveluissa. Asiakkaiden näkökulmasta tavoitteena oli selkeyttää työnjakoa eri tahoilla työskentelevien ammattilaisten välillä sekä toisaalta koko palveluprosessin ajalta eri ammattilaisten kesken.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Keväällä 2023 koottiin sisältötyöryhmiä laajasti koko Keski-Suomen hyvinvointialueelta monialaisesti. Mukana oli sekä sosiaali- että terveyspuolen ammattilaisia ympäri maakuntaa, mutta myös sivistyksen toimijoita. Työskentelyssä oli mukana yli sata ammattilaista. Kontaktoitiin myös järjestötoimijoita, sekä kokemusasiantuntijoita. Syksyllä 2023 mukaan työskentelyyn liitettiin erityistaso ja erikoissairaanhoito tiiviimmin.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on:

hoidon ja palveluiden yhdenmukaistaminen, yhtenäinen ohjeistus ja yhtenevät toimintaperiaatteet
pirstaleisen palvelujärjestelmän selkiyttäminen, toimijoiden työnjaon ja yhteistyön määrittäminen

→ Lapsille, nuorille ja perheille:

yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut
oikea-aikaista ja tarpeenmukaista tukea ja hoitoa

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Pyrkimyksenä on ollut osallistaa työskentelyyn aktiivisesti sekä ammattilaisia että asiakkaita/perheitä itseään.

Hoito- ja palveluketjuissa kulkee rinnakkain sekä asiakkaan että ammattilaisten näkymät. Molemmat puolet ketjuista ovat julkisesti näkyvissä, jolla on tarkoitus lisätä työskentelyn läpinäkyvyyttä asiakkaisen suuntaan. Sisältötyöryhmät ovat olleet laajat ja monialaiset. Järjestöjen ja kokemusasiantuntijoiden avulla on pyritty saamaan myös asiakkaiden ääni kuuluviin.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Tavoitteena on valmistaa alueen käyttöön lasten mielenterveystyön hoito- ja palveluketju, nuorten mielenterveystyön hoito- ja palveluketju ja alaikäisten päihdetyön hoito- ja palveluketju. Ketjuissa tavoitteena oli tehdä näkyväksi roolien ja vastuiden selkeyttämistä sekä asiakkaiden palvelupolun parantaminen.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Ketjutyö vaatii koordinointia ja resurssia ketjun kokoamiseen. Ketjun haluttiin koskevan sekä sosiaali- että terveyssektoreita, unohtamatta sivistyksen toimijoita ja kolmatta sektoria. Tämä vaati laajaa tutustumista alueen toimijoihin ja sitä kautta laajaa sisältötyöryhmien kasaamista. Tarkoituksena on myös ketjujen julkaisun myötä laajasti levittää tietoa ketjuista toimintaympäristöihin. Tästä tehdään erillinen implementointisuunnitelma.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Koemme tärkeänä, että eri ammattiryhmät tulivat kuulluiksi ketjutyötä tehdessä. Ketjun työstäminen ja toimintatapojen yhteinäistäminen vaatii paljon aikaa. Asiakasnäkökulmaa ketjuissa mietittäessä, on tärkeää että kuvaukset ovat ymmärrettäviä, siksi itse lasten/nuorten/perheiden osallistaminen työhönö on tärkeää.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Henkilöstölle ohjeet toiminnalle löytyvät yhdestä paikasta. Tämän on tarkoitus sujuvoittaa työntekoa ja siten vähentää virheiden mahdollisuutta.

Organisaatiolle on tärkeää, että alueella olisi yhtenäiset toimintatavat ja hoito-/palvelukäytänteet tasavertaisen ja tasalaatuisen hoidon toteuttamiseksi.

Asiakkaat löytävät tiedon yhdestä paikasta ja tieto on tutkittuun tietoon pohjautuvaa.